1. Johdanto

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

Olen ollut yhteen­sä 16 vuot­ta Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavis­sa lau­takun­nis­sa, joista kahdek­san vuot­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­jana. Toisaal­ta min­ul­la on ekon­o­mistik­oulu­tus ja olen yhä vierail­i­jana Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­sel­la. Mon­et suun­nit­telukysymyk­set näyt­tävät ekon­o­mistin silmin hyvin eri­laiselta kuin suun­nit­teli­jan silmin. Talous­teo­ria tar­joaisi kaupunkisu­un­nit­telun val­in­toi­hin tehokkai­ta työkalu­ja, joi­ta kaupunkisu­un­nit­telus­sa ei yleen­sä tun­neta eikä sik­si käytetä, vaik­ka pitäisi.

Moni var­maankin ajat­telee, että ekon­o­misti ratkai­sisi asi­at oikeis­to­laisem­min, mut­ta niin se ei pääsään­töis­es­ti ole. Moni ratkaisu olisi päin­vas­toin vasem­mis­to­laisem­pi. Ekon­o­mistin mukaan ei ole esimerkik­si oikein vara­ta arvokas­ta keskeis­es­ti sijait­se­vaa kaupunki­maa­ta tehot­tomaan omako­ti­a­sumiseen tai golfkentäksi.

Kaupunkielämä on yhtä ulkois­vaiku­tusten sekamel­skaa. Jokaisen tekemiset vaikut­ta­vat mui­hin. Sik­si lib­er­al­isti­nen ”kukin tehköön mitä halu­aa” ‑ajat­telu ei oikein sovi kaupunkielämään.

Muille koitu­vien hait­to­jen ehkäisemisek­si on laa­dit­tu mit­ta­va joukko määräyk­siä alka­en järjestys­laista ja taloy­htiöi­den järjestyssäännöistä.

Määräyk­siä, käskyjä ja maankäytön sään­te­lyä kaavoituk­sel­la tarvi­taan, mut­ta ekon­o­misti hark­it­sisi niiden rin­nal­la talous­teo­ri­an mukaista ulkois­vaiku­tusten hinnoittelua.

Tässä kir­jas­sa keski­tytään lähin­nä kaavoituk­sen ja liiken­nekysymys­ten alaan liit­tyvi­in ulkois­vaiku­tuk­si­in sekä eril­liskysymyk­senä seg­re­gaa­tion torjuntaan.

Esimerkki­ni ovat pääasi­as­sa Helsingistä, kos­ka tun­nen sen parem­min ja kos­ka mon­et käsitel­lyt asi­at ovat olen­naisia vain suuris­sa kaupungeis­sa. Kom­men­toin myös Helsingis­sä kaavoituk­ses­ta ja liiken­nesu­un­nit­telus­ta käytet­tyjä puheenvuoroja.

Pain­ovoima oli ole­mas­sa ennen kuin Isaac New­ton kek­si sen. Niin oli­vat myös markki­navoimat ennen Adam Smithia. Emme pitäisi kovin järkevänä insinööriä, jon­ka mielestä pain­ovoima on niin vas­ten­mieli­nen asia, ettei hän halua ottaa sitä huomioon. Samoin on hyvä ymmärtää markki­noiden toim­inta­logi­ik­ka kaupunke­ja kehitet­täessä, pitää niistä tai ei.

Huo­mat­ta­va osa tek­stistä oli alun perin tarkoitet­tu kir­jaani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka. Kun kaupunke­ja koske­va luku paisui ja alkoi kara­ta kir­jan varsi­naisen aiheen ulkop­uolelle, jätin siitä suurim­man osan pois ja lupasin pala­ta asi­aan myöhem­min. Jotain kaupungeista kuitenkin kir­joitin tuos­sakin kir­jas­sa. Sik­si sen ja muis­tel­mani lukeneille on tässä kir­jas­sa tois­toa. Tois­toa on myös niille, jot­ka ovat luke­neet blogikir­joituk­siani ja kolumnejani.

Edelli­nen luku tästä

Seu­raa­va luku tästä