Miksi suuret tuloerot eivät ole hyväksi taloudelle

Kos­ka niin moni on kysynyt, mik­si pidin Patrick Itäniemen kolum­nia tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta nai­iv­ina ja virheel­lisenä, peruste­len lyhyesti. Pidem­pää en nyt jak­sa kir­joit­taa, tästä voisi kir­joit­taa vaik­ka kokon­aisen kirjan.

Empiria tukee pienten tuloerojen hyödyllisyyttä

Pien­ten ja suurten tulo­ero­jen merk­i­tys­tä on his­to­ri­as­sa kokeil­tu. Vielä 1930-luvul­la Etelä-Amerikan maat kuten Argen­ti­ina ja Chile oli­vat paljon Euroopan mai­ta ja eri­tyis­es­ti Suomea vau­raampia. Euroopas­sa valit­ti­in pienem­pi­en tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka, Etelä-Amerikas­sa suurten tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka. Nyt Etelä-Amerikan maat ovat paljon köy­hempiä kuin esimerkik­si Suomi.

Euroopan sisäl­lä hyv­in­voin­ti­val­tion ja tasaisen tulon­jaon valin­neet pohjoisem­man Euroopan maat (Pohjo­is­maat, Sak­sa, Hol­lan­ti ja Itä­val­ta) ovat paljon vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen eteläeu­roop­palaiset maat.

Yhdys­val­to­jen sisäl­lä tasaisem­man tulon­jaon osaval­tiot ovat vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen osavaltiot.

Toki voi väit­tää, että kausali­teet­ti menee toisin päin; että vau­raus tekee mah­dol­lisek­si hyv­in­voin­ti­val­tion. Pitää siis kat­soa, mik­si kohtu­ulliset tulo­erot ovat parem­pia kuin kohtuuttomat.

Koko lahjakkuusreservi hyödyksi

Suurten tulo­ero­jen mais­sa sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on vähäistä. Joka syn­tyy köy­hään koti­in, jää vaille kun­nol­lisia opiskelumah­dol­lisuuk­sia. Kansan­talous kär­sii, kun rekry­toin­tipo­h­ja vaa­tivi­in tehtävi­in on kapea. Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on suur­in­ta Pohjo­is­mais­sa, eri­tyis­es­ti muuten Suomes­sa. Yhdys­val­lois­sa, jos­sa ennen ”kuka tahansa saat­toi koho­ta juok­supo­jas­ta toim­i­tusjo­hta­jak­si”, sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on hidas­tunut eri­tyisen merkit­tävästi, mikä tarkoit­taa, että maa haaskaa pahasti lah­jakku­us­re­serve­jään. Maan pelas­taa englan­nin kieli ja maineikkaat’ yliopis­tot, joiden vuok­si Yhdys­val­lat pystyy rekry­toimaan lah­jakkuuk­sia ulko­mail­ta, kun ei pysty tekemään sitä koti­maas­ta. Yli puo­let Yhdys­val­loista hyväksy­ty­istä väitöskir­joista on maan ulkop­uolel­la syn­tynei­den tekemiä.

Rikkaan suvun vesoil­la elämä on taas liian help­poa. Ei paljon tarvitse pon­nis­tel­la, kun ase­ma on tur­vat­tu joka tapauk­ses­sa. Tämä on tuhon­nut mon­ta perheyritystä.

Köyhyys estää sosiaalisen nousun

Tulo­ero­ja ihan­noi­vat ajat­tel­e­vat, että kun kan­nustin sosi­aaliseen nousu­un on suuri, sosi­aal­ista nousua tapah­tuu. Ei tapah­du. Köy­hyys estää sosi­aalisen nousun, kos­ka ei esimerkik­si voi opiskel­la. Tämän lisäk­si, jos ener­giaa ja aikaa kuluu arjes­ta selviämiseen ja leipäjonois­sa sei­somisen, ei ole aikaa eikä resursse­ja työn­haku­un eikä mihinkään muuhunkaan, joka edis­tää työl­listymistä. Heikko sosi­aal­i­tur­va piden­tää työt­tömyys­jak­so­ja. Kir­joitin yhdys­val­ta­lais­es­ta tutkimuk­ses­ta tätä koskien blogilleni, mut­ta en nyt löy­dä sitä tähän hätään 8 000 postauk­sen joukosta.

Pien­ten tulo­ero­jen mais­sa jok­seenkin kaik­ki asi­at ovat parem­min. Jopa kouluk­iusaamista on vähemmän.

Seu­rauk­set ovat ikävät, jos rikol­lisu­us on ain­oa mah­dol­lisu­us paran­taa omaa taloudel­lista ase­maansa. Paljon menee rahaa valvon­tay­hteiskun­taan, var­tioin­ti­in ja var­tioin­tili­ikkei­den palvelui­hin. Suurten tulo­ero­jen mais­sa lapset on saatet­ta­va koulu­un, jot­ta heitä ei kaa­p­at­taisi lun­nait­ten toivos­sa. Meil­lä oli Kata­janokalla ital­ialainen naa­puri, jol­ta kesti kuukau­sia ymmärtää, että Suomes­sa on tur­val­lista las­ten kulkea yksin kouluun.

Tuloeroilla on optiminsa

Hyvin suuret tulo­erot ovat haitak­si talouskasvul­la, mut­ta sitä ovat myös liian pienet tulo­erot. Jos­sain kan­sain­välisen jär­jestön tutkimuk­ses­sa päädyt­ti­in siihen, että opti­maa­li­nen GINI-ker­roin olisi noin 0,27. (Tästäkin olen kir­joit­tanut blogillani enkä löytänyt tätäkään) Se sat­tuu ole­maan myös Suomen nykyi­nen GINI-ker­roin. En tuol­laiseen tutkimuk­seen paljon luot­taisi, kos­ka asian tutkimi­nen on erit­täin vaikea­ta. On myös selvää, että mata­lat tulo­erot toimi­vat parem­min, jos ne on saavutet­tu hyväl­lä työl­lisyy­del­lä kuin korkeil­la tulonsiirroilla.

Moni ekon­o­mistiys­tävistäni on sitä mieltä, ettei tilapäi­nen sol­i­daaliru­usvero, jota on myös kateysveroksi on kut­sut­tu, ole tuonut val­ti­olle euroakaan vero­tu­lo­ja, kos­ka sen taloudel­liset hai­tat ovat niin suuria. Kil­pailu osaa­jista maid­en välil­lä lisää korkei­den mar­gin­aaliv­ero­jen taloudel­lista hin­taa. Se on argu­ment­ti tulo­ero­jen puolesta.

Mut­ta väite siitä, että talous voisi sitä parem­min mitä suurem­mat ovat tulo­erot, on ker­takaikkises­ti virheelli­nen. Tosin ei Itänie­mi niin väit­tänytkään, mut­ta keskustelus­sa moni on väittänyt.