Uusi hyvinvontivaltio11: Tasavero ja korkea arvonlisävero

Mis­tä rahat hyv­in­voin­ti­val­tion rahoittamiseen?

Kir­joitin jo luon­nol­lisen niukku­u­den verot­tamis­es­ta, kos­ka sel­l­ais­es­ta koitu­vat tulot eivät kuu­lu oikeas­t­aan kenellekään, joten niiden verot­ta­mi­nen yhteiskun­nalle on järkevää. Ne ovat järke­viä vero­ja, mut­ta eivät tuo­ta mitenkään val­tavia sum­mia. Muu­takin siis tarvitaan

Tulon­jako maail­mal­la on men­nyt viime vuosikym­meninä vinksalleen niin, että esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa jok­seenkin koko taloudelli­nen kasvu on men­nyt rikkaim­mille ja tavis­ten reaalian­siot ovat jämähtäneet paikalleen.

Olisi erit­täin perustel­tua verot­taa rikkai­ta nyky­istä enemmän.

Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa on per­in­teitä verot­taa surper­rikkai­ta ankarasti. 1950-luvul­la Yhdys­val­lois­sa ylin mar­gin­aaliv­ero oli 90 % ja Bri­tan­ni­as­sa jopa 98 %. Tästä suiv­aan­tuneena The Bea­t­les julka­isi kap­paleen Tax­man, jos­sa san­ot­ti­in muun muas­sa näin:
There’s one for you, nine­teen for me /
‘Cause I’m the taxman.

Mitään katas­trofia korkeas­ta vero­pros­en­tista ei sil­loin syn­tynyt. Tuol­loin ihmiset ja pääo­mat eivät siir­tyneet yhtä sukke­lasti maas­ta toiseen kuin nyt. Kun Ran­skan pres­i­dent­ti Hol­lande lanseerasi 75 pros­entin mar­gin­aaliv­eron yli miljoo­nan euron vuosi­t­u­loille, tulok­se­na oli täysi fiasko. Rikkaat ran­skalaiset muut­ti­vat Bel­giaan ja näyt­telijä Gérard Depar­dieu peräti Venäjälle.

Enää noin korkeat verot eivät toimi.

Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä

Huip­putu­loiset ja määräävään markki­na-ase­maan pää­tyvät yri­tyk­set pitäisi saa­da mak­samaan vero­ja, mut­ta siitä pitää päät­tää kan­sain­välis­es­ti. Pieni Suo­mi ei oikein voi tehdä tässä mitään. Juuri nyt on kuul­tu ilah­dut­tavia uutisia super­rikkaille asetet­tavas­ta vähim­mäisveros­ta. Sitä odotel­lessa mei­dän on elet­tävä näi­den sään­tö­jen mukaan.

Voi tun­tua yllät­tävältä, mut­ta esitän lin­eaarista veroast­eikkoa, jos­sa mar­gin­aaliv­ero on sama kaikil­la tulota­soil­la. Ennen kuin kokoomus­laiset avaa­vat sham­pan­japul­lon­sa, huo­mau­tan kuitenkin, että esit­tämäni lin­eaari­nen veroast­eikko alkaa  nol­lan ala­puolelta, mikä takaa pien­i­t­u­loisia suo­si­van pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen, mut­ta järkeväm­min. Peruste­len tämän negati­ivisen tuloveron seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Tässä jutus­sa kir­joi­tan vain tulopuolesta.

Tasavero tekee mon­ta asi­aa yksinker­taisem­mak­si. Ei tarvitse ähkäil­lä vero­tuk­sen jak­so­tuk­ses­ta, kos­ka tulo­jen siirtämi­nen vuodelta toisel­la tai puolisol­ta toiselle ei hyödytä mitään. Tasaveron voi toteut­taa lähde­verona ja sen voi kor­va­ta kulutusverolla.

Esitän myös, että vero­tuk­sen pain­opiste siir­retään arvon­lisäveroon, joka on vero­muodoista rationaalisin.

Kuka veron maksaa?

Arvon­lisäveroa pide­tään kulut­ta­jan mak­samana verona, mut­ta muodol­lis­es­ti yri­tyk­set mak­sa­vat sen sum­mas­ta, joka koos­t­uu niiden mak­samista palkoista, koroista, pois­toista ja yri­tyk­sen voitos­ta. Arvon­lisävero on kulu­tusvero siinä mielessä, että se menee hin­toi­hin. Mut­ta eivätkö jok­seenkin kaik­ki verot mene hin­toi­hin? Luuleeko joku, ettei kaup­pias vie myymälän hin­toi­hin niitä vero­ja, joi­ta se mak­saa henkilökun­nan palkkaamis­es­ta? (Tässä ajat­te­len, että palkat ovat henkilökun­nan mak­saman veron ver­ran korkeampia, joten kaup­pias tosi­asi­as­sa mak­saa nekin verot, eivät vain muodol­lis­es­ti työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si kuu­lu­vat sosi­aal­i­tur­va­mak­sut.) Sen selvit­tämi­nen, kuka minkäkin veron mak­sa­jak­si lop­ul­ta joutuu, ei ole aivan yksinkertaista.

Moni esimerkik­si ajat­telee, että jos vuokrista pitäisi mak­saa arvon­lisäveroa, vuokralais­ten ase­ma heiken­ty­isi, mut­ta vuokranan­ta­jan mak­sama vero vuokrat­u­losta on aivan oikein sitä kirot­tua riistäjää kohtaan. Kuitenkin vuokranan­ta­ja mak­saisi arvon­lisäveron jok­seenkin samas­ta sum­mas­ta, jon­ka hän mak­saa vuokrat­u­losta. Miten veron nimi voi vaikut­taa siihen, kenen mak­set­tavak­si se koituu? Mik­si hän siirtäisi arvon­lisäveron vuokraan, mut­ta ei siirtäisi pääomatuloveroa?

Olen­naista ei ole, kuka muodol­lis­es­ti veron mak­saa, vaan mihin toim­intaan se kohdistuu

Las­ke­taan arvon­lisävero sit­ten kulut­ta­jan tai yri­tyk­sen veroksi, olen­naista on, että sitä mak­se­taan pääo­mat­u­loista samal­la peri­aat­teel­la kuin palkoista. Sitä mak­se­taan myös digi­jät­tien palveluista.

Kateusvero pois

Tasavero ja korkeampi arvon­lisävero yhdis­tet­tynä negati­iviseen tuloveroon ei muut­taisi juuri mitään nykyis­es­tä tulon­jaos­ta, pait­si että nykyi­nen korkein mar­gin­aaliv­ero jäisi pois. Tämä voi herät­tää suut­tumus­ta, mut­ta mon­et ekon­o­mistiys­tävistäni ovat sitä mieltä, ettei tuo kateusveroksi kut­sut­tu vero tuo­ta val­ti­olle mitään niin kuin ei tuot­tanut Hol­lan­den 75 pros­entin verokaan. Sitä kier­retään muut­ta­mal­la palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­lok­si ja se yllyt­tää kaiken­laiseen muuhun vero­su­un­nit­telu­un ja työn­teon vähentämiseen.

Esi­tyk­seni pienen­täisi pieni­palkkaisten vero­tus­ta, mut­ta kas­vat­taisi suurien omaisu­us­tu­lo­jen turvin ylel­listä elämää viet­tävien verotusta.

Vero siihen maahan ja siinä suhteessa, missä asuu

Viime vuosi­na on nous­sut yhä isom­mak­si kysymyk­sek­si, mihin maa­han verot on mak­set­ta­va. Moni suo­ma­lainen ja viro­lainen pyrkii ole­maan Suomes­sa alle 180 päivää vuodessa, jot­ta voisi mak­saa verot muualle. Arvon­lisäveron mak­saa Suomeen sil­loin kun asuu Suomes­sa ja muualle, kun asuu muualla.