Arto Satonen (7) Kaiken työn pitää kannattaa.

Tämän jut­tu oli jäänyt julkaise­mat­ta, Parem­pi myöhän kuin ei milloinkaan.

Lause kaiken työn pitää kan­nat­taa, tois­tuu kir­jas­sa mon­een ker­taan. En voisi olla tavoit­teesta enem­pää samaa mieltä. Ongel­ma on vain se, että hal­li­tus on tehnyt mon­elle pieni­palkkaiselle eri­tyis­es­ti osa-aikatyöstä täysin kannattamatonta.

Hal­li­tus on  heiken­tänyt pieni­palkkaisen osa-aikatyön kan­nat­tavu­ut­ta pois­ta­mal­la suo­jao­suuk­sia asum­istues­ta, työt­tömyys­tur­van sovitel­lus­ta päivära­has­ta ja toimeen­tu­lotues­ta. Sen myötä mon­en kohdal­la tar­jol­la ole­va vähäi­nen työ ei tuo­ta hänelle yhtään mitään ver­rat­tuna siihen, ettei tee työtä lainkaan ja nos­taa toimeen­tu­lo­tukea. Kos­ka työssä käymis­es­tä aiheutuu myös kulu­ja, työn tuot­to on mon­en kohdal­la jopa negatiivinen.

Ajatuk­se­na ilmeis­es­ti onkin, että osa-aikatyötä ei vain pidä tehdä vaan kaikkien pitää tehdä kokopäivä­työtä. Pääsee­hän osa-aikatyön kan­nat­ta­mat­to­muud­es­ta eroon sil­lä, että muut­taa työ­suh­teen­sa kokoaikaisek­si. Har­mi vain että siihen, että kau­pan ruuh­ka-apu­lainen muut­taa työaikansa kahdek­sak­si tun­niksi päivässä tarvi­taan myös kaup­pi­aan suos­tu­mus, eikä tämä halua sitä antaa, kos­ka asi­akkaat eivät käy ostok­sil­la tasais­es­ti pitkin päivää. On niitä ruuhkatun­te­ja, joi­hin tarvi­taan ruuhka-apulaisia.

Ollaan pyrkimyk­sistä lakkaut­taa osa-aikatyö mitä mieltä tahansa, ainakin toimen­piteen ajoi­tus työt­tömyy­den huip­pukau­teen on huonoin mahdollinen.

On myös syytä huo­maut­taa Satosen omas­ta totea­muk­ses­ta, että hyvin koulutet­tu­jen osa-aikatyö on talouden kannal­ta tuhois­in­ta, kos­ka hei­dän työ­panos­taan tarvit­taisi­in lisää. Niiden osa-aikatyö, joiden osaamista kansan­talous ei pysty enem­pää käyt­tämään, ei mak­sa kansan­taloudel­lis­es­ti oikein mitään.

Olen syyt­tänyt hal­li­tus­ta huonos­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta insinööriosaamis­es­ta, minkä seu­rauk­se­na hal­li­tuk­sen uud­is­tuk­set toimi­vat huonos­ti. Paljon kehu­mista ei ole olut aiem­pi­en päät­täjien aikaansaan­nok­sis­sakaan, sil­lä sovitel­lun päivära­han sään­nöt oli­vat peräti onnet­tomat ja Marinin hal­li­tuk­sen aikana.

Kol­men­sadan tai viiden sadan euron suo­jao­su­us tarkoit­taa sitä, etteivät ensim­mäiset 300 tai 500 euroa vaiku­ta työt­tömyyspäivära­haan mitään. Sen jäl­keen päivära­ha piene­nee niin, että päivära­ha piene­nee 50 %:lla yli menevistä ansioista, kunnes päivära­ha lop­puu kokon­aan. Kos­ka kyse on työt­tömyys­tur­vas­ta, päivära­ha lop­puu kokon­aan, jos ere­htyy tekemään töistä enem­män kuin neljä päivää viikos­sa, tarkkaan ottaen yli 80 pros­ent­tia kokoaikaises­ta työstä, mitä se mil­läkin alal­la sit­ten tarkoit­taakin. Jos siis on jäänyt pois korkea­palkkaises­ta työstä paperite­htaas­sa, voi ottaa mata­la­palkkaisem­man työn var­ti­jana, mut­ta sil­loin ei saa tehdä kuin nelipäiväistä viikkoa. Viisipäiväis­es­tä rangaistaan.

On toinenkin kat­to ja se on pieni­palkkaisille eri­tyisen  hölmö. Päivära­ha ja palk­ka eivät saa olla yhteen­sä suurem­pia kuin on päivära­han poh­jana ole­va palk­ka. Tämä raja tuli vas­taan hyvin nopeasti pieni­pakkaises­sa työssä kau­pan kas­sal­la, paljon ennen 20 tun­nin viikko­työaikaa, eri­tyis­es­ti jos on lap­sia. Ei siis kan­nat­tanut siir­tyä osa-aikaises­ta työstä täysiaikaiseen.

Sovitel­tu päivära­ha vaati kor­jaamista, mut­ta ei sitä näin pitänyt tehdä.

Oli hölmöä lähteä van­has­ta laista, jos­sa sovit­telupros­ent­ti voi olla vain 0 %, 50 % tai 100 %. Noil­la pros­en­teil­la sadan pros­entin leikkaus osuu aina johonkin kohtaan. Kan­nat­taisi käyt­tää mui­ta pros­ent­te­ja niin, että efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero olisi aina alle 100 %.

Sovitel­tu­un päivära­haan tuli muuten suo­jao­su­us vapaa­palokun­tien takia. Niiden jäsenistä moni  oli työt­tömiä ja työt­tömyys­tur­van sovit­telu puolit­ti hei­dän ansion­sa. Mitähän vapaa­palokun­nille eli sopimus­palokun­nille nyt kuuluu?

Kan­nat­taisi myös irrot­taa sovitel­tu päivära­ha työt­tömyys­tur­vas­ta niin, ettei sitä menetä, jos ere­htyy tekemään viisipäiväistä työviikkoa.

Sovitel­tu päivära­ha siis kan­nat­taa muut­taa pieni­palkkaisen tulotueksi.