Edellisessä postauksessa todettiin, ettei ole syytä päästää köyhien maiden kansalaisia muuttamaan Suomeen tehdäkseen työtä nälkäpalkalla, vaikka se olisikin heidän kannaltaan parempi vaihtoehto kuin kotimaassa pysyminen. Paljon Suomessa on kuitenkin maahanmuuttajia, jotka tekevät tosiasiassa töitä paljon alle TES:n mukaisen palkan.
Wolt-kuskit tilin haltijoiden renkeinä
Tuhansia Wolt-kuskeja kuljettaa ruokaa ravintoloista suomalaisille. Näistä moni tekee työtä markkinaehtoisella palkalla, siis niin huonolla palkalla, että työn vastaanottaminen juuri ja juuri kannattaa.
Wolt-kuskeiksi olisi tulijoita. Wolt-tiliä jonottaa 20 000 kuskiksi haluavaa. Se ei siis ole määritelmän mukaan markkinaehtoinen korvaus, koska korvausta voisi alentaakin ja halukkaita olisi silti.
Niistä Wolt-kuskeista, joita näemme katukuvassa, merkittävä osa on kuitenkin Wolt-tilin haltijoiden renkejä. Joku toinen omistaa tilin, mutta teettää varsinaisen työn muilla ja ottaa ansioista lehtitietojen mukaan noin 30 % itselleen, jopa enemmän. Tämä 30 prosentilla alennettu korvaus alkaa jo olla lähellä sitä markkinaehtoista ansiota, josta edellisessä postauksessa oli puhetta.
Jos on halukkuutta tehdä työtä mieluummin nälkäpalkalla kuin ei ollenkaan, aina löytyy joku, joka on valmis sitä teettämään hyötyäkseen siitä itse. Tässä tapauksessa riistäjä ei ole äveriäs kapitalisti vaan köyhä itsekin, siis se Wolt-tilin omistaja.
Portinvartijalla on tilaisuus rahastaa
Jos on valtava paine muuttaa huonoista oloista Suomeen, portinvartijana toimivalla se antaa portinvartijalle tilaisuuden rahastaa maahan pääsystä. Tämä on heikko kohta strategiassamme avata maahanpääsy niille, joilla on riittävän hyväpalkkainen työ Suomessa. Sillä, joka tätä työtä tarjoaa, on tavallaan avaimet porttiin, jonka kautta pääsee Suomeen.
Moni Suomessa työtä tekevä on velkaa ihmissalakuljettajille, joten hänen tosiasialliset ansionsa ovat perin vaatimattomat.
Paavo Teittinen kuvaa kirjassaan Pitkä vuoro, mihin maahan pääsyllä rahastaminen on johtanut. Muuttajalle ollaan kyllä maksavinaan työehtosopimusten mukaista palkkaa, mutta palkkaamiseen liittyy kynnysraha tai kun palkka on ensin maksettu riittävän kokoisena työn tekijän tilille, mennään tämän kanssa pankkiautomaatille, jossa työntekijä nostaa huomattavan osan palkastaan ja antaa seteleinä sen takaisin työnantajalle. Varmaan kekseliäs löytää muitakin keinoja. Olennaista on, että vaatimus TES:n mukaisesta palkasta vuotaa pahasti.
Yksi tapaa tehdä työtä alipalkattuna on yrittäjyys. Yrittäjiä on maahanmuuttajista paljon suurempi osa kuin kantasuomalaisista.
Hallitus lisää modernia orjuutta
Jos työsuhde katkeaa, joutuu ulos maasta. Kun hallitus päätti, että kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen katkeamisesta joutuu ulos maasta, ellei ole saanut uutta työpaikkaa, se tuli toivottavasti ymmärtämättömyyttään edistäneeksi modernia orjuutta. Antaahan se riistävälle työnantajalle lisää valtaa huono-osaiseen työntekijäänsä nähden. Maassa olo ei ole enää virallisesti sidottu yhteen työnantajaan, mutta käytännössä työnantajan vaihtaminen on vaikeaa, koska työlupa on sidottu tiukasti jollekin alalle.
Globaali köyhyys työntyy Suomen sisälle jokaisesta pienestä raosta, halusimme tai emme.
Jonkinlaista ulkomaalaisvaltuutettua kaivataan
Työntekijöiden oikeuksien toteutumista valvovat luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutarkastukset. Nämä eivät oikein pelitä juuri niillä pienillä ja epämääräisillä työpaikoilla, joilla modernia orjuutta esiintyy. Ay-liike ei anna suojaa järjestäytymättömille työntekijöille. Toisaalta se puolustaa reviiriään, mikä on jarruttanut valtiovallan puuttumista ongelmaan. Jotain tälle asialle pitäisi tehdä, mutta tunnen asiaa sen verran huonosti, etten ala muotoilla ehdotustani. Jokaisella Suomessa työskentelevällä pitäisi olla jokin henkilö. jonka puoleen voi luottamuksellisesti kääntyä, kun kokee tulleensa väärin kohdelluksi. Ehkä ulkomaalaisilla työntekijöillä pitäisi olla jokin heidän ongelmiinsa paneutuva valtuutettu.
Moderni orjuus on eettisesti kiusallinen ongelma. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nälkäpalkalla työskentely Suomessa on monen riistetyn kohdalla parempi vaihtoehto kuin jäädä kotimaahan elämään vielä paljon pienemmällä palkalla. Kuten edellisessä kirjoituksessa totesin kieltäessämme ulkomaalaisilta työnteon Tes:iä alemmalla palkalla, emme oikeastaan suojele ulkomaalaista itseään vaan suomalaisia vähän koulutettuja työntekijöitä kohtuuttomalta kilpailulta työmarkkinoilla.
Vai onko nälkäpalkalla työskentely sittenkään parempi vaihtoehto kuin ostovoimaltaan vielä huonommalla palkalla työskentely muiden yhtä köyhien keskuudessa kotimaassa? On ahdistavaa nähdä jatkuvasti parempiosaisia ihmisiä. Köyhyys tuntuu vähemmän pahalta, jos muutkin ovat yhtä köyhiä.
Ulkomaalaisten keskittyvät sinne, missä heille saa maksaa huonompaa palkkaa
Sivuhuomautuksena todettakoon, että maahanmuuttaja voi laillisesti tehdä työtä kantasuomalaisia alemmalla palkalla kasvukeskuksissa, jossa käytännön palkat ovat selvästi yli työehtosopimusten taulukkopalkkojen tai yrittäjinä, esimerkiksi taksikuskeina.
Niinpä maahanmuuttajat työskentelevät lähinnä kasvukeskuksissa ja esimerkiksi taksikuskeina.