Syntyvyys ja lapsilisät

Radion ykkösaa­mus­sa keskustelti­in tänään syn­tyvyy­destä ja Kelan pääjo­hta­jan Lasse Lehtosen ehdo­tuk­ses­ta, että nuoret äid­it saisi­vat korkeam­paa lap­sil­isää kuin vähän van­hem­mat, jot­ta syn­ny­tyk­siä aikaistet­taisi­in ja lap­simäärä kasvaisi.

Käy­ty keskustelu oli kaoot­tista. Kokoomuk­sen Karoli­ina Par­ta­nen kehui, kuin­ka hal­li­tus on val­tavasti paran­tanut lap­siper­hei­den ase­maa ja korot­tanut yksin­huolta­jien lap­sil­isää, ja oppo­si­tio­ta edus­ta­neet Elisa Geb­hard (sdp) ja Antti Kurvi­nen (kesk) esit­tivät asian toisin. Varsi­naisia fak­to­ja keskustelus­sa käyti­in läpi niukasti, mut­ta fak­toil­la­han ei ole niin väliä, kun kysymys on mielikuvista.

Minä kuitenkin kaipaisin myös fak­to­ja. Jos toimit­ta­ja ei puolueet­to­muussy­istä johtuen voi tai ei osaa oikaista ilmi­selviä vääriä väit­teitä, pitää keskustelus­sa olla jokin asiantun­te­va ei-poli­itikko, joka voi ja osaa.

Hal­li­tuk­sen suuret paran­nuk­set lap­siper­hei­den taloudel­liseen ase­maan lap­sil­isiä korot­ta­mal­la ovat kyl­lä huuhaa­ta. Hal­li­tuk­sen säästöt ovat kohdis­tuneet työ­markki­na-ase­mal­taan haavoit­tuvi­in van­hempi­in, eri­tyis­es­ti yksin­huolta­ji­in. Kun sum­mataan suo­jaosan pois­t­a­mi­nen työt­tömyys­tur­vas­ta ja asum­istues­ta sekä asum­istuen heiken­tämi­nen, helsinkiläisen kau­pan kas­sal­la osa-aikatyötä tekevän yksin­huolta­jan talous heikkeni yli 500 €/kk. Siinä ei vitosen koro­tus lap­sil­isän yksin­huolta­jako­ro­tuk­seen paljon auta. Lap­sil­isät eivät sitä pait­si ole sidot­tu­ja hin­tain­dek­si­in, joten inflaa­tion vuok­si lap­sil­isien reaaliar­vo on laskenut eikä noussut.

Lap­siper­heköy­hyys on lisään­tynyt, mikä ker­too parhait­en toteu­tuneesta poli­ti­ikas­ta. Palaan myöhem­min siihen, mitä vaiku­tus­ta täl­lä on ollut syntyvyyteen.

Talouden realiteetit nostavat ensisynnyttäjien ikää

Pitäisikö nuoren äidin laps­es­ta mak­saa korkeam­paa lap­sil­isää kuin van­han? Peri­aat­teessa pitäisi, sil­lä lap­si vaikut­taa työu­raan. Mitä nuorem­pana tulo­jen kasvu tait­tuu, sitä suurem­pi on mene­tys koko elinkaarel­la. Tässä on kuitenkin kyse niin suurista rahoista, ettei muu­ta­man kympin kom­pen­saa­tio auta.

Men­estyäk­seen maail­mas­sa pitäisi opiskel­la ennen kuin tekee lap­sia. Lap­si ei enää joh­da erot­tamiseen yliopis­tos­ta, mut­ta opiskelua lapsen­hoito ei varsi­nais­es­ti tue.

Tämän lisäk­si on kuitenkin säädet­ty, että las­ta ei pidä han­kkia myöskään heti opin­to­jen jäl­keen, vaan ensin pitää olla riit­tävän kauan hyvä­palkkaises­sa työssä. Vanki­laan ei joudu, jos tätä sään­töä rikkoo, mut­ta taloudelli­nen sank­tio on melkoinen. Äitiys ja van­hempainpäivära­hat ovat tulosi­don­naisia, joten ran­gais­tus lapsen tekemis­es­tä liian aikaisin on rahas­sa mitat­tuna mit­ta­va. Aika rank­ka rikos pitää tehdä saadak­seen yhtä suuren sakon. On perustel­tua, että nämä päivära­hat ovat tulosi­don­naisia, mut­ta perus­teena ole­vat tulot mitataan sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmässämme siten, että niiden pitää olla toteu­tunei­ta eikä todennäköisiä.

Liiken­nevaku­u­tuk­ses­sa on toisin. Jos lääketi­eteen opiske­li­ja pää­tyy onnet­to­muu­den seu­rauk­se­na työkyvyt­tömäk­si, hänen kor­vauk­sen­sa perus­tuu lääkärei­den ansio­ta­soon, ei opin­tora­haan. Paljon aut­taisi, jos äitiys- ja van­hempainpäivära­hois­sa olisi samoin. Tai sit­ten ei aut­taisi. Urake­hi­tys­tä ajatellen työelämään kan­nat­taisi joka tapauk­ses­sa saa­da jal­ka oven­väli­in ennen äitiyttä.

Onko hallitus alentanut pienituloisten syntyvyyttä?

Ennen pien­i­t­u­loiset sai­vat Suomes­sa enem­män lap­sia kuin suu­rit­u­loiset. Nyt on toisin päin. Voisiko tämä johtua siitä, että hal­li­tus on heiken­tänyt niin paljon pien­i­t­u­lois­t­en lap­siper­hei­den asemaa?

Houkut­tel­e­va väite, mut­ta ei täs­mää tosi­a­sioi­hin. Syn­tyvyy­den pain­opis­teen siir­tymi­nen hyvin koulutet­tui­hin ja siten parem­pit­u­loisi­in on tapah­tunut pikkuhil­jaa parin-kol­menkymme­nen vuo­den aikana. Syy pitää siis olla muualla.

Syn­tyvyys on laskenut reip­paasti vähän kaikkial­la. Ilmiöön kan­nat­taa etsiä syitä muul­ta kuin vain Suomes­ta. Jotain on muut­tunut kult­tuuris­sa ja elämän­tavas­sa eikä vain Suomessa.

Ennen lapset oli­vat hin­ta sek­sistä. Yli puo­let lap­sista syn­tyi ei-toiv­ot­tuina. Kun ehkäisy tuli kaikkien ulot­tuville, lapset kuitenkin kuu­lui­v­at asi­aan. Enää eivät kuu­lu vaan ovat aidosti harkin­nan­varainen asia. Moni hark­it­see toisin kuin ennen, eikä tähän taloudel­lisil­la seikoil­la ole niin suur­ta merk­i­tys­tä kuin kuvitellaan.

Taloudel­lakin on merk­i­tys­tä, mut­ta sitä ajatellen lap­siper­hei­den tukea pitäisi nos­taa mas­si­ivis­es­ti. Se olisi sinän­sä oikeu­den­mukaista, sil­lä tuke­vathan lap­siper­heet mas­si­ivis­es­ti lapset­to­mia eläke­jär­jestelmän kautta.

Paljon syn­tyvyy­teen vaikut­taa myös se, etteivät nuoret aikuiset löy­dä sopi­va kump­pa­nia, mut­ta siitä ehkä toises­sa kirjoituksessa.