Britannia ja Euroopan sisämarkkinat

Kos­ka en ole val­ti­ol­li­sis­sa tehtävis­sä enkä eri­tyis­es­ti ulko­min­is­teri, voin esit­tää henkilöko­htaisia käsi­tyk­siäni Bri­tann­ian ase­mas­ta EU:n ulkopuolella.

Kos­to. On esitet­ty, että Bri­tan­ni­alle on annet­ta­va niin huonot ehdot, ettei esimerk­ki houku­ta ketään muu­ta seu­raa­maan esimerkkiä. Tässä ajatuk­ses­sa on logi­ikkaa, mut­ta luulen, ettei sitä tarvitse käyt­tää, kos­ka elämä EU:n ulkop­uolel­la tulee ole­maan joka tapauk­ses­sa riit­tävän vihe­liäistä aivan käytän­nön pakosta.

Jäsen­mak­sut ja pääsy sisämarkkinoille.

Sisä­markki­nat ovat pelkäl­lä ole­mas­saolol­laan houkut­tel­e­va. Bri­tann­ian olisi tavat­toman edullista päästä sisään vapaa­matkus­ta­jana. Saisi­han se tuot­teilleen suuren markki­na-alueen, jon­ka kus­tan­nuk­si­in se ei tarvit­sisi osal­lis­tua. Tämä ei var­maankaan käy, kos­ka EU-maat mak­sa­vat sisä­markki­noiden ylläpi­dos­ta paljon. Vaati­ihan sisä­markki­noiden ylläpi­to jatku­vaa hallinnoin­tia ja sitäkin, että köy­hiä mai­ta avuste­taan esimerkik­si koheesio­ra­has­ton ja investoin­tipankin kaut­ta. Olisi­han se vähän epistä, jos EU rahoit­taisi moot­tori­tien Kroa­t­i­aan, ja brit­tiy­htiö kaap­paisi urakan itselleen, ilman että Bri­tan­nia on osal­lis­tunut rahoitukseen.

Kysymys pääsys­tä sisä­markki­noille ja sen rahoituk­ses­ta tuli ratkaistuk­si jo Nor­jan kanssa. Nor­ja mak­saa EU:lle läh­es yhtä paljon kuin se mak­saisi jäse­nenä. Bri­tan­ni­aa voi tuskin kohdel­la eri taval­la. Sitä edel­lyt­tää jo tas­a­puolisu­us. Jos ker­ran Nor­jan on mak­set­ta­va, mik­si Bri­tann­ian ei ole mak­set­ta­va. Tun­nel­mat eivät muutenkaan ole sel­l­aisia, että Bri­tan­ni­aa halut­taisi­in eri­tyis­es­ti tukea sen itse aiheut­ta­mas­sa ongelmassa.

EU-direk­ti­ivien noudattaminen

Brit­te­jä kismit­tivät mon­et yksi­tyisko­htaiset EU-direk­ti­iv­it. Mon­et niistä koske­vat sitä, mil­laisia vaa­timuk­sia on sisä­markki­noil­la myytäville tuot­teille. Jos jokaisel­la maal­la olisi omansa, jokaista maa­ta varten pitäisi tehdä vähän eri­laisia tuot­tei­ta, mikä veisi idean laa­joil­ta sisämarkkinoilta.

Britit voivat tietysti valmis­taa omaan käyt­töön­sä omien normien­sa mukaisia tuot­tei­ta ja EU:n markki­noille toista sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei olisi pääsyä brittimarkkinoille.

Tämäkin on ratkaistu Nor­jan kohdal­la. Nor­ja sitoutuu nou­dat­ta­maan suur­ta osaa EU-direk­ti­iveistä, vaik­ka ei olekaan päässyt niistä päät­tämään. Sama lie­nee edessä Bri­tan­ni­al­lakin. Se ei voi ryhtyä suo­jaa­maan omia markki­noi­ta omil­la syr­jivil­lä stan­dard­eil­la, vaan sen on hyväksyt­tävä suuri osa EU:n tuot­tei­ta koske­vista määräyksistä.

Tul­li­u­nioni

Bri­tan­nia halu­aa vapaakaup­paa kanssa. Sil­loin sen on läh­es pakko per­iä samo­ja ulko­tulle­ja kuin EU:n.  Ei kävisi laatu­un, että Bri­tan­nia solmii vapaakaup­pa­sopimuk­sen jonkin sel­l­aisen maan kanssa, jos­ta EU perii tulle­ja, mut­ta Bri­tan­nia ei peri, ja näitä tuot­tei­ta pääsee tul­lit­ta Bri­tann­ian kaut­ta EU:n alueelle.

Tul­li­t­u­loista voi myös tul­la kinaa. EU voi tuskin hyväksyä tilan­net­ta, jos­sa USA:sta tuo­daan tul­lat­tavia tuot­tei­ta Bri­tann­ian kaut­ta Euroop­paan ja Bri­tan­nia pitää tul­li­mak­sut itsellään.

Jonkin­lainen vapaakaup­pa on mah­dol­lista ilman tul­li­u­nio­nia, mut­ta se on kankea­ta. Joka ikises­tä tuot­teesta tarvi­taan alku­perä­todis­tus. Alku­perä­todis­tuk­sen pitää koskea myös väli­panok­sia, mikä onkin han­kalaa, kos­ka monis­sa teol­li­sis­sa tuot­teis­sa on väli­panok­sia kym­menistä maista.

Finanssikeskus

On selvää, ettei EU:n finanssikeskus voi sijai­ta maas­sa, joka ei sitoudu nou­dat­ta­maan alaa koske­vaa EU-lain­säädän­töä. Veronkier­to ja varaste­tun tavaran kätkem­i­nen. Ei riitä, että sitoutuu nykyiseen lain­säädän­töön. On sitoudut­ta­va myös tule­vaan. Kil­pailu siitä, mihin Lon­toon Cityn aktivi­teetit sijoit­tuvat, on jo alka­nut samoin kuin irtosanomiset Cityssä. Cityn osu­us Bri­tann­ian BKT:sta on 10 %.

Puo­lalaiselle putkimiehelle viisumipakko.

Puo­la kuu­luu Schen­gen-alueeseen. Viisum­i­pakkoa ei voi lait­taa yhdelle Schen­gen-maalle vaan se tulee koko alueelle ja on molemminpuolinen.

Työvoiman vapaa liikkuvuus

Lievem­pi muo­to puo­lalaista putkimi­estä kohtaan on työlupi­en epäämi­nen. Moni EU-johta­ja on sanonut, ettei voi olla pääsyä sisä­markki­noille ilman tavaran ja työvoiman vapaa­ta liikku­vu­ut­ta. Suo­mi on estänyt vapaan liikku­vu­u­den käytän­nössä yleis­si­tovil­la työe­htosopimuk­sil­la, jot­ka estävät ulko­maalaisia polke­mas­ta palkko­ja. Tätä taas pide­tään Bri­tan­ni­as­sa mah­dot­tomana ajatuksena.

= = = =

Jos Bri­tan­nia halu­aa vapaan pääsyn EU:n sisä­markki­noille, sen on hyväksyt­tävä suun­nilleen saman­laiset ehdot kuin Nor­ja. Siis jäsenyys ilman äänioikeutta.

Sitä Bri­tan­nia tuskin taas voi hyväksyä, joten…

Tänään näkyi jo mie­lenosoituk­sis­sa Bre­gret ‑kylt­te­jä. Voipi olla niinkin, ettei Bri­tan­nia halu­akaan jäädä Euroopan sisä­markki­noiden ulkopuolelle.