Pitäisi olla nopeampi tapa selvittää korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta voimassa olevasta laista. Nyt ennakkotapauksen saamiseen voi kulua vuosia.
HUS:n hallituksen päätöksestä lakkauttaa synnytykset Lohjalla on valitettu lukuisin perustein. Muihin on helppo vastata, mutta yksi valitusperusta on ongelmallinen. Vedottiin HUS:n hallituksessa istuviin jääveihin jäseniin. Vähän tällaisesta on ennakkotapaus, jossa hallintotuomioistuin on todennut jääviyden, joskaan se ei ole suoraan verrannollinen.
Päätökseen jääviydet eivät vaikuttaneet, pikemminkin päinvastoin. Jääviksi epäilleet äänestivät pääosin päätöstä vastaan. Tavallaan se osoitti heidän asemansa kunnanhallituksessa ja hyvinvointialueiden hallituksessa vaikuttaneen heidän kantoihinsa, mutta niin olisi vaikuttanut asuinpaikkakin.
Vihreät ovat lähteneet siitä, ettei HUS:n hallituksessa voi istua kunnanhallituksen tai hyvinvointialueiden hallitusten jäseniä, joten voisimme osoittaa syyttävällä sormella muita puolueita. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Uudenmaan erikoinen sote-rakenne edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Ei siitä muuten mitään tule. Ajatus siitä, että päättäjien pitäisi toimia toisistaan mitään tietämättä, on lähinnä pöhkö. Juristien vastaus, ainakin joidenkin heistä, tähän on, että HUS:n ja hyvinvointialueiden yhteistyö tapahtukoon virkamiestasolla, ei hallitusten tasolla. Samalla kuitenkin sinetöidään se, että varsinainen valta on virkahenkilöillä.
HUS:n hallituksessa istuu muun muassa Lohjan kaupunginhallituksen edustaja. Hän äänesti synnytysten lakkauttamista vastaan. Varmaankin hänen taustansa Lohjalla vaikutti hänen ratkaisuunsa, mutta niin olisi vaikuttanut sekin, että hän olisi vain asunut Lohjalla. Jonkin ihanteen mukaan mikään tällainen ei saisi vaikuttaa hallituksen jäsenen kantaan, vaan heidän pitäisi olla kaikista intresseistä vapaina, mutta kansanvalta lähtee taas siitä, että poliitikot edustavat äänestäjiään.
KORJAUS: 7.6.2024: Mikko Pirtola ei ole enää Lohjan kaupunginhallituksen jäsen. Hän erosi tehtävästä, kun tuli valituksi HUS:in hallitukseen. Pyydän anteeksi väärää väitettä. Tavallaan tämä tietysti todisti oikeaksi sen, että sitoutuminen lohjalaisuuteen ei edellytä kaupunginhallituksen jäsenyyttä.
Valituksiin liittyvän riskin takia HUS:n hallitus tekee asiasta uuden päätöksen jäävittömällä kokoonpanolla. Aivan täysilukuiseksi hallitusta ei saada, koska osa varajäsenistäkin on yhtä jäävejä.
Tässä ratkaisussa on yksi ongelma: se luo ennakkotapauksen siitä, että valittajat ovat jääviyden suhteen oikeassa, vaikka sitä ei ole testattu missään.
Juristit ovat nimittäin asiasta eri mieltä keskenään. Normaali tie olisi testata asia korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta se kestäisi pari vuotta, ehkä enemmänkin. Tähän ei ole aikaa.
Kun olemme siirtyneet juristikeskeiseen aikaan, jossa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus päättävät lakien tarkemmasta sisällöstä ennakkopäätöksillä, pitäisi olla jokin suorempi tapa kysyä tulkintaa. Ei voi olla niin, että tieto lain tosiasiallisesta sisällöstä saadaan selville vasta vuosien kuluttua valitusten kautta.
Ennakkopäätöksien kautta lakien muuttamisessa on sekin vika, että se arpoo yksittäisistä ihmisistä lainrikkojia ja tuomitsee heidät jopa vankeuteen, kun pitkään jatkunut maan tapa päätetään (sinänsä perustellusti) kieltää. Se, jonka toiminta nostetaan tikun nokkaan, kärsii rangaistuksen teosta, joka edellisen tulkinnan mukaan ei ollut kiellettyä vaan maan tapa.