Hyvinvointivaltion peräytymissuunnitelma (6/x) Siirtolaiset

Maa­han­muu­tos­ta käytävässä keskustelus­sa menevät ”pako­laiset” (human­itäärisin perustein maa­han otet­ta­vat) ja siir­to­laiset (työ- ja opiskelu­pe­rusteinen maa­han­muut­to) sekaisin. Näitä sekoit­ta­vat sekä maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat että maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jat. Nämä ryh­mät tulisi kuitenkin pitää tiukasti eril­lään, kos­ka niitä koske­vat aivan eri säännöt.

Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei voisi ylläpitää, jos maa­han saisi kuka tahansa muut­taa ja pää­sisi välit­tömästi sosi­aal­i­tur­van piiri­in. En tiedä, kan­nat­taako sel­l­aista edes kukaan, mut­ta sanon tämän kuitenkin var­muu­den vuok­si keskustelun sel­ven­tämisek­si. Vaik­ka EU-maid­en välil­lä on peri­aat­teessa vapaa liikku­vu­us, se tarkoit­taa, että maa­han saa tul­la hake­maan työtä, mut­ta työt­tömyys­tur­van saa sinä vai­heessa koti­maas­taan. Uuden koti­maan sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta oltuaan töis­sä. Olen yrit­tänyt selvit­tää, kuin­ka kauan pitää olla töis­sä, mut­ta selkeätä vas­taus­ta en ole tähän saanut. Se taitaa olla tapaoikeutta.

Pako­laisek­si pääsem­i­nen on ihmis­ar­vokysymys, siir­to­laisek­si pääsem­i­nen ei ole. Jokaisel­la siir­to­laisia vas­taan­ot­taval­la maal­la on oikeus päät­tää kri­teereistä, joil­la siir­to­laisik­si pääsee.

Siirtolaisten pisteytys

Esitimme Jus­si Pyykkösen kanssa rapor­tis­samme Maa­han­muu­ton yhteiskun­ta­sopimus, että siir­to­laisek­si pyrkivät pisteytet­täisi­in samaan tapaan kuin hei­dät pisteytetään Kanadas­sa. Pistey­tyk­sel­lä on huono maine, mut­ta mon­es­ta kri­teeristä riip­pu­va pistey­tys on parem­pi kuin yhdestä kri­teeristä riip­pu­va diko­tomi­nen kyl­lä/ei-pistey­tys, jol­laista nyt sovelletaan.

Jos köy­hien maid­en ihmisiltä kysyt­täisi­in, kum­man ulko­maalais­poli­ti­ikkaa nämä pitävät parem­pana, Suomen vai Kanadan, jok­seenkin yksimielis­es­ti Kanadaa pidet­täisi­in parempana.

Pistey­tyk­sen tarkoi­tus on vali­ta Suomeen siir­to­laisek­si sel­l­aisia, joil­la on hyvät men­estymisen mah­dol­lisu­udet Suomes­sa ja joiden voi myös olet­taa ole­van hyväk­si myös Suomelle.

Raportista selviä enem­män ehdot­ta­mas­tamme pistey­tyk­ses­tä. Selostan sen ideaa tässä pin­ta­puolis­es­ti. Raportista selviää myös, mis­tä pis­teitä saa.

Jos saa 70 pis­tet­tä tai enem­män, saa pysyvän oleskelu­lu­van eli pääsee maa­han välit­tömästi kaikkine oikeuksi­neen ja saa ottaa per­heen­sä mukaan.

50–69 pis­tet­tä tuo ehdol­lisen oleskelu­lu­van, joka muut­tuu pysyväk­si oleskelu­lu­vak­si, jos työl­listyy taval­la, joka tur­vaa elannon.

25–49 pis­tet­tä tuo­taa työn­haku­vi­isum­in, jon­ka turvin pääsee Suomeen hake­maan työtä mut­ta sosi­aal­i­tur­van osalta tulee kohdel­luk­si kuin toisen EU-maan kansalainen – ei pääse sosi­aal­i­tur­van piiri­in ennen kuin on työl­listynyt. Mukana on olta­va riit­tävästi rahaa asum­ista varten. Toisaal­ta ei kuitenkaan tarvitse mak­saa ihmissalakul­jet­ta­jille ja voi tul­la maa­han tur­val­lis­es­ti reit­tikoneel­la tai laivalla.

Jos saa alle 25 pis­tet­tä, ei pääse siir­to­laiskri­teere­in Suomeen.

Sil­loin kun julk­istimme ehdo­tuk­semme, siir­to­lais­ten pistey­tys oli ehdo­tuk­se­na radikaali, mut­ta nyt sitä esit­tävät läh­es kaik­ki. Se tulee var­maankin toteu­tu­maan jos­sain muodossa.

Suomen on vaikea houkutella korkeasti koulutettuja

Kaik­ki halu­a­vat siir­to­laisek­si korkeasti koulutet­tu­ja ja niin halu­aa Suomikin. Tässä kil­pailus­sa Suomel­la on hie­man huonot kor­tit. Tähän on kum­mallisen kie­len ja mar­rasku­un lisäk­si syynä se, että meil­lä korkeak­oulu­tus on ilmaista ja vas­taavasti koulutet­tu­jen net­toan­siot vero­tuk­sen vuosi heikom­pia kuin ver­rokki­mais­sa. Se on reilu malli suo­ma­laisille, mut­ta kovin epäedulli­nen sel­l­aiselle, joka on mak­sanut kalli­ista koulu­tuk­ses­ta muual­la.  Suo­ma­laisia se kan­nus­taa otta­maan ilmaisen koulu­tuk­sen koti­maas­ta ja muut­ta­maan valmis­tut­tuaan pois. Näin moni suo­ma­lainen myös tekee.

Kun emme onnis­tu houkut­tele­maan tänne koti­mais­saan korkeasti koulutet­tu­ja, mei­dän tulee koulut­taa hei­dät itse. Näin myös tapah­tuu. Tekni­ikan alan (insinööri­ti­eteet ja tieto­jenkäsit­te­ly) mais­tereista jo neljä­sosa on ulko­mail­la syn­tyneitä ja väitöskir­jan tek­i­jöistä yli puolet.

Suomessa koulutetut ulkomaalaiset eivät pysy Suomessa

Tämä investoin­ti menee Suomelta kuitenkin osin hukkaan, kos­ka tääl­lä opiskelleista aivan liian moni muut­taa valmis­tut­tuaan pois maas­ta. Osa on alun­perinkin aikonut tehdä niin, mut­ta suuri osa muut­taa, kos­ka eivät saa töitä Suomesta.

Korkeasti koulutet­tu­jen ulko­maalais­taus­tais­ten vaikeudet saa­da työ­paik­ka Suomes­ta on asia, jol­la pitäisi tehdä jotain.

Yri­tyk­set eivät ymmär­rä omaa etu­aan. Yksi syy siihen, että Ruot­si men­estyy vien­ti­markki­noil­la niin paljon Suomea parem­min on siinä, että ruot­salai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on enem­män maa­han­muut­ta­jia – siis ihmisiä, jot­ka tietävät jotain muus­takin maail­mas­ta ja joil­la on yhteyk­siä ulko­maille. Nythän meil­lä toim­i­tusjo­hta­jik­si ale­taan ottaa ulko­maalaisia, mut­ta heitä tarvit­taisi­in myös alem­mille portaille.

Tarvit­taisi­in ulko­maisille korkeasti koulute­tu­ille suun­nat­tua työn­väl­i­tys­tä. Nyt työn­väl­i­tys on keskit­tynyt työl­listämään heikosti koulutet­tu­ja suo­ma­laisia pitkäaikaistyöt­tömiä – siis täs­mälleen eri joukkoa. Helsin­ki ja Espoo voisi­vat perus­taa täl­laisen yhdessä ja ken­ties muutkin suuret kaupun­git voisi­vat siihen yhtyä. Pienem­piä kun­tia ei voi­da ottaa mukaan, kos­ka han­k­in­ta­lail­la on tarkoi­tus kieltää pien­ten kun­tien osal­lis­tu­misen kun­tien välisi­in yhteistyöhankkeisiin.

Min­ulle on Baro­nan toim­intaa seu­rat­tuani tul­lut ymmär­rystä yksi­ty­is­tetylle työn­väl­i­tyk­selle, joka saisi palkkion­sa toteu­tunei­den työ­suhtei­den perus­teel­la. Se johtaisi ker­mankuor­in­taan eli keski­tyt­täisi­in hel­posti työl­lis­tet­tävi­in. Niin­hän itse kukin meistä menet­telee kalas­taes­saan; kalas­taa sieltä, mis­tä on hel­poin­ta saa­da saal­ista. Se pitää parem­min vat­san täytenä. Työn­väl­i­tyk­sen ker­mankuor­in­ta on samas­ta syys­tä  kestävyys­va­jeen kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto kuin keskit­tymi­nen vaikeim­min työllistettäviin.

.…

Tästä aiheesta on näköjään niin paljon san­ot­tavaa, että jatkan seu­raavas­sa postauksessa.