Ajattelin kirjoittaa juttusarjan siitä, miksi oikeistopopulismi nousee kaikkialla. Aloita helpoimmasta ja vähemmän kiistanalaisesta päästä mutta siirryn myöhemmin heikommalle jäälle.
Terho Pursiainen lainasi minulle joskus 1990-luvun alussa Michael Youngin Meritokratian nousu 1870–2033. Se kirja mullisti ajatteluni, vaikka olin kirjoissani varoitellut ilmiöstä aiemminkin.
Kirjassa Young varoittaa lahjakkaimpien vallasta, joka johtaa julmempaan luokkayhteiskuntaan kuin perinteinen luokkayhteiskunta aikanaan oli. Kun yläluokka poimii lahjakkuudet työväenluokasta ja sysii omat mustat lampaansa alaluokkaan, seurauksena on yläluokka, jolla on hallussaan kaikki ja alaluokka, jolla ei ole mitään, ei edes poliittisia johtajia.
Kirjassa tämä päättyi populistiseen vallankumoukseen 2033. Yhdysvallat on vain yhdeksän vuotta aikataulusta edellä.
Meritokraattinen yhteiskunta on kohdellut huonosti vähän koulutettuja, erityisesti vähän koulutettuja miehiä. (Käyttäisin sanaa unskilled, mutta sille ei ole vastinetta suomenkielessä.)
Kun teollisuus automatisoituu ja kun digitalisaatio syö rutiinityöt, hyväosaisen työväenluokan asema heikkenee. Eniten asemaansa ovat menettäneet työväenluokkaiset miehet.
Opintie on vienyt vuosikymmeniä yliopiston kautta kaupunkeihin. Valikoiva muuttoliike on pahentanut muuttotappioalueiden tilannetta edelleen.
Nyt lahjakkaat, korkeasti koulutetut nauttivat menestyksestä ja vähemmän osaavat putoavat marginaaliin. Kun yksittäinen henkilö syrjäytyy työelämästä, se tuottaa henkilökohtaista ahdistusta, mutta kun kokonainen alue syrjäytyy, se synnyttää kapinamielialaa.
Alueet syrjäytyvät, koska akateeminen väki pakkautuu suuriin kaupunkeihin – Yhdysvalloissa rannikoille. Tämän seurauksena Suomi on täynnä Hylkysyrjiä, alueita, joilla on edessään vääjäämätön näivettyminen.
Alueiden kosto
Piirsin kuvan siitä, miten kunnan asukasluvun lasku viimeisen kymmenen vuoden aikana on ennustanut perussuomalaisten menestystä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Ihan niin hyvä siitä ei tullut kuin kuvittelin, mutta esitän sen silti. Korrelaatio on tässä 0,29, eli ei mitenkään musertavan suuruinen. Yksikkö on molemmissa akseleissa prosentti.
Tuomalla lisää muuttujia malliin, esimerkiksi kunnan koulutustason tai miesenemmistön 20–35 vuotiaiden keskuudessa, riippuvuus varmaankin saataisiin suuremmaksi, mutta en jaksa. Yhden korjauksen jo tein. Poistin kunnat, joissa on ruotsinkielinen enemmistö, sillä ruotsin kieli näyttää suojaavan perussuomalaisten äänestämiseltä eduskuntavaaleissa. Kielipuolueen tukeminen on tärkeämpää.
Pääoma ja oma pää
Thomas Piketty on sanonut, että entiset vasemmistopuolueet eivät edusta enää huono-osaisia. Ne edustavat niitä, joilla on sosiaalista pääomaa, kun oikeistopuolueet niitä, joilla on pääomaa. Joskus sanoimme, että kokoomuksella on puolellaan pääoma ja vihreillä oma pää. Yhdysvaltain demokraattipuolueelle on käynyt juuri näin. Se edustaa akateemisesti koulutettuja, ei enää työväenluokkaa.
Siten pitää enää ymmärtää, miksi nämä kehityksen murjomat haluavat ajaa oikeistolaista talouspolitiikkaa, eli rahan lapioimista rikkaille ja huono-osaisille suunnattujen tulonsiirtojen karsimista. Joku olisi voinut veikata täysin päinvastaista.
Meritokratian nurja puoli ei riitä yksin selittämään oikeistopopulismia.