Tämän juttu oli jäänyt julkaisematta, Parempi myöhän kuin ei milloinkaan.
Lause kaiken työn pitää kannattaa, toistuu kirjassa moneen kertaan. En voisi olla tavoitteesta enempää samaa mieltä. Ongelma on vain se, että hallitus on tehnyt monelle pienipalkkaiselle erityisesti osa-aikatyöstä täysin kannattamatonta.
Hallitus on heikentänyt pienipalkkaisen osa-aikatyön kannattavuutta poistamalla suojaosuuksia asumistuesta, työttömyysturvan sovitellusta päivärahasta ja toimeentulotuesta. Sen myötä monen kohdalla tarjolla oleva vähäinen työ ei tuota hänelle yhtään mitään verrattuna siihen, ettei tee työtä lainkaan ja nostaa toimeentulotukea. Koska työssä käymisestä aiheutuu myös kuluja, työn tuotto on monen kohdalla jopa negatiivinen.
Ajatuksena ilmeisesti onkin, että osa-aikatyötä ei vain pidä tehdä vaan kaikkien pitää tehdä kokopäivätyötä. Pääseehän osa-aikatyön kannattamattomuudesta eroon sillä, että muuttaa työsuhteensa kokoaikaiseksi. Harmi vain että siihen, että kaupan ruuhka-apulainen muuttaa työaikansa kahdeksaksi tunniksi päivässä tarvitaan myös kauppiaan suostumus, eikä tämä halua sitä antaa, koska asiakkaat eivät käy ostoksilla tasaisesti pitkin päivää. On niitä ruuhkatunteja, joihin tarvitaan ruuhka-apulaisia.
Ollaan pyrkimyksistä lakkauttaa osa-aikatyö mitä mieltä tahansa, ainakin toimenpiteen ajoitus työttömyyden huippukauteen on huonoin mahdollinen.
On myös syytä huomauttaa Satosen omasta toteamuksesta, että hyvin koulutettujen osa-aikatyö on talouden kannalta tuhoisinta, koska heidän työpanostaan tarvittaisiin lisää. Niiden osa-aikatyö, joiden osaamista kansantalous ei pysty enempää käyttämään, ei maksa kansantaloudellisesti oikein mitään.
Olen syyttänyt hallitusta huonosta yhteiskunnallisesta insinööriosaamisesta, minkä seurauksena hallituksen uudistukset toimivat huonosti. Paljon kehumista ei ole olut aiempien päättäjien aikaansaannoksissakaan, sillä sovitellun päivärahan säännöt olivat peräti onnettomat ja Marinin hallituksen aikana.
Kolmensadan tai viiden sadan euron suojaosuus tarkoittaa sitä, etteivät ensimmäiset 300 tai 500 euroa vaikuta työttömyyspäivärahaan mitään. Sen jälkeen päiväraha pienenee niin, että päiväraha pienenee 50 %:lla yli menevistä ansioista, kunnes päiväraha loppuu kokonaan. Koska kyse on työttömyysturvasta, päiväraha loppuu kokonaan, jos erehtyy tekemään töistä enemmän kuin neljä päivää viikossa, tarkkaan ottaen yli 80 prosenttia kokoaikaisesta työstä, mitä se milläkin alalla sitten tarkoittaakin. Jos siis on jäänyt pois korkeapalkkaisesta työstä paperitehtaassa, voi ottaa matalapalkkaisemman työn vartijana, mutta silloin ei saa tehdä kuin nelipäiväistä viikkoa. Viisipäiväisestä rangaistaan.
On toinenkin katto ja se on pienipalkkaisille erityisen hölmö. Päiväraha ja palkka eivät saa olla yhteensä suurempia kuin on päivärahan pohjana oleva palkka. Tämä raja tuli vastaan hyvin nopeasti pienipakkaisessa työssä kaupan kassalla, paljon ennen 20 tunnin viikkotyöaikaa, erityisesti jos on lapsia. Ei siis kannattanut siirtyä osa-aikaisesta työstä täysiaikaiseen.
Soviteltu päiväraha vaati korjaamista, mutta ei sitä näin pitänyt tehdä.
Oli hölmöä lähteä vanhasta laista, jossa sovitteluprosentti voi olla vain 0 %, 50 % tai 100 %. Noilla prosenteilla sadan prosentin leikkaus osuu aina johonkin kohtaan. Kannattaisi käyttää muita prosentteja niin, että efektiivinen marginaalivero olisi aina alle 100 %.
Soviteltuun päivärahaan tuli muuten suojaosuus vapaapalokuntien takia. Niiden jäsenistä moni oli työttömiä ja työttömyysturvan sovittelu puolitti heidän ansionsa. Mitähän vapaapalokunnille eli sopimuspalokunnille nyt kuuluu?
Kannattaisi myös irrottaa soviteltu päiväraha työttömyysturvasta niin, ettei sitä menetä, jos erehtyy tekemään viisipäiväistä työviikkoa.
Soviteltu päiväraha siis kannattaa muuttaa pienipalkkaisen tulotueksi.