3.5 Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d§:n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan. (VM)
Kaupunkiseuduilla voidaan siis kunnat yhdistää, jos alueen asukkaiden enemmistö sitä kannattaa. Jokaisen kunnan suostumusta erikseen ei siis tarvittaisi. Olen esittänyt tätä jo alusta alkaen, sillä ei tämä kaikkien ongelmaksi tunnustama asia ratkea niin, että kaikki sen hyväksyvät, koska eriarvoistuvasta kehityksestä jotkut myös hyötyvät. Kaupunkiseutujen osaoptimointi on niin kallis ja haitallinen asia, että sen voittamiseksi on uskallettava tehdä jotain. Todettakoon, että tästä asiasta on vihreillä kovin erilaisia käsityksiä niin kuin on tilanne kaikissa muissakin puolueissa.
Toinen vaihtoehto olisi seutuhallinto, mutta se toimii vain, jos verot tai pääosa niistä kerätään seutuhallinnolle. Jos kilpailua rahakkaista yrityksistä sekä terveistä ja hyvätuloisista asiakkaista ei tehdä tarpeettomaksi, mikään seutuhallinto ei pysty estämään kuntien osaoptimointia – tai jos pystyy, ei niille kunnille jää paljon päätösvaltaa. On hyvin harmi, että tästä on jäänyt pois mahdollisuus “metropolihallintoon” myös Tampereen ja Turun seuduilla.
Huomattakoon, että tämä pakkoliitosmahdollisuus ei tämän muotoilun mukaan koske Helsingin seutua, jonne puuhataan metropolihallintoa.
3.6 Varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto. Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.
Kannustetaan kuntia etenemään itse käynnistämillään kuntaliitosselvitysalueilla. Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi valtiovarainministeriö asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän. Kuntajakoselvitykset toteutetaan kuntarakennelain edellyttämässä aikataulussa.
Miksi tuo ylimääräinen koko alueen selvittäjä kuntien vapaaehtoisesti aloittamien selvitysten rinnalla, jos kerran alueella ei kuitenkaan voida tehdä pakkoliitoksia?
3.7 Perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Tämän tulee varmistaa se, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- ja asuntotavoitteet täyttyvät. Metropolihallinto hoitaisi sille osoitetut seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta.
Metropolihallintoon liittyvän lainsäädännön valmistelu käynnistetään nopealla aikataululla rinnan kuntaliitosselvitysten kanssa. Valmistelussa metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä esiselvityksen mukaisesti alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen. (VM, YM)
Yksi tästä puuttuu ja sen mukana kaikki. Tässä ei ole metropolialueen kuntien väistä verotulojen tasausta. Silloin osaoptimointi vain jatkuu ja kiihtyy. Metropolihallinto ei voi kovin abstraktien päätösten avulla sitä estää ja jos voisi, se olisi kovin huonoa politiikkaa. Kehyskuntien kermankuorintaa ei ole järkevää tasapainottaa rakentamalla muutama vuokrakasarmi keskelle peltoa. On luonnollista, että etäällä on pientaloja ja on luonnollista, että pientalojen asukkaat ovat varakkaampia kuin kerrostalojen, noin keskimäärin.
Metropolihallinnosta on tulossa hyvin väljä, jos siihen todella haalitaan kuntia Pornaisia myöten. Pääkaupunkiseudun kuntien olisi järkevää voida päättää suuresta osasta asioita yhdessä ja velvoittavasti, mutta tehtäväkenttä jää kovin ohueksi, jos asia optimoidaan ajatellen, mitä muiden pitää voida päättää Pornaisten puolesta. Kuuden tai korkeintaan yhdeksän kunnan metropolihallinto olisi paljon toimivampi.
Pelkään pahoin, etteivät asiat pääkaupunkiseudulla kuntauudistusten myötä parane vaan huononevat. Se johtaa kiihtyvään kilpailuun kaikkine kampittamisineen kuntien välillä, erityisesti Espoon ja Helsingin välillä. Jos Espoon johdolla syntyy Helsingin länsipuolelle “Suur-Kauniainen” ja Vantaan pohjoispuolelle oma Keski-Uudenmaan ja Sipoon liitos, en usko, että Helsinki ja Vantaa tulisivat liittymään toisiinsa. Helsinki esitti tätä jokin aika sitten ja Vantaa torjui. Nyt asiat ovat kehittyneet suuntaan, jossa voi olla vaikeaa suostutella Helsinkiä liittoon Vantaan kanssa erityisesti, jos Vantaa esittää sitä vasta sitten, kun sen kuntatalous on täydellisessä umpikujassa.
Tietysti valtiovallalla on keinonsa puuttua tuohon osaoptimointiin tekemällä siitä kannattamatonta.
Itse joudun miettimään omaa kantaani kaupungin kaavoittamiseen ja asuntopolitiikkaan.
