Oden vaaliohjelma (4) Keskustan elinvoimaisuus

Alek­san­terinkadul­ta on lyhyen ajan sisäl­lä läht­enyt lukuisia erikoiskaup­po­ja. Onko keskus­tan elin­voimaisu­us uhattuna?

Erikoiskaup­pa vähe­nee keskus­tas­sa väistämät­tä, kos­ka erikoiskaup­pa siir­tyy net­ti­in ja kos­ka pääkaupunkiseudul­la on raken­net­tu suuri määrä kaup­pakeskuk­sia. Korona on tyh­jen­tänyt keskus­tan ihmi­sistä ja joudut­tanut muu­tok­sia, jot­ka oli­si­vat tulleet myös ilman koron­aa, mut­ta hitaammin.

Alek­san­terinkatu ei tyh­jene, kos­ka se on alue, jos­sa liike­huoneis­to­jen hin­nat ovat korkeim­mat koko seudul­la. Kun liike­huoneis­to­jen kysyn­tä las­kee, vuokrat alenevat, kunnes markki­na tas­apain­ot­tuu. Jon­nekin syn­tyy tyhjiä tilo­ja, mut­ta ei Alek­sille. Joil­lakin kiin­teistösi­joit­ta­jil­la on tosin kum­mallisia palk­it­semisjär­jestelmiä, jot­ka kan­nus­ta­vat pitämään jonkin aikaa liiketilo­ja tyhjil­lään, jot­ta niiden arvoa ei tarvit­sisi kir­ja­ta alas, mut­ta kyl­lä nekin lop­ul­ta tun­nus­ta­vat tosiasiat.

Tilan raivaaminen jalankulkijoille lisää keskustan elinvoimaa

Joil­lakin on sitkeä kuvitel­ma, että keskus­ta tulisi elävämpi, jos jalankulk­i­joil­ta otet­taisi­in aluei­ta autoille. Kaik­ki kan­sain­väliset esimerk­it puhu­vat päin­vas­taista. Kau­palli­nen keskus­ta vahvis­tuu, kun autoil­ta ote­taan tilaa jalankulkijoille.

Tämä on todet­tu myös Helsingis­sä. Aikanaan Alek­san­terinkatu ry. vas­tusti toimin­nan­jo­hta­jansa Panu Toivosen johta­mana voimakkaasti käve­ly-Alek­sia, kos­ka tarvit­si autoile­via asi­akkai­ta. Pitkäl­lisen viivy­tys­tais­telun jäl­keen yhdis­tys hävisi kamp­pailun­sa, autot häädet­ti­in Alek­sil­ta ja jalka­käytäviä levitet­ti­in. Kaup­po­jen liike­vai­h­to nousi raketino­mais­es­ti. Panu Toivo­nen sai potkut.

Kokoomus on vas­tus­tanut Helsingis­sä jokaista käve­lykat­ua ja jalka­käytävien leven­nys­tä epäon­nis­tunut­ta Iso Roobertinkat­ua luku­un otta­mat­ta. Yhtään kat­ua puolue ei ole vaat­in­ut palautet­tavak­si autoille eikä kokoomus mielel­lään muis­tele vas­tus­ta­neen­sa Keskuskadun, Yliopis­tokadun, Klu­u­vikadun ja Mikonkadun käve­lykatu­ja tai auto­jen häätämistä Alek­sil­ta, nyt esimerkik­si.[1]

Onko kauppiailla väärät tiedot asiakkaistaan?

Keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vaivaiset 8–18 pros­ent­tia autoil­i­joil­ta. Jos siis joudu­taan val­it­se­maan autoil­i­jat ja ei-autoil­i­jat, jokaisen niistä kan­nat­taa vali­ta ei-autoil­i­jat. Ei-autoil­i­joiden kannal­ta jalankulkuym­päristö on olen­nainen kil­pailutek­i­jä. Kapeil­la pakokaa­su­jen ja liiken­nemelun vaivaamil­la jalka­käytävil­lä pujot­telu ei houkut­tele asiakkaita.

Tun­nus­tan olleeni huono vihreä, kun suh­tauduin avoimen kiin­nos­tuneesti Jan Vapaavuoren teet­tämään selvi­tyk­seen keskus­tatun­nelista. Ajat­telin, että se tar­joaisi his­to­ri­al­lisen kom­pro­missin paran­taa jalankulkuolo­suhtei­ta maan pääl­lä. Kokoomus oli vielä väläyt­tänyt, että tun­neli rahoitet­taisi­in käyttäjämaksuilla.

Kun sit­ten kävi ilmi, että han­ke tyr­määvän kallis eli mak­saisi 1,4 mil­jar­dia euroa, yli kaksinker­tais­es­ti sen, mitä mak­soi moot­tori­tie Espoos­ta Turku­un, totesin, ettei tuos­sa ole mitään järkeä. Kokoomus­laisetkin uno­hti­vat puheet käyt­täjä­mak­suil­la rahoit­tamis­es­ta, kos­ka ei sitä saataisi rahoite­tuk­si. Jos mak­su ei vaikut­taisi käyt­täjämääri­in, sen pitäisi olla kuusi euroa suun­taansa. Kun tuol­lainen mak­su vähin­tään puolit­taisi käytön, mak­su pitäisikin olla 12 euroa suun­taansa, mikä vähen­täisi käyt­töä yhä lisää jne. Autoil­i­joil­ta ei saa tun­nelin kus­tan­nuk­sia per­i­tyk­si, kos­ka tun­nelista ei autoil­i­joille koidu niin suur­ta hyö­tyä, että hei­dän kan­nat­taisi mak­saa. Noin kalli­is­sa tun­nelis­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Kun­nal­isveron kaut­ta mak­set­tuna se nois­taisi vero­pros­ent­tia pros­ent­tiyk­siköl­lä kymme­nen vuo­den ajaksi.

Hin­ta olisi siis 14 Ood­ia ja neljä Kru­unuratikkaa. Kru­unuratikan päivit­täi­nen käyt­täjämäärä olisi samaa luokkaa ja aikasäästö yli kaksinkertainen.

Kokoomuk­sen pormes­tariehdokas Juhana Var­ti­ainen ker­toi kuu­li­aise­na kokoomus­laise­na, että hän on ihail­lut kuin­ka Tukhol­mas­sa tun­nelit suju­voit­ta­vat liiken­net­tä. Tukhol­man liikenne on aivan olen­nais­es­ti ruuhkau­tuneem­paa kuin Helsin­gin ja pääsy keskus­taan autol­la siten vaikeam­paa. Kaupunkili­iken­teestä ei saa ruuhkia pois­te­tuk­si väyliä rakennetamalla.

Keskustan rooli muuttuu

Kukaan ei ole valit­tanut, ettei keskus­tas­sa ole lau­tatarho­ja. Suh­teel­lisen edun peri­aat­teen mukaan jotkut toimin­not sopi­vat keskus­taan ja jotkut taas aivan muualle. Keskus­tan suh­teelli­nen ase­ma on muut­tunut sen jäl­keen, kun pääkaupunkiseudulle on raken­net­tu suuri määrä kaup­pakeskuk­sia. Sel­l­aiset toimin­nat, jot­ka edel­lyt­tävät auton käyt­töä, sovel­tu­vat aiem­paakin huonom­min ydinkeskus­taan, kos­ka on ole­mas­sa autoli­jan kannal­ta parem­min toimivia vaihtoehtoja.

En osaa olla murheis­sani siitä, ettei Van­taan perukoil­ta tul­la autol­la ruokaos­tok­sille Helsin­gin keskus­taan, vaan maitop­urk­it ja olutko­rit oste­taan Jum­bosta. Mik­si kenenkään Helsingis­sä pitäisi olla tästä murheis­saan? Ei ole mitään kun­nal­lista arvon­lisäveroa, jon­ka takia täl­lais­es­ta liike­toimin­nas­ta pitäisi pitää kynsin ja ham­pain kiinni.

Tämän päivän Hesaris­sa kaup­pias ker­toi, ettei mon­en tuhan­nen euron käsi­laukkua tul­la osta­maan metrol­la. Kaup­pi­aan kan­nat­taa kokeil­la liik­keen­sä siirtämistä Jum­boon. Ties vaik­ka palaisi takaisin Espalle. Min­un taas on vaikea ymmärtää, että tuhan­sien euro­jen käsi­laukku jäisi osta­mal­la sik­si, että pysäköin­nistä joutuu mak­samaan muu­ta­man euron.

Alek­san­terinkadun tyhji­in liiketiloi­hin tulee kyl­lä vuokralaisia, mut­ta ne saat­ta­vat olla aika eri­laisia kuin ne, jot­ka siitä lähtivät.

Ydinkeskus­tan vahvu­udet liit­tyvät ihmis­ten kohtaamiseen ja ajan­vi­et­toon. Täl­lais­ten toim­into­jen osu­us tulee kas­va­maan. Merkit­tävää ostovoimaa edus­ta­vat myös tur­is­tit, jot­ka eivät liiku autol­la ja joi­ta hyvät jalankulkuolo­suh­teet houkuttavat.

Erikoiskaupan tilantarve vähenee

Vaik­ka Alek­si ei kaupoista tyh­jene, erikoiskau­pan vaa­ti­ma tila muual­la kan­takaupungis­sa vähe­nee net­tikau­pan ja kaup­pakeskusten vuok­si. Sik­si nyt liiketiloik­si osoitet­tu­ja tilo­ja tulee osoit­taa muuhun käyttöön.

Toimis­toille aivan ydinkeskus­ta on maan parhait­en saavutet­tavaa aluet­ta julkiselle liiken­teel­lä, mut­ta kauem­pana Rautatiease­mas­ta saavutet­tavu­us on selvästi heikompi.

Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että kan­takaupun­ki on maan halu­tu­in­ta aluet­ta asumiselle. Asum­ista kan­takaupungis­sa tulee lisätä sal­li­mal­la toimis­tok­si muutet­tu­jen asuin­talo­jen palaut­ta­mi­nen asun­noik­si ja kon­ver­toimal­la myös toimis­toik­si raken­net­tu­ja kiin­teistöjä asun­noik­si. Espan ja Bule­vardin eteläpuolel­la tätä ei pitäisi estää.

Oikeas­t­aan pitäisi olla vapaa­ta muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si. Jos jostain tilas­ta mak­se­taan asun­tona enem­män kuin toimis­tona, se on asun­tona parem­pi. Virkamiehet eivät tätä hyväksy, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muutet­taisi­in asunnoiksi”.

Se, että asun­noista mak­se­taan enem­män kuin toimis­tok­er­rosalas­ta, johtuu var­maankin siitä, että asun­noista on pulaa ja toimis­tok­er­rosalaa on tyhjil­lään yli miljoona ker­rosneliötä. Kun kon­ver­sioi­ta on tehty tarpeek­si, hin­nat tasoit­tuvat. Kaikkea ei siis muutet­taisi asunnoiksi.

Tämä asia ei kuitenkaan ole aivan yksinker­tainen ulkois­vaiku­tusten vuok­si, mut­ta en mene tässä asi­as­sa syvemmälle.

 

 

 

[1] Kokoomus­laiset ovat huo­maut­ta­neet min­ulle, että hävit­tyään asian he eivät viime vai­heessa he eivät enää vas­tus­ta­neet Keskuskadun käve­lykat­ua. Eivät, mut­ta viiväs­tivät sen toteut­tamista yli 20 vuotta.