Vähentääkö verotus työntekoa vai lisääkö se sitä?

Yleinen hoke­ma on, että vero­tus vähen­tää työhalu­ja. Tätä ole­tus­ta kan­nat­taa vähän eritellä.

Kun tulota­so nousee, halu lyhen­tää työpäivää lisään­tyy, kos­ka lyhyem­pi työai­ka riit­tää halut­tuun elin­ta­soon. Tämä riip­pu­vu­us on aivan ilmeinen. Korkeam­man tulota­son mais­sa tehdään vähem­män työtä henkeä kohden.

Jos näin on, mik­si sama ei koskisi net­to­tu­lo­ja? Jos tulota­so nousee 20 pros­ent­tia ja se ulos­mi­tataan 20 pros­entin tasaverol­la, net­to­tu­lot pysyvät ennal­laan. Sil­loin on vaikea väit­tää, että lop­putu­lok­se­na olisi työhalu­jen vähen­e­m­i­nen vero­tuk­sen takia. Pikem­minkin vero­tus palaut­taa ne ennalleen kumoa­mal­la nousseen ansio­ta­son vaiku­tuk­sen. Jos siis vero­tus pienen­tää net­to­tu­lo­ja, voisi ajatel­la, että halu­tun kulu­tus­ta­son saavut­tamiseen on tehtävä enem­män työtä, ei vähem­män. Jos ole­tamme, että yleinen tulota­son nousu johtaa lyhyem­pään työaikaan, mei­dän pitäisi myös olet­taa, että vero­tus johtaa pidem­pään työaikaan, ei lyhyem­pää. Tämä siis pääsään­tönä, mut­ta kysymys vero­tuk­sen muo­dos­ta tekee asi­as­ta monimutkaisemman.

Tasavero vastaa tasaista palkan alennusta

Yllä ole­va argu­ment­ti kos­kee tasaveroa. Kah­denkymme­nen pros­entin tasavero vas­taa kah­denkymme­nen pros­entin ansio­ta­son laskua.

Tasavero­ja meil­lä on tai oikeas­t­aan oli kun­nal­lisvero, joka sekin on nyky­isin jonkin ver­ran pro­gres­si­ivi­nen. Tasaveroksi las­ke­taan myös sosi­aal­i­tur­va­mak­sut, eri­tyis­es­ti työeläkemaksu.

Käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja ajatellen tulo­jen nousu ja sen ulos­mit­taami­nen saman­su­u­ruisel­la veronko­ro­tuk­sel­la kumoa­vat toisen­sa, vaan eivät ihan.

Vero­tuk­sen ansios­ta myös saadaan jotain. Esimerkik­si julki­nen ter­vey­den­huolto ja koulu­tus lap­sille. Jos ne pitäisi mak­saa itse, olisi taval­laan pakko han­kkia enem­män rahaa. Jos ajat­telemme, että verot kerätään ihmisiltä julk­isten palvelu­jen rahoit­tamisek­si, vas­taa se tulon­jaon kannal­ta osa­puilleen sitä, että kerätään kaik­il­ta tas­apros­ent­ti veroa ja jae­taan se euromääräis­es­ti yhtä suure­na perus­tu­lona kaikille. Se var­maankin vähen­täisi työtekoa.

Progressiivinen verotus vähentänee työhaluja

Tasavero toimii eri taval­la kuin pro­gres­si­ivi­nen vero­tus. Pro­gres­si­ivises­sa vero­tuk­ses­sa ensim­mäiset eurot ovat verot­to­mia tai kevyesti verotet­tu­ja ja mar­gin­aaliv­ero on korkea. Olete­taan ihmis­ten pref­er­enssi­funk­tioista melkein mitä tahansa jär­keen käyvää, lop­putu­lok­se­na on, että voimakkaan pro­gres­si­ivi­nen vero­tus vähen­tää työhaluja.

Verokiila vähentää vaihdantaa

Yllä todet­ti­in, että tasaveron pitäisi lisätä työhalu­ja (luku­un otta­mat­ta tuo­ta huo­mau­tus­ta sen mah­dol­lis­tamista julk­i­sista palveluista), mut­ta palkkatyön tekoa se voi silti vähen­tää veroki­ilan takia. Itsepa­lvelu ja muu itse tekem­i­nen on vero­ton­ta. Sik­si vero­tus heiken­tää moti­vaa­tio­ta työn­jakoon, siihen, että pesemme tois­temme paito­ja tai syömme rav­in­tolois­sa. Työn­tekoa tämä ei vähen­nä vaan lisää, kun itse tekem­i­nen las­ke­taan työn­teok­si, mut­ta pal­ka­llisen työn tekemistä se saat­taa vähen­tää. Palvelu­am­matit kär­sivät korkeas­ta veroki­ilas­ta, kos­ka itsepa­lvelu on todel­li­nen vai­h­toe­hto toisin kuin vaik­ka tehtaas­sa tehty­jen tuot­tei­den nikkaroin­ti kotona.

Pääomamuodostus

Veroil­la ja eri­tyis­es­ti korkeil­la mar­gin­aaliv­eroil­la on vaiku­tuk­sen­sa pääo­man muo­dos­tu­miseen. Kos­ka suo­ma­laiset ovat niin varat­to­mia ver­rat­tuna vaikka­pa ruot­salaisi­in, hyvät yri­tysideat eivät mah­du kas­va­maan Suomeen, vaan ne on myytävä ulko­maille näi­den kansan­talout­ta lihot­ta­maan. Työn­tekoa tämä ei kutienkaan vähen­nä vaan pikem­minkin lisää, kun suo­ma­laiset joutu­vat raata­maan huonol­la pal­ka­lla ulko­mais­ten yhtiöi­den tytäryhtiöissä.

Aikasarjat osoittavat toista?

Vul­gaaria tilas­to­ana­lyysiä tekevä voisi huo­maut­taa, että 1950- ja ‑60-luvul­la esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa oli erit­täin korkei­ta, yli 90 pros­entin  mar­gin­aaliv­ero­ja, mut­ta talous kasvoi parem­min kuin sen jäl­keen, kun noi­ta vero­ja alen­net­ti­in. Sodas­ta toipumi­nen oli tässä tietysti syynä ja se, ettei korkei­ta vero­ja sil­loin vielä päässyt pakoon ulkomaille.

The Bea­t­les mak­soi yli 95 pros­entin mar­gin­aaliv­eroa jät­ti­t­u­lois­taan, mut­ta ei tiede­tä yhtiön jät­täneen tämän takia yhtään levyä julkaise­mat­ta. Sitä emme voi tietää, mikä vaiku­tus veroil­la oli yhty­een hajoamiseen. Toden­näköis­es­ti päin­vas­tainen. Yhty­een jäsenet oli­vat jo riit­tävän rikkai­ta, eivätkä tarvin­neet enää tulo­ja mihinkään –– siis korkeista veroista huolimatta.