Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?

Jos Varsi­nais-Suomes­sa olisi oma sähköveron­sa joka olisi korkeampi kuin muual­la Suomes­sa, ener­giaval­tainen teol­lisu­us kart­taisi Varsi­nais-Suomea. Varsi­nais-Suo­mi köy­hty­isi suh­teessa muuhun Suomeen. Tämä johtuu siitä, ettei Varsi­nais-Suomel­la ole omaa val­u­ut­taa ja siitä, että siel­lä nou­date­taan samo­ja työehtosopimuksia.

Eija-Riit­ta Korho­la ja todel­la moni muu näyt­tää ajat­tel­e­van, että mikä kos­kee yllä Varsi­nais-Suomea kos­kee yhtäläis­es­ti EU:ta globaalis­sa kilpailussa.

Jokaisel­la oman val­u­u­tan omaaval­la talousalueel­la on aina suh­teelli­nen etu johonkin. Jos kil­pailukyky heikke­nee yhdel­lä alueel­la, se para­nee vas­taavasti muual­la ja päin­vas­toin. Suomen nykyiset vaikeudet voi selit­tää sil­lä, että Nokian lois­ta­va men­estys heiken­si Suomen kil­pailukykyä kaikil­la muil­la aloil­la, ja nyt, kun Nokian puhe­lim­ia ei enää ole, koko maa kär­sii. [1]

Jos Euroop­pa aset­taa oma­lle ener­gianku­lu­tuk­selleen rasit­tei­ta – san­o­taan vaik­ka mui­ta mai­ta korkeam­man hiiliv­eron – kil­pailukyky ener­giaa kulut­tavil­la aloil­la todel­lakin las­kee. Tämä johtaa euron devalvoitu­miseen niin paljon, että muiden alo­jen kil­pailukyvyn nousu kom­pen­soi kil­pailukyvyn laskun ener­giain­ten­si­ivisil­lä aloil­la. Hiiliv­ero ei olekaan laskenut Euroopan kil­pailukykyä, vaan siirtänyt sen ener­giain­ten­si­ivisiltä aloil­ta muille aloille. Kut­su­taan näitä alo­ja puh­taik­si aloiksi.

Onko kaik­ki siis hyvin?

Ei ole, kos­ka täl­lainen yhtä talousaluet­ta koske­va rasite tekee kan­sain­välis­es­tä työn­jaos­ta tehot­toman. Tästä ei kär­si kuitenkaan vain Euroop­pa, vaan siitä kär­sivät kaik­ki kan­sain­välisen kau­pan osa­puo­let. Muut voisi­vat syyt­tää Euroop­paa siitä, että se han­kkii epäreiluin keinoin kil­pailue­t­ua puh­tail­la aloil­la. Joku voisi jopa sanoa, että on itsekästä keskit­tyä puh­taisi­in aloihin.

Myös EU:n tavoit­telemat ilmas­to­hyödyt kär­sivät, kos­ka ener­giaval­taista tuotan­toa on siir­tynyt muualle. Vielä enem­män ilmas­to kär­sisi, jos Euroop­pakaan ei tek­isi mitään.

Sitä pait­si väite, etteivät muut tee mitään ja Euroop­pa uhrautuu yksin, ei ole tot­ta lainkaan.

Mut­ta tiedät­te­hän toki, että päästöoikeu­den hin­ta Kiinan päästöoikeuskau­pas­sa on korkeampi kuin EU:n vas­taa­va hin­ta. Tuotan­to ei siir­ry Kiinaan hal­van ener­gian vaan hal­van työvoiman houkut­tele­m­ana. Kiinas­sa sähköstä joutuu mak­samaan enem­män kuin Suomessa.

= = = =

Ei se Varsi­nais-Suo­mi tietysti olisi siitä omas­ta ener­giaverostaan pelkästään kärsinyt. Vaik­ka omaa val­u­ut­ta ei ole, on taloudessa muitakin sopeu­tu­mis­mekanis­me­ja. Oli­si­vat Turun suun­nal­la huo­man­neet, että kan­nat­taa keskit­tyä johonkin muuhun.

 

[1] Nokian men­estys johti palkkain­flaa­tioon Suomes­sa. Kun Nokia rom­ahti, talouden olisi pitänyt kor­jau­tua palkkade­flaa­ti­ol­la, mut­ta palkat ovat jäykkiä alaspäin eikä omaa val­u­ut­taakaan ole devalvoitavaksi.