Maakuntamallia pukkaa

Perus­tus­laki­valiokun­ta sit­ten kaa­toi sote-uud­is­tuk­sen esite­tyssä muo­dos­sa, vaik­ka kaik­ki vaku­ut­ta­vat, että uud­is­tus on tarkoi­tus toteut­taa.  Se olikin ain­oa tämän hal­li­tuskau­den uud­is­tuk­sista, joka ei vielä ollut kaatunut. Onnek­si tulee uusia vaa­likau­sia. Tah­to muu­tok­seen on nyt niin vah­va, että jotain syntyy.

Helsin­gin Sanomien tieto­jen mukaan keskusta­laiset ja sosialidemokraatit oli­si­vat jo käyneet keskustelu­ja mallista, jois­sa nuo viisi perus­tus­laki­valiokun­nan perus­tus­lain vas­taisik­si tuomit­se­maa sote-aluet­ta jätetään pois ja jär­jestämis- ja tuot­tamis­vas­tuu annetaan mallis­sa olleille 19 tuotan­to­vas­tu­ualueelle, joka kuitenkin olisi hallinnoltaan ja rahoituk­seltaan seka­va hallinto­häkkyrä. Toiv­ot­tavasti tieto on väärä. Tätä on ylipään­sä mah­do­ton uskoa, kos­ka mik­si keskus­ta pelaisi kort­tin­sa tässä vai­heessa noin huonosti?

Näin ei pidä tehdä kahdes­ta syystä.

1. Nois­sa kun­tay­htymis­sä demokra­tia on lähin­nä home­opaat­tista. Äänestäjien val­ta laime­nee por­taal­ta por­taalle siir­ryt­täessä niin, että siitä on lop­ul­ta jäl­jel­lä yhtä vähän kuin paran­tavas­ta aineesta home­a­paat­tises­sa lääk­keessä. Kun­tay­htymien hallinto on demokraat­tista vain teo­ri­as­sa, mut­ta tuon teo­ri­an täyt­tämi­nen johtaa siihen, ettei val­ta ja vas­tuu ole samoissa käsis­sä. Jokin arvo sen­tään pitäisi olla demokra­tial­lakin, vaik­ka pidänkin toimivia palvelu­ja vielä demokra­ti­aakin tärkeäm­pänä.[1] Tässä mallis­sa tul­laan vaivaa­maan perus­tus­laki­asiantun­ti­joi­ta yht­enään, kos­ka kun­nan rahaa käytetään organ­isaa­tios­sa, johon kun­ta ei tosi­asi­as­sa voi vaikut­taa mitenkään.
2. Tässä mallis­sa ei mikään hal­litse erikois­sairaan­hoidon järkevää työn­jakoa. Samat perus­tus­la­ki-ihmiset ovat sanoneet, ettei val­ti­olle voi antaa val­taa erikois­sairaan­hoidon työn­jaos­sa, kos­ka se loukkaa kun­tien itse­hallintoa. (Jostain syys­tä STM saa kuitenkin päät­tää esimerkik­si elin­si­ir­tokirur­gias­ta. Perus­tus­lain anta­ma suo­ja näyt­tää kulke­van tekonivelkirur­gian ja elin­si­ir­tokirur­gian välistä.) Tosin lausun­nos­saan perus­tus­laki­valiokun­ta antaa ymmärtää, että jokin täl­lainen ohjaus­val­ta ei ehkä olisikaan perus­tus­lain vastaista.

Järkev­in­tä on antaa sote maakun­nille, joiden hallinto val­i­taan suo­ril­la vaaleil­la ja joil­la on vero­tu­soikeus. (Vero­tu­soikeu­den voi naamioi­da osak­si kun­tien vero­tu­soikeut­ta, kuten Kain­u­un itse­hallintokokeilus­sa tehti­in, mut­ta suo­ra vero­tu­soikeus olisi selkeämpi.) Malli olisi demokraat­tisem­pi ja ennen kaikkea yksinker­taisem­pi sekä pitäisi val­lan ja taloudel­lisen vas­tu­un samoissa käsis­sä. Kos­ka tulot ja sairas­tavu­us vai­htel­e­vat, tässä vai­h­toe­hdos­sa tarvit­taisi­in lisäk­si nykyiseen tapaan val­tion rahaa taloudel­lisen ase­man tasoit­tamiseen. Yhdek­sän­toista aluet­ta on vähän paljon, 9–15 lähempänä totu­ut­ta. Koulus­sa min­ulle opetet­ti­in, että Suomes­sa on yhdek­sän maakuntaa.

Maakun­tavai­h­toe­hdos­sa on toinenkin hyvä puoli. Siinä on mah­dol­lista antaa min­is­ter­iölle oikeus päät­tää erikois­sairaan­hoidon työn­jaos­ta. ”Itse­hallinnos­ta kun­tia suurem­mil­la hallintoalueil­la sääde­tään lail­la.” Kun tuo­ta lakia sääde­tään, on mah­dol­lisu­us säätää myös tämän itse­hallinnon rajoista. Kun maakun­nil­la ei mitään val­taa vielä ole, niiltä ei ote­ta mitään pois, vaik­ka val­ta annetaan rajoitet­tuna. Näin min­ulle on ainakin kerrottu.

Min­is­ter­iöl­lä ei ole osaamista erikois­sairaan­hoidon työn­jaos­ta päät­tämiseen, mut­ta se voi perus­taa avuk­seen yliopis­tol­lisia keskus­sairaaloi­ta edus­ta­van neuvottelukunnan.

 

= = =

Keskus­ta on puhunut maakun­tait­se­hallinnos­ta vuosikym­meniä. Nyt kun sitä puolueelle tar­jo­taan hopealau­tasel­la, olisi kum­mallista hylätä tämä vai­h­toe­hto ja pala­ta johonkin hallintohimmeliin.

 

Lakia maakun­tait­se­hallinnos­ta ei tietenkään saa­da valmi­ik­si täl­lä vaa­likaudel­la, mut­ta ei saa­da mitään muu­takaan vai­h­toe­htoa, kos­ka kokon­aan toisen­lais­es­ta ratkais­us­ta pitää tietysti kuul­la myös kun­tia. Varmem­mal­la poh­jal­la oltaisi­in, jos eduskun­ta­puolueet antaisi­vat yhteisen julk­i­lausuman päätök­sen pääpe­ri­aat­teista. hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa sovit­taisi­in lopusta.

 

Jot­ta lop­putu­los ei vaikut­taisi liiak­si Keskus­tan mallil­ta, kut­sut­takoon sitä Erk­ki Vir­tasen ja Osmo Soin­in­vaaran mallik­si. Me molem­mat esitimme tätä toi­sis­tamme riip­pumat­ta jo kauan sitten.

 

Kat­so myös Touko Aal­lon blo­gi.

 

[1] Olin vuon­na 2003 sydän­leikkauk­ses­sa HYKS:ssä. Samal­la osas­tol­la oli sydän­si­ir­topoti­las Kajaanista. Hän ei mitenkään meson­nut demokra­ti­ava­jeesta, vaik­ka oli hoidet­ta­vana sairaalas­sa, jon­ka hallintoon ei ollut kajaani­laise­na äänestäjänä päässyt mitenkään vaikuttamaan.