Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan mega­tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Toinen viimeaiko­jen muu­tos on kas­vanut halu asua kan­takaupunki­mais­es­ti sen sijaan, että asu­isi lähiöis­sä tai kaupun­gin ulkop­uolel­la omakotitaloissa.

Näi­hin muu­tok­si­in on turha etsiä koti­maisia seli­tyk­siä, kos­ka ne koske­vat liki kaikkia mai­ta. Suomen taloudel­lisil­la vaikeuk­sil­la ei voi mitenkään selit­tää kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvua Ruotsissa.

Mei­dän aikanamme nopeim­min kas­va­vat elinkeinot perus­tu­vat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikut­teisu­u­teen. Ne eivät ole ain­oi­ta elinkeino­ja eivätkä voisi ollakaan, mut­ta ne kas­va­vat nopeim­min ja vetävät mui­ta elinkeino­ja mukanaan. Men­estyäk­seen ne tarvit­se­vat suuren väestöpo­h­jan, jot­ta eri alo­jen osaa­jia riit­tää. Ne viihtyvät parhait­en kaupunki­mai­sis­sa ympäristöis­sä, kos­ka help­po vuorovaiku­tus lisää tuottavuutta.

Mod­erneille elinkeinoille sinän­sä riit­tää suuri työssäkäyn­tialue ilman kaupunki­maisu­ut­ta. Onhan koko Kali­forn­ian Piilaak­so yhtä suur­ta Espoota.

Keskus­ta­maiseen asumiseen ihmisiä vetää työ­paikko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaane­ja palvelu­ja ja tapahtumia.

Sosi­aalisen medi­an myötä kaupungeista on tul­lut kiin­nos­tavampia paikko­ja asua, kos­ka tieto tar­jol­la ole­vista palveluista on parem­min saatavil­la ja eri­lais­ten tapah­tu­mien organ­isoin­ti on help­poa. Entiseen ver­rat­tuna elämä Helsingis­sä on jatku­vaa tapah­tu­mien ilo­tuli­tus­ta. Moni halu­aa sinne, mis­sä tapahtuu.

Myös piilaak­sos­sakin lisään­tyy halua asua San Fran­cis­cos­sa, mikä on suu­tut­tanut kaupun­gin van­hat asukkaat. Asumisen hin­ta kun on nous­sut nopeasti.

Helsingis­säkin on yleistynyt tapa asua kan­takaupungis­sa ja käy­dä töis­sä sen ulkop­uolel­la. Län­simet­rossa tulee ole­maan työ­matkali­iken­net­tä molem­pi­in suuntiin.

= = =

Viimeisen viiden vuo­den aikana Suomen 20 suur­in­ta kaupunkia ovat kas­va­neet yli 130 000 asukkaal­la, mis­tä yli puo­let on tul­lut Helsinki­in, Espooseen ja Vantaalle.

Tämä ei ole mitään ver­rat­tuna siihen, kuin­ka rajusti nuoret koulute­tut aikuiset ovat maas­sa keskittyneet.

Aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista 25–34 vuo­ti­aista 45 % asuu Helsin­gin seudul­la ja 72 % Helsin­gin, Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudulla.

Luvus­sa ovat mukana opet­ta­jat, lääkärit, apteekkar­it, tuo­mar­it ja muut sel­l­aiset aka­teemiset ammatit, jot­ka luon­nos­taan jakau­tu­vat suun­nilleen niin kuin väestö keskimäärin. Yri­tys­ten käytössä ole­va koulutet­tu nuori työvoima asuu läh­es kokon­aan muu­ta­man yliopis­tokaupun­gin ympärillä.

Huo­mat­takoon, että Helsin­gin seudun osu­us aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista aikui­sista on selvästi suurem­pi kuin sen yliopis­to­jen osu­us valmis­tuneista. Helsin­gin seu­tu haalii siis alueelleen väkeä myös muual­la valmis­tuneista. Näin tekee myös Tam­pere, toisin kuin Turku, Oulu ja Jyväskylä, jois­sa nuo­ria koulutet­tu­ja aikuisia asuu suh­teessa yli puo­let vähem­män kuin alueen tiedeko­rkeak­ouluista valmistuu.

Helsin­gin seu­tu on men­estyjänä ylivoimainen ja Tam­pere on yhtä selvä kakkonen.

= = = =

Riip­pu­vu­us nuorista osaa­jista pakot­taa yri­tyk­set sijoit­ta­maan toim­intansa sinne, mis­sä nämä halu­a­vat asua. Kun­tien väli­nen kil­pailu onkin muut­tumas­sa kil­pailuk­si asumisolosuhteista.

Nuoren koulute­tun väestön asum­is­toiveet ohjaa­vat koko alueke­hi­tys­tä. Heil­lä on varaa vali­ta, minne aset­tuvat. Yri­tys­ten on seu­rat­ta­va perässä saadak­seen osaavaa työvoimaa. Muiden taas on seu­rat­ta­va yri­tyk­siä saadak­seen työtä.

Koulutet­tu väestö on elämä­nar­voil­taan hyvin urbaa­nia. Näin on kaikkial­la maail­mas­sa. Tästäkin syys­tä kaupungis­tu­mi­nen kiihtyy.

Kovin vaikea­ta ei ole hah­mot­taa ske­naar­i­o­ta, jos­sa Helsin­gin seu­tu saavut­taa niin ylivoimaisen ase­man, että se näivet­tää kaik­ki koti­maiset kil­pail­i­jansa. Tätä tuskin kukaan haluaisi.

Alueke­hi­tys­tä on syytä ohja­ta, mut­ta jar­rut­ta­mi­nen ei ole ohjaamista. Olisi hirveä virhe jar­rut­taa kaupungis­tu­mista, kos­ka se tarkoit­taisi myös nou­se­vien elinkeino­jen tukah­dut­tamista ja karkot­tamista ulko­maille. Helsin­gin asun­to­tuotan­toa tulisi yleisen edun nimis­sä kiihdyt­tää paljon.

Helsin­gin ohel­la Tam­pere kuu­luu ehdot­tomi­in men­estyji­in. Nämä kak­si ovat vah­vas­sa vuorovaiku­tuk­ses­sa keskenään ja vahvis­ta­vat tois­t­en­sa kasvua.

Mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto voisi olla vahvis­taa kasvukäytävää Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä. Osa kum­mankin kaupun­gin kasvus­ta voisi suun­tau­tua niiden välille sel­l­aisille paikkakun­nille kuin Hyvinkää, Hämeen­lin­na ja vaikka­pa Turenki.

Kaupunk­in­auhan tulisi tukeu­tua nopeisi­in ja tiheästi kulke­vi­in ja edullisi­in taa­ja­ma­ju­ni­in. Sik­si VR:n on olta­va mukana tässä projektissa.

Helsin­ki ja Tam­pere eivät tarvitse kasvukäytävää, kos­ka ne tule­vat toimeen omil­laankin, mut­ta välis­sä ole­vat alueet tarvitsevat.

Läh­eskään eivät halua asua suuris­sa kaupungeis­sa. Kasvukäytävän vahvis­t­a­mi­nen paran­taisi hei­dän mah­dol­lisuuk­si­aan asua niin kuin haluavat.

Kasvukäytävään mah­tu­isi suuri määrä pieniä kaupunke­ja ja elinkelpoisia kyliä. Asukkaat saisi­vat pienen kaupun­gin tai kylän edut yhdis­tet­tynä suuren työssäkäyn­tialueen vahvuuksiin.

Voisi­pa radan­var­teen rak­en­taa muu­ta­man oikeaop­pisen puu­tarhakaupun­gin; kohta­laisen tiivi­in ja vehreän pien­talokaupun­gin, jois­sa käve­ly­matkan päässä ase­mal­ta asu­isi liki kymme­nen tuhat­ta ihmistä. Se riit­täisi ylläpitämään paikallisia palvelu­ja; koulu­ja ja kaup­po­ja esimerkiksi.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä näkökul­ma-artikke­li­na. Tek­sti poh­jau­tuu Eva-pam­flet­ti­in Kaupunkien voit­to, jon­ka julka­isin yhdessä Mikko Särelän kanssa. Tarkoituk­seni on, kun­han muil­ta kiireiltä ehdin, käy­dä tämän pam­fletin teemat vähän tarkem­min läpi täl­lä blogillani.