44. Molemmat jalat ilmaan

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Miet­tikäämme reali­teetit uno­htaen, mikä olisi paras tapa laskut­taa kaupungeis­sa autoilua se aiheut­tamista ulkoi­sista haitoista mure­hti­mat­ta lainkaan teknistä toteutettavuutta.

Tärkein muu­tos olisi, että emme perisi mak­sua tul­li­ra­jan ylit­tämis­es­tä vaan sen sisäl­lä ajamis­es­ta. Kaik­ki kilo­metrit eivät kuitenkaan olisi saman hin­taisia. Aivan ydinkeskus­tas­sa ja muil­la haavoit­tuvil­la alueil­la ajami­nen olisi selvästi kalli­im­paa kuin muualla.

Moni ehdo­ton läpi­a­jok­iel­to kor­vat­taisi­in taval­lista kalli­im­mal­la mak­sul­la, mitä voi pitää pehmeänä ajok­iel­tona; saa oikaista läpi, jos halu­aa, mut­ta se mak­saa vaikka­pa euron. Tavoit­teena on vähen­tää läpi­a­jon määrää olen­nais­es­ti, ei kieltää sitä kokon­aan. Tätä muu­tos­ta autoil­i­jan on epälo­ogista vas­tus­taa rahan­menoon vedoten, sil­lä voihan hän suh­tau­tua lisä­mak­su­un kuin läpi­a­jok­iel­toon, jos pitää läpi­a­jok­iel­toa parem­pana; ei aja eikä siis mak­sa. Joidenkin kuitenkin kan­nat­taa mak­saa mielu­um­min kuin kiertää pitkä mat­ka. Juuri nyt Helsingis­sä suun­nitel­laan Kai­vokadun katkaisemista autoli­iken­teeltä. Vai­h­toe­htona olisi suh­teel­lisen kallis mak­su, kos­ka var­maankin sinne joukkoli­iken­teen joukkoon muu­ta­ma auto mahtuisi.

Mak­sut vai­htelisi­vat voimakkaasti myös ajal­lis­es­ti. Kos­ka auton suurin kus­tan­nus kaupungeis­sa on sen vaa­ti­ma tila ja sitä kaut­ta muiden liikku­misen hidas­t­a­mi­nen, kan­nat­taa laskut­taa ruuh­ka-aikoina enem­män kuin ruuhkat­tom­i­na aikoina. Eri kohdis­sa kaupunkia ruuh­ka voi myös olla vähän eri aikaan. Kaivopuis­toa kiertäväl­lä Ehren­strömintiel­lä se esimerkik­si on keskel­lä päivää sunnuntaisin.

Eri sisään­tuloväylil­lä mak­sut poikkeaisi­vat toi­sis­taan väylien eri­laisen ruuhkau­tu­misen vuok­si. Itäväylä oli 1960-luvul­la paljon pahem­min ruuhkau­tunut kuin Län­siväylä. Sik­si tuol­loin olisi ollut perustel­lumpaa per­iä korkeam­paa ruuhka­mak­sua Itäväyläl­lä. Nyt taas ei olisi.

Varsin pieni määrä auto­ja, ehkä muu­ta­ma tuhat autoa tun­nis­sa, saat­taa nyt pakot­taa investoimaan sato­ja miljoo­nia lisäka­p­a­siteet­ti­in. Näin nuo muu­ta­ma tuhat autoa tule­vat hyvin kalli­ik­si veron­mak­sajille. Investoin­nil­ta väl­tytään nos­ta­mal­la kyseisel­lä väyläl­lä ajamisen kus­tan­nus­ta sen ver­ran, ettei väylä ruuhkaudu. Jos ruuhkaan­tu­misen tor­ju­va mak­su nousee kovin korkeak­si, on se merk­ki tarpeesta investoi­da lisäka­p­a­siteet­ti­in. Sitä mis­sä vai­heessa kan­nat­taa tur­vau­tua lisäin­vestoin­ti­in voi haarukoi­da sil­lä, kan­nat­taisiko ruuhkas­ta ja korkeas­ta mak­sus­ta kär­sivien autoil­i­joiden rahoit­taa investoin­ti, jol­loin myös ruuhka­mak­su kyseisel­lä väyläl­lä alenisi. En tarkoi­ta, että investoin­ti tulisi rahoit­taa näin, vaan että laskel­ma osoit­taa suurin piirtein, mis­sä vai­heessa väyläin­vestoin­ti on perustel­tu. Mak­sun tulisi pienen­tyä, kun kap­a­siteet­tia on nos­tet­tu ja pelko ruuhkau­tu­mis­es­ta lieventynyt.

Julkises­sa keskustelus­sa olisi tietysti vähän vaikea perustel­la, mik­si väylän käyt­täviltä perit­tävät mak­sut alenevat, kun hei­dän käyt­tämän­sä väylä para­nee. Kus­tan­nus­pe­rusteinen mak­su ja oikein ohjaa­va mak­su ovat usein aivan eri asia.

Kos­ka ruuhkat ovat dynaamisia, pitäisi hin­noit­telunkin olla dynaamista. Lentoy­htiöt ja nyky­isin myös VR ovat saavut­ta­neet huo­mat­tavia hyö­tyjä dynaamisel­la hin­noit­telul­la, kos­ka ne saa­vat näin lentokoneet ja junat parem­min täy­teen. Myös matkus­ta­jat ovat tästä hyö­tyneet, vaik­ka moni nuriseekin siitä, etteivät hal­vat matkat koske kaikkia vuoro­ja. Ilman dynaamista hin­noit­telua ei olisi halpo­ja vuoro­ja lainkaan. Sisään­tuloväylien dynaami­nen hin­noit­telu johtaisi joskus korkeisi­in mak­sui­hin, mut­ta keskimääräi­nen mak­su olisi halvem­pi kuin olisi opti­maa­li­nen tasainen mak­su. Ongel­mana on, ettei ruuhkan syn­tyä ei voi ennus­taa, joten autoil­i­ja ei voi ennal­ta varautua kalli­im­paan hin­taan yhtä hyvin kuin lentolipun korkeaan hin­taan. Osa voi kuitenkin sat­un­naisen ruuhkan syn­tyessä lykätä matkaansa tai suun­nitel­la uuden reitin, mis­tä hyö­ty­i­sivät kaik­ki pienem­pänä ruuhkana. Ruuhkaa ei voi ennus­taa myöskään sil­loin, kun ei käytetä tiemak­su­ja. Jos on ehdit­tävä per­ille tiet­tynä aikana, on pakko varautua ruuhki­in, vaik­ka niitä ei tulisikaan.

Täl­lainen mak­su toimisi paljon parem­min. Niin­pä saman liiken­teel­lisen hyö­dyn tuot­ta­va mak­suk­er­tymä olisi pienem­pi. Autoil­i­ja, jon­ka ajami­nen tuot­taa suur­ta ulkoista hait­taa, mak­saisi enem­män, mut­ta suuri osa autoilus­ta mak­saisi läh­es yhtä vähän kuin maal­la ajet­taes­sa. Kiin­teä katu­tul­li laskut­taa autoilus­ta sil­loinkin, kun koitu­va hait­ta on vähäinen.

Tek­nol­o­gise­na utopi­ana todet­takoon, että kaupunkili­ikenne sujuisi paljon parem­min, jos autot kulk­i­si­vat robotin kul­jet­ta­m­i­na ja robot­it oli­si­vat yhtey­dessä keskusti­etokoneeseen. Keskusti­etokone reago­isi sat­un­naiseen perää­na­joon ohjaa­mal­la tarvit­ta­van määrän liiken­net­tä toiselle reitille.

Malt­takaa mie­lenne! Kysymys­tä tieto­suo­jas­ta käsitel­lään seu­raavas­sa osassa.

Seu­raa­va luku toden­näköis­es­ti 20.11

Kir­jan alku­un tästä.