Site icon

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Mart­ti Het­emä­ki jatkaa keskustelua perus­tu­losta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeen­tu­lotuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen päälle mak­se­taan asum­is­menot kokon­aan, kuitenkin korkein­taan kun­tako­htaiseen kat­toon saak­ka. (Kat­to voidaan tietyis­sä tapauk­sis­sa ylit­tää ainakin tilapäis­es­ti, mut­ta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksi­na­su­val­la on vuokra 650 € kuus­sa ja hän saa perus­tu­loa 560 euroa kuus­sa, hänen toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mansa näyt­tää tältä

Menot

Perus­nor­mi 488 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä 1138 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40
Yhteen­sä          966,40

 

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäy­tyy työstä, ja toimeen­tu­lo­tukea alen­netaan 20 %, toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­ma näyt­tää tältä:

Menot

Perus­nor­mi        390,40 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä          1040,40 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40

Yhteen­sä          966,40

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Aivan nyky­lain­säädän­nön mukaan tässä on siis sank­tio sille, ettei ota työtä tai työvoimapoli­it­tista koulu­tus­ta vas­taan. Het­emäen mukaan asumiseen suun­nat­tua toimeen­tu­lo­tukea ei voi leika­ta. Ei, se leikkaus kohdis­tuu tuo­hon perus­normi­in, mut­ta lop­putu­los on sama.

(Samas­ta syys­tä Het­emäen käsi­tys, että toimeen­tu­lotues­ta menee 48 % asumisku­lui­hin, on vas­taus kysymyk­seen, johon ei voi antaa järkevää vas­taus­ta. Mar­gin­aal­im­ielessä se kohdis­tuu melkein kokon­aan asumiseen, kos­ka ensisi­jainen tur­va on suurem­pi kuin tuo 488 euroa. Niin­pä melkein aina asum­is­menot laukai­se­vat toimeen­tu­lotuen.  Ilmaisek­si asu­va henkilö ei voisi juuri koskaan saa­da toimeen­tu­lo­tukea. Elämiseen sitä saa lähin­nä vain han­kit­tuaan itselleen karenssin työttömyysturvasta.

Het­emäen mukaan tätä toimeen­tu­lotuen alen­nus­ta ei kuitenkaan käytän­nössä sovel­leta. Se on sit­ten taas oma asiansa, mut­ta samal­la se vie poh­jan koko argumentilta:

Olete­taan siis, että meil­lä olisi täysin ehdolli­nen perus­tu­lo (tai työ­markki­natu­ki), jon­ka menet­tää kokon­aan, jos kieltäy­tyy työstä, mut­ta toimeen­tu­lo­tukea ei kuitenkaan leikat­taisi. Sil­loin henkilön  käteen jäävät tulot eivät alenisi lainkaan, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki vain nousisi menete­tyn perus­tu­lon tai työ­markki­nat­uen ver­ran. Jos on tot­ta, että toimeen­tu­lotuen kohdal­la ei lais­sa määrät­tyä sank­tio­ta tosi­asi­as­sa nou­date­ta, on aivan sama, onko ensisi­jaises­sa tur­vas­sa jokin sank­tio vai ei.  Het­emä­ki puo­lus­taa jär­jestelmää, joka on selvästi hänen tavoit­tei­den­sa vastainen.

Tämä kos­kee siis vain niitä, jot­ka ovat oikeutet­tu­ja toimeen­tu­lo­tu­keen. Työssä käyvän puolisot eivät ole, joten heitä sank­tiot tietysti koske­vat nytkin.

Mik­si perus­tu­lo on parem­pi kuin nykyi­nen sosi­aal­i­tur­van sekamel­s­ka? Kos­ka se on johdon­mukaisem­pi ja sik­si tuot­taa parem­mat kan­nus­timet. Jopa Mil­ton Fried­man oli tätä mieltä.

Esimerkik­si sovitel­tu työt­tömyys­tur­va on vähän perus­tu­loa muis­tut­ta­va, mut­ta yksi siitä puut­tuu ja sen mukana kaikki.

Sovitel­tu päivära­ha piene­nee jokaista kuukau­den aikana ansait­tua euroa kohden 50 sent­tiä (50 pros­entin yhteenso­vi­tus) kuitenkin niin, että 300 ensim­mäistä euroa ovat sovi­tuk­ses­ta vapaat. Tämän 300 euron suo­jao­su­us on saanut työt­tömät yhä yleisem­min tar­jou­tu­maan kaik­keen mah­dol­liseen silp­putyöhön. Pieni­palkkaisten osa-aikaisten kau­pan kas­so­jen tilan­net­ta tämä ja sama suo­jao­su­us asum­istues­sa paran­si­vat niin, että he saa­vat 200 euroa kuus­sa aiem­paa enem­män käteen. Kysyin ker­ran Ann Selin­iltä, mil­loin hän osa tupopöy­dässä saanut jäse­nilleen yhtä suuren paran­nuk­sen, mut­ta hän ei vastannut.

Tämä näyt­tää siis hyvältä, mut­ta siinä on kak­si rajoi­tus­ta. Palk­ka yhdessä päivära­han kanssa ei saa ylit­tää työt­tömyysko­r­vauk­sen perus­teena ole­vaa palkkaa eikä työai­ka ylit­tää 80 % kokoaikaises­ta työa­jas­ta. Mon­elle pieni­palkkaiselle työ­markki­nat­uen saa­jallekin käy niin, että nelipäiväi­nen työ tuot­taa enem­män kuin viisipäiväi­nen. Ansiosi­don­naisel­la ole­val­la tuo kat­to tulee vas­taan jo ennen 20 viikko­työ­tun­tia. Täl­laisia älyt­tömyyk­siä perus­tu­los­sa ei ole.

Joskus myös syyn määrit­telem­i­nen tuot­taa vaikeuk­sia. Masen­nuk­ses­ta kär­sivästä on joskus vaikea sanoa, onko tämä sairas vai työtön, ja sik­si perus­tur­va onko molem­mis­sa tapauk­sis­sa asetet­tu saman suu­ruisek­si (tai oli, kunnes seu­raa­vat päät­täjät taas eriyt­tivät ne toisistaan.)

Mut­ta jos päivära­ha tulee työt­tömyy­den perus­teel­la, työstä ei saa kieltäy­tyä, mut­ta jos se taas tulee sairau­den perus­teel­la, keikkatyön tekem­i­nen (tai opiske­li­jal­la tent­ti­in osal­lis­tu­mi­nen) tulk­i­taan sosiaaliturvapetokseksi.

On myös kiva men­nä ker­tomaan down-syn­d­roomais­ten van­hempainil­las­sa, mik­si hei­dän lap­sil­laan on ehdo­ton ansain­ta­mak­si­mi, jon­ka ylit­tämis­es­tä eurol­la ran­gais­taan koko työkyvyt­tömyy­seläk­keen menet­tämisel­lä. Kun muut saa­vat palkanko­ro­tuk­sen, Pet­terin työaikaa joudu­taan lyhentämään.

Tätä sotkua ei kor­ja­ta pikkuko­r­jauksin, vaan on raken­net­ta­va koko jär­jestelmä alus­ta alka­en uud­estaan. Sen run­gok­si kan­nat­taisi ottaa perus­tu­lo. Sata-komitea oli pan­tu tekemään kokon­aisu­ud­is­tus­ta, mut­ta työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat, ettei mitään saa muut­taa eikä muutettu.

Työ­markki­noiden isos­sa kuvas­sa perus­tu­lo olisi ennen kaikkea sub­ven­tio pieni­palkkaisille. Se voisi sik­si tuo­da lisää tar­jokkai­ta töi­hin, minkä takia kai ay-liike sitä vieroksuukin, peläten sen johta­van palkkaeroosioon.

Jos se oikeasti johtaisi palkkaeroosioon, työl­lisyys­ti­lanne voisi paran­tua merkit­tävästikin. Tässä ei olisi sosi­aalis­es­ti mitään väärää, kos­ka tas­apaino aset­tuisi joka tapauk­ses­sa tilanteeseen, jos­sa vähän pienem­pi palk­ka perus­tu­lol­la täy­den­net­tynä olisi enem­män kuin nykyiset palkat ilman perustuloa.

Jos perus­tu­losta halut­taisi­in koko hyö­ty irti kohen­tuneena työl­lisyytenä, tupo-pöy­dis­sä pitäisi hyväksyä palkko­jen jous­to alaspäin.

Niin ja tietysti. Saman suu­ru­inen perus­tu­lo kaikille ei tienkään voi olla ideaali­ratkaisu. Siinä voi olla henkilöko­htaisia koro­tuk­sia esimerkik­si  vam­maisu­u­den perus­teel­la. Mut­ta se onkin vähän laa­jem­man kir­joituk­sen aihe.

 

 

 

 

Exit mobile version