Miksi Suomen taloudellinen kasvu on tyssännyt?

Pitääkö min­un vai­h­taa kan­taani työ­markki­noiden palkkamallista?

Mik­si taloudelli­nen kasvumme lop­pui 16 vuot­ta sit­ten, kun muis­sa Pohjo­is­mas­sa kasvu jatkuu? Ekon­o­misti sanoo, että taloutemme ei kas­va, kos­ka työn tuot­tavu­us ei ole nous­sut niin kuin ennen. Tai tarkem­min sanoen, ei ole nous­sut lainkaan. Min­ua tämä seli­tys ei vaku­u­ta, kos­ka olen aina arvostel­lut 1970- ja 1980-luku­jen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ver­taamista 2000-luvun tuottavuuteen.

Maal­ta­muu­ton vuosikym­meninä oli help­po nos­taa tuot­tavu­ut­ta, kun väki siir­tyi pien­tiloil­ta töi­hin tehtaisi­in ja toimis­toi­hin.  Tämä kasvun lähde on loppunut.

Työikäisen väestön määrä kään­tyi lasku­un run­saat kymme­nen vuot­ta sit­ten. Lasku ei ole ollut mitenkään dra­maat­ti­nen, vain noin 10 000 henkeä kymme­nessä vuodessa. Olen­naista on, ettei työikäi­nen väestö enää kas­va niin kuin kasvoi ennen.

1970-luvul­la maat­alous luovut­ti työvoimaa 150 000 hen­gen ver­ran ja 1980-luvul­lakn vielä satatuhat­ta. Kos­ka maat­alous­tuotan­to ei laskenut, tämä kaik­ki oli voit­toa tuot­tavu­u­den kannal­ta. Nyt maat­aloud­es­ta ei vapaudu työvoimaa juuri lainkaan. Maat­alousväestö kyl­lä supis­tuu, mut­ta se on jo nyt niin pieni, ettei se vapaut­taisi paljonkaan työvoimaa, vaik­ka koko maat­alous­tuotan­to lopetettaisiin.

Sen sijaan sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut sito­vat joka vuosi enem­män työvoimaa – 15 vuodessa peräti 70 000 henkeä – ja tämä jatkuu, sanoo hal­li­tus mitä vain, kos­ka väestömme ikään­tyy ja hoidon tarve kasvaa.

Muun kansan­talouden käytet­tävis­sä ole­va työvoima siis laskee.

Osit­tain tämän takia meil­lä on työvoima­pu­la. Melkoinen osa yri­tyk­sistä rapor­toi osaa­van työvoiman puut­teen ole­van merkit­tävä este yri­tyk­sen kasvulle.

Osaavas­ta työvoimas­ta on pulaa myös sik­si, että nuorten koulu­tus­ta­so on kään­tynyt lasku­un – se on säästö­jen hin­ta – ja kos­ka ammat­tik­oulu­jen laadun kanssa on kas­vavia ongelmia. Sil­läkin taitaa olla tekemistä säästö­jen kanssa.

Koulutet­tu­ja suo­ma­laisia muut­taa pois maas­ta. Tilalle tulee olen­nais­es­ti huonom­min koulutet­tu­ja työperäisenä maahanmuuttona.

Oli miten olisi, työvoima­pu­la estää taloudel­lisen kasvun. Sil­loin työn tuot­tavu­u­den pitäisi kas­vaa; pitäisi, sanan molem­mis­sa merk­i­tyk­sessä. Tuot­tavu­u­den kasvu olisi tarpeen, mut­ta niin myös luulisi tapah­tu­van. Markki­na­t­alous on yleen­sä varsin hyvä tehosta­maan sen tuotan­tovä­li­neen käyt­töä, jos­ta on pulaa.

Tuot­tavu­u­den pitäisi kaiken jär­jen mukaan nous­ta, mut­ta ei se vain nouse. Miksi?

Soten kasvu laskee mitattua tuottavuutta?

En tiedä, miten työn tuot­tavu­us sote-alal­la las­ke­taan, mut­ta ole­tan, että työvoiman siir­tymi­nen muista elinkeinoista sotepalvelui­hin näkyy mit­taris­sa tuot­tavu­u­den alen­tu­mise­na. Niin­pä, kun ennen saimme ilmaista tuot­tavu­u­den nousua työvoima siir­tyessä pien­tiloil­ta mui­hin elinkeinoi­hin, nyt saamme automaat­tista tuot­tavu­u­den laskua työvoiman siir­tyessä  muista elinkeinoista sote-palveluihin.

Tämä selit­tää tuot­tavu­u­den kasvun hidas­tu­mista, mut­ta vain vähän. Tuo 70 000 henkeä on alle kolme pros­ent­tia työvoimas­ta ja siihen meni 15 vuot­ta, joten ei sen pitäisi paljon vuo­tuises­sa tuot­tavu­u­den kasvus­sa näkyä.

Tuot­tavu­u­den pitäisi nous­ta niin, että työvoima siir­tyy tehot­tomista ja huonoa palkkaa mak­sav­ista yri­tyk­sistä parem­pi­in yri­tyk­si­in, jot­ka mak­sa­vat korkeam­paa palkkaa. Tämä mekanis­mi ei Suomes­sa toi­mi niin kuin sen pitäisi toimia. Mik­si ei siir­ry­tä korkeam­paa palkkaa mak­savi­in yri­tyk­si­in? Eikö raha kiin­nos­ta? Mik­si luo­va tuho ei toimi?

Vika on työ­markki­noiden huonos­sa toimin­nas­sa, mut­ta mis­tä se taas johtuu.

Syynä EU:n matalin kaupungistumisaste?

Suurim­malle osal­la suo­ma­lai­sista siir­tymi­nen parem­man palkan perässä merk­it­sisi myös muut­toa toiselle paikkakun­nalle. Se taas merk­it­sisi kalli­im­paa asun­toa, jol­loin puhutaan per­heen kohdal­la suurista sum­mista. Palkkaeron olisi olta­va todel­la suuri, ennen kuin muut­to parem­man palkan perässä kannattaa.

Olisi muka­va tietää, toimi­iko palkan perässä siir­tymi­nen parem­min suuris­sa kaupungeis­sa, joi­ta Suomes­sa ei ole kovin mon­ta. Niis­sä on paljon helpom­pi vai­h­taa työ­paikkaa vai­h­ta­mat­ta asun­toa. Har­mi, etten ole töis­sä mis­sään sel­l­aises­sa tutkimus­laitok­ses­sa, jos­sa tietoaineis­tot ovat vai­vat­ta saatavil­la. Tämä olisi kiin­toisa tutkimu­sai­he. Toimi­vatko työ­markki­nat Helsin­gin seudul­la parem­min kuin muualla?

Ainakin tulota­so on Helsin­gin seudul­la korkeampi kuin muual­la maassa.

Yleen­säkin työ­markki­nat toimi­vat sitä parem­min, mitä suurem­mas­ta työssäkäyn­tialueesta on kyse. Ehkäpä työn tuot­tavu­u­den ongel­mat meil­lä johtu­vat siitä, ettei Suomes­sa ole yhtään suur­ta kaupunkia ja että kaupungis­tu­misas­teemme on EU:n matal­in. Vaik­ka viisi miljoon­aa on enem­män kuin yksi miljoona, käytän­nössä ero ei ole val­ta­va, joten miljoo­nan asukkaan pääkaupunkiseu­tu lie­nee läh­es riit­tävän suuri.

Tekstiiliteollisuus ajettiin nurin solidaarisella palkkapolitiikalla

Tässä vai­heessa jouduin pohdin­nois­sa aiem­pi­en kan­to­jeni kanssa ris­tiri­itaan. Aiem­min kaupungis­tu­misas­te oli vielä paljon alem­pi, mut­ta 1980-luvul­la luo­va tuho toi­mi hyvin. Sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka tuhosi lyhyessä ajas­sa Suomes­ta tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den, kos­ka palkanko­ro­tuk­set oli­vat tek­sti­ili­te­ol­lisu­udelle aivan liian suuret. Näin tuot­tavam­mat yri­tyk­set sai­vat työvoimaa.

Yksit­täisen työn­tek­i­jän kannal­ta tämä ei ollut vält­tämät­tä hyvä asia, vaik­ka hän siir­tyikin parem­min palkat­tuun työhön. Omakoti­ta­lo piti jät­tää taakse, eikä siitä sil­loinkaan saanut kun­non hin­taa. Nyt vielä huonom­min. Kansan­talouden kannal­ta tämä oli kuitenkin hyvä asia kuten myös vero­tu­lo­jen kannal­ta. Eri­tyisen iloisia oli­vat tuot­tavu­u­den kasvua mit­taa­vat ekonomistit.

Talous­teo­ri­an mukaan työvoiman pitäisi siir­tyä isom­man palkan perässä. Olisi se tek­sti­ili­te­ol­lisu­us tämän mekanis­minkin kaut­ta pikku hil­jaa hiipunut, mut­ta paljon sut­jakam­min se kävi, kun fir­mat menivät nurin ja työ­paik­ka alta.

Olen ollut sitä mieltä, että markki­nae­htoiset palkat ovat parem­pi kuin keskite­tysti sovi­tut, kos­ka ne johta­vat parem­paan työllisyyteen.

Luo­vaa tuhoa ajatellen meil­lä olisi ehkä pitänyt nos­taa palkko­ja enem­män ja eri­tyis­es­ti matalia palkko­ja rohkeam­min. Nopein tapa nos­taa tuot­tavu­ut­ta on ajaa huono­tuot­toiset työ­paikat nurin luo­van tuhon hengessä – siis jos työvoima siir­tyy tuot­tavampi­in yri­tyk­si­in eikä jää työttömäksi.

Sit­ten meille tulee tietysti vähän koulute­tun työvoima ongel­ma. Jos alim­mat palkat ovat kovin korkei­ta, he eivät pääse töi­hin mihinkään.  Palkat koulu­tus­ta­son mukaan siis.

Suomi siirtyy kohti matalaa jalostusastetta

Hie­man olen huolestunut kansan­taloutemme suun­nas­ta kohden yhä vain mata­lam­paa jalostusastet­ta. Mata­la jalostusaste tietää mata­laa tuot­tavu­ut­ta. Ennen suo­ma­lais­es­ta puus­ta tehti­in sen­tään pape­ria, nyt se viedään ulos sel­l­u­loosana. Net­tikau­pas­sa Suomen ja Ruotsin työn­jaok­si näyt­tää muo­dos­tu­van se, että ruot­salaiset tuot­ta­vat paket­ti­in sisäl­lön ja suo­ma­laiset pahvipakkauksen.

Vihreässä siir­tymässä suo­ma­laiset tuot­ta­vat sähkön ja muut jalosta­vat sähkön tuot­teik­si. Kaivosväen unel­mana on tehdä Suomes­ta Euroopan Kon­go päämääränä, että lap­sille ei jätetä mitään vaan maaperämme tyh­jen­netään min­er­aali­varoista pikaises­ti. Merkit­tävänä syynä tähän on, että vaik­ka nämä työ­paikat ovat huono­ja työ­paikko­ja, ne ovat sen­tään haja-asutusalueilla.

Vähän ihmettelin, että Suo­mi meni hyväksymään ener­giate­hokku­us­di­rek­ti­ivis­sä katon ener­gian kokon­aisku­lu­tuk­selle Suomes­sa. Sehän tarkoit­taa, että emme kas­va­vana vihreän sähkön suur­tuot­ta­jana saa jalostaa sähköämme Suomes­sa, vaan se on myytävä teol­lisu­u­den käyt­töön Kes­ki-Euroop­paan. Toiv­ot­tavasti olen ymmärtänyt asian väärin.