Mistä rahat hyvinvointivaltion rahoittamiseen?
Kirjoitin jo luonnollisen niukkuuden verottamisesta, koska sellaisesta koituvat tulot eivät kuulu oikeastaan kenellekään, joten niiden verottaminen yhteiskunnalle on järkevää. Ne ovat järkeviä veroja, mutta eivät tuota mitenkään valtavia summia. Muutakin siis tarvitaan
Tulonjako maailmalla on mennyt viime vuosikymmeninä vinksalleen niin, että esimerkiksi Yhdysvalloissa jokseenkin koko taloudellinen kasvu on mennyt rikkaimmille ja tavisten reaaliansiot ovat jämähtäneet paikalleen.
Olisi erittäin perusteltua verottaa rikkaita nykyistä enemmän.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa on perinteitä verottaa surperrikkaita ankarasti. 1950-luvulla Yhdysvalloissa ylin marginaalivero oli 90 % ja Britanniassa jopa 98 %. Tästä suivaantuneena The Beatles julkaisi kappaleen Taxman, jossa sanottiin muun muassa näin:
There’s one for you, nineteen for me /
‘Cause I’m the taxman.
Mitään katastrofia korkeasta veroprosentista ei silloin syntynyt. Tuolloin ihmiset ja pääomat eivät siirtyneet yhtä sukkelasti maasta toiseen kuin nyt. Kun Ranskan presidentti Hollande lanseerasi 75 prosentin marginaaliveron yli miljoonan euron vuosituloille, tuloksena oli täysi fiasko. Rikkaat ranskalaiset muuttivat Belgiaan ja näyttelijä Gérard Depardieu peräti Venäjälle.
Enää noin korkeat verot eivät toimi.
Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä
Huipputuloiset ja määräävään markkina-asemaan päätyvät yritykset pitäisi saada maksamaan veroja, mutta siitä pitää päättää kansainvälisesti. Pieni Suomi ei oikein voi tehdä tässä mitään. Juuri nyt on kuultu ilahduttavia uutisia superrikkaille asetettavasta vähimmäisverosta. Sitä odotellessa meidän on elettävä näiden sääntöjen mukaan.
Voi tuntua yllättävältä, mutta esitän lineaarista veroasteikkoa, jossa marginaalivero on sama kaikilla tulotasoilla. Ennen kuin kokoomuslaiset avaavat shampanjapullonsa, huomautan kuitenkin, että esittämäni lineaarinen veroasteikko alkaa nollan alapuolelta, mikä takaa pienituloisia suosivan progressiivisen verotuksen, mutta järkevämmin. Perustelen tämän negatiivisen tuloveron seuraavassa postauksessa. Tässä jutussa kirjoitan vain tulopuolesta.
Tasavero tekee monta asiaa yksinkertaisemmaksi. Ei tarvitse ähkäillä verotuksen jaksotuksesta, koska tulojen siirtäminen vuodelta toisella tai puolisolta toiselle ei hyödytä mitään. Tasaveron voi toteuttaa lähdeverona ja sen voi korvata kulutusverolla.
Esitän myös, että verotuksen painopiste siirretään arvonlisäveroon, joka on veromuodoista rationaalisin.
Kuka veron maksaa?
Arvonlisäveroa pidetään kuluttajan maksamana verona, mutta muodollisesti yritykset maksavat sen summasta, joka koostuu niiden maksamista palkoista, koroista, poistoista ja yrityksen voitosta. Arvonlisävero on kulutusvero siinä mielessä, että se menee hintoihin. Mutta eivätkö jokseenkin kaikki verot mene hintoihin? Luuleeko joku, ettei kauppias vie myymälän hintoihin niitä veroja, joita se maksaa henkilökunnan palkkaamisesta? (Tässä ajattelen, että palkat ovat henkilökunnan maksaman veron verran korkeampia, joten kauppias tosiasiassa maksaa nekin verot, eivät vain muodollisesti työnantajan maksettavaksi kuuluvat sosiaaliturvamaksut.) Sen selvittäminen, kuka minkäkin veron maksajaksi lopulta joutuu, ei ole aivan yksinkertaista.
Moni esimerkiksi ajattelee, että jos vuokrista pitäisi maksaa arvonlisäveroa, vuokralaisten asema heikentyisi, mutta vuokranantajan maksama vero vuokratulosta on aivan oikein sitä kirottua riistäjää kohtaan. Kuitenkin vuokranantaja maksaisi arvonlisäveron jokseenkin samasta summasta, jonka hän maksaa vuokratulosta. Miten veron nimi voi vaikuttaa siihen, kenen maksettavaksi se koituu? Miksi hän siirtäisi arvonlisäveron vuokraan, mutta ei siirtäisi pääomatuloveroa?
Olennaista ei ole, kuka muodollisesti veron maksaa, vaan mihin toimintaan se kohdistuu
Lasketaan arvonlisävero sitten kuluttajan tai yrityksen veroksi, olennaista on, että sitä maksetaan pääomatuloista samalla periaatteella kuin palkoista. Sitä maksetaan myös digijättien palveluista.
Kateusvero pois
Tasavero ja korkeampi arvonlisävero yhdistettynä negatiiviseen tuloveroon ei muuttaisi juuri mitään nykyisestä tulonjaosta, paitsi että nykyinen korkein marginaalivero jäisi pois. Tämä voi herättää suuttumusta, mutta monet ekonomistiystävistäni ovat sitä mieltä, ettei tuo kateusveroksi kutsuttu vero tuota valtiolle mitään niin kuin ei tuottanut Hollanden 75 prosentin verokaan. Sitä kierretään muuttamalla palkkatuloja pääomatuloksi ja se yllyttää kaikenlaiseen muuhun verosuunnitteluun ja työnteon vähentämiseen.
Esitykseni pienentäisi pienipalkkaisten verotusta, mutta kasvattaisi suurien omaisuustulojen turvin ylellistä elämää viettävien verotusta.
Vero siihen maahan ja siinä suhteessa, missä asuu
Viime vuosina on noussut yhä isommaksi kysymykseksi, mihin maahan verot on maksettava. Moni suomalainen ja virolainen pyrkii olemaan Suomessa alle 180 päivää vuodessa, jotta voisi maksaa verot muualle. Arvonlisäveron maksaa Suomeen silloin kun asuu Suomessa ja muualle, kun asuu muualla.