MM8 Moderni orjuus tunkee Suomeen joka välistä

Edel­lisessä postauk­ses­sa todet­ti­in, ettei ole syytä päästää köy­hien maid­en kansalaisia muut­ta­maan Suomeen tehdäk­seen työtä nälkä­pal­ka­lla, vaik­ka se olisikin hei­dän kannal­taan parem­pi vai­h­toe­hto kuin koti­maas­sa pysymi­nen. Paljon Suomes­sa on kuitenkin maa­han­muut­ta­jia, jot­ka tekevät tosi­asi­as­sa töitä paljon alle TES:n mukaisen palkan.

Wolt-kuskit tilin haltijoiden renkeinä

Tuhan­sia Wolt-kuske­ja kul­jet­taa ruokaa rav­in­toloista suo­ma­laisille. Näistä moni tekee työtä markki­nae­htoisel­la pal­ka­lla, siis niin huonol­la pal­ka­lla, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen juuri ja juuri kannattaa.

Wolt-kuskeik­si olisi tuli­joi­ta. Wolt-tiliä jonot­taa 20 000 kuskik­si halu­avaa. Se ei siis ole määritelmän mukaan markki­nae­htoinen kor­vaus, kos­ka kor­vaus­ta voisi alen­taakin ja halukkai­ta olisi silti.

Niistä Wolt-kuskeista, joi­ta näemme katuku­vas­sa, merkit­tävä osa on kuitenkin Wolt-tilin halti­joiden renke­jä. Joku toinen omis­taa tilin, mut­ta teet­tää varsi­naisen työn muil­la ja ottaa ansioista lehti­ti­eto­jen mukaan noin 30 % itselleen, jopa enem­män. Tämä 30 pros­en­til­la alen­net­tu kor­vaus alkaa jo olla lähel­lä sitä markki­nae­htoista ansio­ta, jos­ta edel­lisessä postauk­ses­sa oli puhetta.

Jos on halukku­ut­ta tehdä työtä mielu­um­min nälkä­pal­ka­lla kuin ei ollenkaan, aina löy­tyy joku, joka on valmis sitä teet­tämään hyö­tyäk­seen siitä itse. Tässä tapauk­ses­sa riistäjä ei ole äver­iäs kap­i­tal­isti vaan köy­hä itsekin, siis se Wolt-tilin omistaja.

Portinvartijalla on tilaisuus rahastaa

Jos on val­ta­va paine muut­taa huonoista oloista Suomeen, port­in­var­ti­jana toimi­val­la se antaa port­in­var­ti­jalle tilaisu­u­den rahas­taa maa­han pääsys­tä. Tämä on heikko koh­ta strate­gias­samme ava­ta maa­han­pääsy niille, joil­la on riit­tävän hyvä­palkkainen työ Suomes­sa. Sil­lä, joka tätä työtä tar­joaa, on taval­laan avaimet port­ti­in,  jon­ka kaut­ta pääsee Suomeen.

Moni Suomes­sa työtä tekevä on velkaa ihmissalakul­jet­ta­jille, joten hänen tosi­asial­liset ansion­sa ovat perin vaatimattomat.

Paa­vo Teit­ti­nen kuvaa kir­jas­saan Pitkä vuoro, mihin maa­han pää­syl­lä rahas­t­a­mi­nen on johtanut. Muut­ta­jalle ollaan kyl­lä mak­sav­inaan työe­htosopimusten mukaista palkkaa, mut­ta palkkaamiseen liit­tyy kyn­nys­ra­ha tai kun palk­ka on ensin mak­set­tu riit­tävän kokoise­na työn tek­i­jän tilille, men­nään tämän kanssa pankki­au­tomaatille, jos­sa työn­tek­i­jä nos­taa huo­mat­ta­van osan palka­s­taan ja antaa seteleinä sen takaisin työ­nan­ta­jalle. Var­maan kek­seliäs löytää muitakin keino­ja. Olen­naista on, että vaa­timus TES:n mukaises­ta palka­s­ta vuo­taa pahasti.

Yksi tapaa tehdä työtä ali­palkat­tuna on yrit­täjyys. Yrit­täjiä on maa­han­muut­ta­jista paljon suurem­pi osa kuin kantasuomalaisista.

Hallitus lisää modernia orjuutta

Jos työ­suhde katkeaa, joutuu ulos maas­ta. Kun hal­li­tus päät­ti, että kol­men tai kuu­den kuukau­den kulut­tua työ­suh­teen katkeamis­es­ta joutuu ulos maas­ta, ellei ole saanut uut­ta työ­paikkaa, se tuli toiv­ot­tavasti ymmärtämät­tömyyt­tään edis­täneek­si mod­er­nia orju­ut­ta. Antaa­han se riistävälle työ­nan­ta­jalle lisää val­taa huono-osaiseen työn­tek­i­jään­sä näh­den. Maas­sa olo ei ole enää viral­lis­es­ti sidot­tu yhteen työ­nan­ta­jaan, mut­ta käytän­nössä työ­nan­ta­jan vai­h­t­a­mi­nen on vaikeaa, kos­ka työlu­pa on sidot­tu tiukasti jollekin alalle.

Globaali köy­hyys työn­tyy Suomen sisälle jokaises­ta pien­estä raos­ta, halusimme tai emme.

Jonkinlaista ulkomaalaisvaltuutettua kaivataan

Työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien toteu­tu­mista valvo­vat luot­ta­mus­miehen, työ­suo­jelu­val­tu­ute­tut ja työ­suo­je­lu­tarkas­tuk­set. Nämä eivät oikein pelitä juuri niil­lä pie­nil­lä ja epämääräisil­lä työ­paikoil­la, joil­la mod­er­nia orju­ut­ta esi­in­tyy. Ay-liike ei anna suo­jaa jär­jestäy­tymät­tömille työn­tek­i­jöille. Toisaal­ta se puo­lus­taa revi­ir­iään, mikä on jar­rut­tanut val­tio­val­lan puut­tumista ongel­maan. Jotain tälle asialle pitäisi tehdä, mut­ta tun­nen asi­aa sen ver­ran huonos­ti, etten ala muo­toil­la ehdo­tus­tani. Jokaisel­la Suomes­sa työsken­televäl­lä pitäisi olla jokin henkilö. jon­ka puoleen voi luot­ta­muk­sel­lis­es­ti kään­tyä, kun kokee tulleen­sa väärin kohdel­luk­si. Ehkä ulko­maalaisil­la työn­tek­i­jöil­lä pitäisi olla jokin hei­dän ongelmi­in­sa paneu­tu­va valtuutettu.

Mod­erni orju­us on eet­tis­es­ti kiusalli­nen ongel­ma. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että nälkä­pal­ka­lla työsken­te­ly Suomes­sa on mon­en riis­te­tyn kohdal­la parem­pi vai­h­toe­hto kuin jäädä koti­maa­han elämään vielä paljon pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Kuten edel­lisessä kir­joituk­ses­sa totesin kieltäessämme ulko­maalaisil­ta työn­teon Tes:iä alem­mal­la pal­ka­lla, emme oikeas­t­aan suo­jele ulko­maalaista itseään vaan suo­ma­laisia vähän koulutet­tu­ja työn­tek­i­jöitä kohtu­ut­toma­l­ta kil­pailul­ta työmarkkinoilla.

Vai onko nälkä­pal­ka­lla työsken­te­ly sit­tenkään  parem­pi vai­h­toe­hto kuin ostovoimal­taan vielä huonom­mal­la pal­ka­lla työsken­te­ly muiden yhtä köy­hien kesku­udessa koti­maas­sa? On ahdis­tavaa nähdä jatku­vasti parem­pio­saisia ihmisiä. Köy­hyys tun­tuu vähem­män pahal­ta, jos muutkin ovat yhtä köyhiä.

Ulkomaalaisten keskittyvät sinne, missä heille saa maksaa huonompaa palkkaa

Sivuhuo­mau­tuk­se­na todet­takoon, että maa­han­muut­ta­ja voi lail­lis­es­ti tehdä työtä kan­ta­suo­ma­laisia alem­mal­la pal­ka­lla kasvukeskuk­sis­sa, jos­sa käytän­nön palkat ovat selvästi yli työe­htosopimusten taulukkopalkko­jen tai yrit­täjinä, esimerkik­si taksikuskeina.

Niin­pä maa­han­muut­ta­jat työsken­televät lähin­nä kasvukeskuk­sis­sa ja esimerkik­si taksikuskeina.