Onko vihreä kasvu mahdollista?

Tyt­täreni lähet­ti min­ulle linkin For­eign Policy:n artikke­li­in ”Why growth can’t be green” . Täl­lä hän halusi haas­taa min­un ajat­telu­ni, jon­ka mukaan talout­ta ohjataan ympäristöveroil­la tehokkaim­min ympäristön kannal­ta oikeaan suun­taan. Tässä artikke­lis­sa san­o­taan, että edes hiiliv­eron (tai päästöoikeu­den hin­nan) nos­t­a­mi­nen 500 euroon ton­nil­ta riitä alkuunkaan. 

En ole han­kkin­ut käsi­i­ni tutkimuk­sia, joi­hin artikke­lis­sa viitataan. Sik­si läh­den ole­tuk­ses­ta, että tässä on selostet­tu niitä oikein. Jos näin on, en vielä heit­täisi pyy­het­tä kehään.

Artikke­lin mukaan on selvitet­ty sitä, miten korkeampi hin­ta vaikut­taisi tuotan­totekni­ikkaan, mut­ta ei sitä, mitä se vaikut­taisi kulu­tuk­sen rak­en­teeseen. Vähän kär­jistäen siis, paljonko polt­toaineen hin­nan nousu paran­taisi muske­liv­enei­den moot­tor­ei­den hyö­ty­suhdet­ta, mut­ta ei lainkaan sitä, miten se vaikut­taisi muske­liv­enei­den suosioon.

Vihreän ver­ou­ud­is­tuk­sen tarkoituk­se­na on vaikut­taa ennen kaikkea kulut­ta­jan val­it­se­maan kulu­tusko­ri­in ja sen lisäk­si tietysti myös tuotan­tote­knolo­giaan.  Tarkoituk­se­na on alen­taa työn vero­tus­ta olen­nais­es­ti ja lisätä vas­taavasti ympäristövero­ja, joista tärkein, mut­ta ei suinkaan ain­oa, olisi jonkin­lainen hiilivero.

Hiilipäästö­jen vero pitäisi myös bioen­er­gian osalta tehdä oikein, mihin juuri nyt on suuria poli­it­tisia esteitä. Puun osalta oikea tapa olisi lait­taa täysimääräi­nen vero puun polt­tamiselle ja mak­saa vas­taavasti nieluista. Sen jäl­keen ei tarvit­sisi jäkät­tää siitä, mikä osa puun poltos­ta tuot­taa päästöjä ja mikä on oikeasti uusi­u­tu­vaa ja kuin­ka pitkäl­lä aikavälillä.

Ilmas­toveron pitäisi olla kat­ta­va eikä siinä saisi nou­dat­taa poli­it­tista tarkoituk­sen­mukaisu­ut­ta. Lehmä esimerkik­si tuot­taa metaa­nipäästöjä 100 kiloa vuodessa, mikä vas­taa hiilid­ioks­dipäästöinä 2,5 – 10 ton­nia riip­puen tarkastelu­a­jan­jak­son pituudesta.

Todet­takoon nyt alka­jaisik­si, että 500 euron hiiliv­erot tuot­taisi­vat noin 20 mrd € jo sil­lä määritelmäl­lä, ettei puun polt­to ei tuo­ta päästöjä.

Vaik­ka hiilid­iok­sidipäästöistä perit­täisi­in 20 mrd € euroa enem­män, se ei tek­isi meistä köy­hempiä, kos­ka muu­ta vero­tus­ta voitaisi­in vas­taavasti alen­taa. Tuloverot käytän­nössä läh­es kokon­aan pois, tai vai­h­toe­htois­es­ti arvon­lisävero. Jos vähen­nys tehtäisi­in tuloveroista, vero­tuk­sen pro­gres­sio hoidet­taisi­in perus­tu­lol­la. Tosin tarkoituk­se­na siis on, että tuo 20 mrd € piene­nee nopeasti päästö­jen vähentyessä.

Ener­gian kulu­tus ja tavaroiden ost­a­mi­nen tulisi kalli­im­mak­si ja palvelu­jen käyt­tö halvem­mak­si. Kestävät tuot­teet tuli­si­vat suh­teessa halvem­mak­si ker­takäyt­tökrääsään näh­den. Korkea veroki­ila, joka Suomes­sa estää palveluy­hteiskun­nan kehi­tys­tä, madal­tu­isi olennaisesti.

Uusi kulu­tusko­ri olisi eri­lainen, mut­ta ei vält­tämät­tä juuri huonom­pi. Teo­ri­as­sa sen pitäisi olla vähän huonom­pi, kos­ka ennen opti­moiti­in vain kulut­ta­jan hyvää ja nyt opti­moin­nis­sa olisi mukana myös ilmas­ton hyvä. En ole kuitenkaan var­ma edes tästä, kos­ka voisi olet­taa työl­lisyy­den ole­van vas­taavasti parem­pi ja sitä kaut­ta kulut­ta­jien ase­man keskimäärin vähin­tään yhtä hyvä.

Takaisin niihin muske­liv­eneisi­in. Ainakin Sipoon saaris­tossa havait­see, että jo toteu­tunut, melko maltill­i­nen polt­toaineen hin­nan koro­tus on vähen­tänyt moot­toriveneil­lä ajelua dra­maat­tis­es­ti. En löytänyt asi­as­ta viral­lista tilas­toa tuke­maan tätä sub­jek­ti­ivista havain­toa. Löytääkö joku?

Moni on sanonut, että ei ole mitään näyt­töä kasvun irtaan­tu­mis­es­ta ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Ensin­näkin on siitä vähän näyt­töä, mut­ta kuin­ka voisi olla, kun sitä ei ole edes yritet­ty. Päästöoikeuk­sien hin­ta ei ole 500 euroa vaan 20 euroa. Ei se sil­loin vaikuta.

Nykyisel­lä kulu­tus­rak­en­teel­la jatkami­nen  — kasvus­ta puhu­mat­takaan —  ei ole mah­dol­lista. Ilmas­ton pelas­t­a­mi­nen vaatii kulu­tustapo­jen muu­tos­ta, esimerkik­si lihan ja maito­talous­tuot­tei­den käytön vähen­tämistä. Tätä voi tehdä vapaae­htoisin toimin, mut­ta vielä tehokkaam­min siihen ohjaa hin­to­jen muut­ta­mi­nen vero­tuk­sen avul­la. Hin­nat näkyvät kaikessa, kulut­ta­ja ei voi tietää kuin osas­ta kulu­tus­päätösten­sä vaikutuksia.