Vihreät valitsivat minut kaupunginhallituksen varajäseneksi, koska minulla ei ollut valtuuston lisäksi enää mitään luottamustoimia sen jälkeen, kun olin eronnut HUS:n hallituksesta. Tämän innoittamana alan taas selostaa kaupungin päätöksiä, en tosin kattavasti, vaan kun minulla on jotain sanottavaa asiasta tai sen vierestä. Merkittäviäkään asioita en siis kommentoi, jos minulle ei ole niistä mitään sanottavaa. Aloite- ja ponsivastauksiin puutun vain harvoin.
Kumpulanmäen asemakaava
Kumpulanmäelle kaavoitetaan koteja 1 200 helsinkiläiselle. Hyvä kaava, vaikka tätäkin vastaan on nuristu. Asunnot halutaan muualle. Espoon yleiskaavaa koskevan lausunnon kohdalla perustelen, miksi minulla ei ole vaikeuksia tukea tätä kaavaa.
Esityksen mukaan yksimielisesti.
Kouluja remontoidaan ja laajennetaan
Runsaat 50 miljoonaa euroa solahtaa tähänkin. Se on kasvavan kunnan taakka. Halvemmaksi tulee kunnissa, joissa riittää, että käydään lyömässä laudat ikkunoihin, kun valot sammutetaan viimeisen kerran.
RKP:n ja demarien aloitteet alueiden varaamisesta pienteollisuudelle
Tämä ei ole perusteltua ja vähän sillä kannalla oli virkamiesten kirjoittama lausuntokin, vaikka lievemmin sanakääntein. Asiaa tulee tarkastella seudullisesti, eikä sinä tarkastelussa Helsinki ole erityisen hyvä paikka tilaa vievälle teollisuudelle. Vantaalla Kehä III:n varrella on paljon parempia paikkoja. Siksi teollisuusalueilla on paljon tyhjää tilaa, eikä sitä kannata siksi kaavoittaa lisää. (Vastaukset menivät pöydälle lähinnä teknisistä syistä)
Katri Penttisen aloite kaavoituksen suunnitteluperiaatteiden päättämisestä valtuustossa
Ennen kaupunkisuunnittelun virkamiehet päättivät näistä itse, mutta nyt nämä kaavojen valmisteluun liittyvät asiakirjat hyväksytään – ainakin joskus – lautakunnassa. Nyt kokoomus haluaisi ne valtuustoon. Se jarruttaisi kaavojen käsittelyä vuosilla ja saisi aikaan myös sen, että hölmöyksiä ei voi korjata, jos sellaisia havaitaan, koska valtuusto on lyönyt asian jo lukkoon. Todennäköinen seuraus olisi, että palataan vanhaan niin, että asiakirjoja ei näytetä lautakunnallekaan, koska ei rakennuslaki tunne kaavarunkoja eikä asemakaavan periaatteita .
Kokoomuksen Sazonov näköjään uskoo, että hänestä tulee pormestari ja siksi hän haluaa nämä asiakirjat kaupunginhallituksen – ei siis valtuuston – päätettäväksi. Ovela yritys siirtää valtaa KYMP-toimialalta kaupunginkansliaan. Kaupunginkanslian osaaminen näissä asioissa on niin huonoa, etteivät he siellä edes ymmärrä, etteivät osaa, joten ei ole hyvä ajatus siirtää kaavoitusvaltaa kansliaan.
Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta
HSL:ssä on kaksi periaatteellista erimielisyyden aihetta.
Kun rakennetaan lisää joukkoliikenneyhteyksiä, syntyy infrakustannuksia ja niistä maksetaan hankkeet toteuttaneille kunnille runsaskätisesti. Helsinki tosin ei saa mitään korvausta vanhasta ratikkaverkostaan eikä vanhasta metrolinjasta keskustasta Itäkeskukseen.
Nämä korvaukset nostavat HSL:n kustannuksia jatkuvasti ja se taas nostaa painetta lipunhintoihin. Näitä infrakustannuksia ei pitäisi korvata, ei ainakaan tuossa laajuudessa. Kunnat nimittäin saavat niistä korvauksen jo maan arvon nousuna. Itse asiassa, jos maan arvo ei nouse investoinnin verran, voidaan kysyä, onko investointi järkevä. Jos kunta lahjoittaa hyödyn yksityisille maanomistajille, se on tämän kunnan, ei muiden ongelma. Helsingin pikaratikat nostavat kaupungin maaomaisuuden arvoa investoinnin verran, mutta silti siitä pitää maksaa Helsingille toiseen kertaan ja niin pitää Espoolle ja Vantaallekin.
Toinen kysymys liittyy tasatariffivaatimukseen. On tietysti sympaattista, että matka kauas on halpa, mutta tässä ajatuksena on tehdä kaikista matkoista kalliita, koska kaukana olevat kunnat eivät pysty subventoimaan omien kuntalaistensa matkoja niin paljon. Jos parin pysäkkivälin matka Aleksilla maksaa yhtä paljon kuin Helsingistä Keravalle, on se ratikkamatkustajia kohtaan väärin. Jo nyt ratikkalippu maksaa lähes kolminkertaisesti suhteessa matkan kustannuksiin. (Miksi Kilpailuvirasto ei sano mitään?) Tämä on yksi syy keskustan näivettymiseen. Kalliosta tai Töölöstä ei kannata tulla keskustaan ravintolaan. Kaksi henkeä tekee lyhyen matkan halvemmalla taksilla kuin ratikalla.
Pöydälle.
Lausunto Espoon yleiskaavan 2060 luonnoksesta.
Niiden, jotka vastustavat asuntojen rakentamista Helsinkiin ja esittävät asuntojen rakentamista Helsingin sijaan muualle, kannattaa tutustua tähän yleiskaavaan nähdäkseen, mitä se muualle rakentaminen käytännössä tarkoittaa.
Espoo aikoo nostaa asukaslukunsa 500 000 asukkaaseen. Virkamiehet olivat laatineet olosuhteisiin nähden vastuullisen suunnitelman, joka perustui joukkoliikenteeseen, mutta luottamusmiehet panivat sen uusiksi ja painottavat hajanaista, yksityisautoiluun perustuvaa pientaloasutusta.
Helsingissä syynätään luontoarvoja suurennuslasilla, mutta Espoo panee surutta valtavan määrän luontoa asutuksen ja ennen kaikkea asfaltin alle. Tämä yleiskaava on hirveä.
Autoliikenteen suorite nousee noin 50 prosenttia, eikä lähtötaso ole Espoossa mitenkään vaatimaton. Helsingin lausunnon mukaan tämä merkitsee suunnilleen liikenteellistä katastrofia. Ei olisi ongelma, jos espoolaiset tyytyisivät ajelemaan autoillaan Espoossa, mutta mikä heitä siellä pitäisi? Espoon ja Helsingin välisen autoliikenteen ennustetaan kasvavan 34 – 85 prosenttia. Lausunnon mukaan Helsingillä ei ole pienintäkään aikomusta varautua tällaiseen. Tästä tulee kuntien välille kunnon yhteenotto.
Vermon hepparata vapautuu toiseen käyttöön, koska maan omistava Helsinki on irtisanonut vuokrasopimuksen 2030 alkaen. Alue on espoolaisittain erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella, joten luulisi, että Espoo kaavoittaisi alueen asumiseen, mutta ei kaavoita. Pitäisikö Helsingin lahjoittaa puolet omistuksestaan Espoolle? Silloin ehkä järki alkaisi kulkea. Onhan Espoolla tietysti mahdollisuus rahastaa kaavoitushyödystä – vai onko tämän lain soveltaminen katsottu Espoossa laittomaksi?
Kaiken kaikkiaan. Minusta tämä osoittaa, että asuntoja kannattaa rakentaa Helsinkiin, jotta niitä ei siroteltaisi sinne tänne autoliikenteen varaan. Ihmettelen, onko huonojen palvelujen äärelle mitenkään valtavaa ryntäystä – sillä hajarakentaminen tuottaa väkisin huonon palvelutason.
Siksi kannatan 1 200 lisäihmisen asuntoja Kumpulanmäelle.
Esityksen mukaan.
Herttoniemen metroaseman ehostus
Tarkoitus on rakentaa metroaseman päälle isosti, mutta juuri nyt ei ole oikea aika. Isoa remonttia odoteltaessa tehdään se, mikä on pakko tehdä nyt. Tätä ei kuulemma saa kutsua ehostamiseksi.
Kunnostetaan muun muassa tasonvaihtolaitteet. Tällä tarkoitettaneen hissejä ja liukuportaita. Kaupunginhallitus käsitteli toisessa kohdassa vastauksen Oula Silvennoisen aloitteeseen paremmasta virkakielestä.
Pöydälle.
Ensi viikolla olen Luostolla lustinpidossa, joten raportti jäänee kirjoittamatta.