Vieraskielinen väestö on Suomessa nettomaksaja

Pekka Myrskylä ja Sakari Kain­u­lainen ovat laske­neet vierask­ielisen väestön julk­istaloudel­lisen rasit­teen vuon­na 2023. Tulos oli poikkeaa suuresti siitä, mitä julkises­ta keskustelus­ta voisi päätel­lä. Vierask­ieliset mak­soi­vat vero­ja 225 M€ enem­män kuin sai­vat tulon­si­ir­to­ja. Koti­maisia kieliä puhuvil­la sal­do sen sijaan oli 5 000 M€ tappiolla.

Tutkimus on julka­istu Diako­nia-ammat­tiko­rkeak­oulun julka­isuna DIAK Puheen­vuoro 53. Tutkimuk­seen pääsee linkkiä klikkaamalla.

Vierask­ieliset ovat kyl­lä pieni­palkkaisem­pia kuin koti­maisia kieliä puhu­vat, mut­ta hei­dän työl­lisyysas­teen­sa (työllisiä/henkilö) on 61 %, kun se koti­maisia kieliä puhuvil­la on 50 %. Työl­lisyysaste on siis tässä las­ket­tu työl­lis­ten määrän suh­teena koko väestöön, ei vain työikäisi­in, mikä on tässä laskel­mas­sa rel­e­vant­ti tapa laskea. Vierask­ieli­sistä huo­mat­tavasti suurem­pi osa on työikäisiä, minkä vuok­si he ovat niin kan­nat­tavia julkisen talouden kannalta.

Todel­lisu­udessa vierask­ielisen väestön vaiku­tus julkiseen talouteen on vielä paljon posi­ti­ivisem­pi, kos­ka laskel­mas­ta puut­tuu – niin kuin näistä laskelmista aina puut­tuu – arvon­lisäveron ja muiden  välil­lis­ten vero­jen osu­us. Pieni­palkkaiset mak­sa­vat arvon­lisäveroa enem­män kuin mui­ta vero­ja.  Arvon­lisäveroon menee oman arvioni mukaan noin 15 % pieni­palkkaisen nettoansioista.

Vierask­ieliset mak­soi­vat tulovero­ja 2,7 mil­jar­dia euroa vuon­na 2023. Min­ul­la ei ole asi­as­ta tutkimusti­etoa, mut­ta näp­pitun­tu­mani on, että he mak­soi­vat arvon­lisäveroa vähin­tään toisen moko­man, toden­näköis­es­ti enem­män. Niin­pä arvioisin hei­dän ollen vuon­na 2023 julkisen talouden kannal­ta noin kolme mil­jar­dia euroa yli­jäämäisiä, kun huomioidaan, että heistä on aiheutunut muitakin meno­ja kuin nuo tulon­si­ir­rot. Tämä arvio on siis min­un, ei siteer­aamieni tutk­i­joiden ja se perus­tuu näppituntumaan.