Syntyvyyden romahdus (4) Maahanmuutto pelastaa?

Vuon­na 2023 Suomen väk­iluku kasvoi 40 000 hen­gel­lä, aivan kuin van­haan hyvään aikaan. Tilanne näyt­tää aivan toiselta, kun kat­so­taan kokon­ais­lu­vun taakse. Luku­un vaikut­ta­neet muu­tok­set olivat:

 

Väestö­muu­tok­set 2023
Syn­tyneet	43 320
Kuolleet	-61 106
Maas­ta­muut­to	-13 422
Yhteen­sä	-31 208
Muut­to Suomeen	71 918
Net­to	40 710

 

Ilman maa­han­muut­toa Suomeen väk­ilukumme lask­isi siis 30 000 hen­gel­lä vuodessa. Tämä on vähän harhaan­jo­hta­va tieto, kos­ka tuos­sa maas­ta­muu­tossa on toisaal­ta muiden maid­en kansalaisia ja maa­han­muu­tossa on suo­ma­laisia. Vuo­den 2023 luku­ja ei löy­dä vielä ainakaan Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta. Suomen kansalais­ten net­tomaa­han­muut­to on parin tuhan­nen paikkeil­la vuodessa. Ilman muiden maid­en kansalais­ten net­to­muut­toa Suomen väk­ilukumme lask­isi noin 20 000 asukkaal­la vuodessa. Luku on vah­vasti nouse­maan päin, sil­lä suurten ikälu­okkien kuolleisu­us alkaa nous­ta. Siihen aikaan ikälu­okan koko oli yli satatuhat­ta. Samal­la syn­nyt­täjien ikälu­okat pienenevät ja hedelmäl­lisyys las­kee. Jos­sain vai­heessa kuollei­ta on yli 80 000 ja syn­tyneitä selvästi alle 40 000 vuodessa.

Tässä piti speku­loi­da, mitä syn­tyvyy­den rom­ah­t­a­mi­nen vaikut­taa tule­vaisu­udessa. Aloite­taan kuitenkin siitä, mitä tiede­tään jo syn­tyneistä. Jos yksikään alle 65-vuo­tias ei kuolisi eikä mitään muut­toli­iket­tä rajo­jen yli olisi, työikäis­ten (20–64 vuot­ta) määrä lask­isi 20 vuodessa 240 000 hen­gel­lä. Se on paljon, mut­ta ei mitään ver­rat­tuna siihen, mitä näyt­tää ole­van tulossa.

Tänä vuon­na net­tomaa­han­muut­to ylit­ti roimasti syn­tyvyy­den ja kuolleisu­u­den ero­tuk­sen. Siinä oli melkoista Ukraina-lisää, mut­ta myös vuon­na 2022 net­tomaa­han­muut­to oli 34 000 henkeä, eikä sodan vuok­si Suomeen muut­tanei­ta ukrainalaisia käsit­tääk­seni kir­jat­tu vielä maa­han muuttaneiksi.

Jos syn­tyvyys ei nykyis­es­tä kohene sadas­sa vuodessa, suomen väk­iluku las­kee pari­in miljoon­aan ilman maa­han­muut­toa. Juuri nyt näyt­tää siltä, että pysty­isimme kom­pen­soimaan mata­lan syn­tyvyy­den maa­han­muu­tol­la, mut­ta se siis tarkoit­taisi, että sadan vuo­den kulut­tua enem­mistö maas­sa asu­vista olisi maa­han­muut­ta­jia tai hei­dän jälkeläisiään.

Jatkos­sa ei ole var­maa, että Suo­mi pystyy houkut­tele­maan nyky­istä määrää maa­han­muut­ta­jia, kun jyrkästi laske­van väk­ilu­vun ongel­ma kos­kee muitakin Euroopan mai­ta ja myös mui­ta mai­ta esimerkik­si Aasiassa.

Nyt Suo­mi tuo huonos­ti koulutet­tua väestöä, ja vie hyvin koulutet­tua. Kil­pailu koulute­tu­ista maa­han­muut­ta­jista kiristyy, eikä Suomel­la ole siinä kovin hyviä eväitä.

Suomes­sa on korkeat verot ja asiantun­ti­ja-ammateis­sa mata­lat palkat. Jos et ole päässyt naut­ti­maan ilmais­es­ta päivähoi­dos­ta ja koulu­tuk­ses­ta, ei ole eri­tyisen houkut­tel­e­vaa pää­tyä pien­ten tulo­ero­jen ja korkean vero­tuk­sen  maa­han, kun tar­jol­la on mai­ta, jois­sa saat kak­si ker­taa korkeam­paa palkkaa ja mata­lam­mat verot.  Asi­aan liit­tyy myös kysymys D‑vitamiinista ja ihon­väristä, mut­ta vita­mi­ine­ja saa myös purkista.

Suomen taloudel­liselle tule­vaisu­udelle on kohtalokas­ta, jos merkit­tävä osa väestöstämme on huonos­ti koulutet­tu­ja.  Joku hyvin koulutet­tukin joskus tänne osuu, mut­ta tohtori­ta­son ihmiset saa­vat töitä siivoo­ji­na. Viimeistään muut­to pois tulee ajanko­htaisek­si, kun maa­hamuut­tokri­it­tis­ten kom­man­do­ryh­mät iskevät hei­dän las­ten­sa kimp­pu­un met­rossa ja ratikois­sa sol­vat­en ja kehot­taen men­emään takaisin sinne, mis­tä on tul­lut. Tieto tästä lev­iää tehokkaasti poten­ti­aal­is­ten tuli­joiden keskuuteen.

Suo­mi on Euroopan rasis­tisimpia mai­ta. Olemme olleet pitkään eristäy­tyneitä impi­vaar­alaisu­u­teemme. Sik­si emme ole tot­tuneet siihen, että ihmiset voivat näyt­tää vähän eri­laisil­ta. Jatkos­sa tämä tulee meille kalliiksi.

Jos väestö­va­jet­tamme paikkaa­vat maa­han­muut­ta­jat ovat mata­lasti koulutet­tu­ja, sen kom­pen­soimisek­si suo­ma­lais­ten las­ten koulu­tus­ta­soa pitäisi nos­taa olen­nais­es­ti. Se, että hal­li­tus toisen­sa jäl­keen on säästänyt laske­mal­la suo­ma­lais­ten nuorten koulu­tus­ta­soa, osoit­tau­tuu katas­tro­faalisek­si virheeksi.

Toinen ongel­ma liit­tyy Suomen kieleen. Venäjäl­lä ajatel­laan, että venäläi­nen on se, joka puhuu venäjää. Niin­pä maa alis­taa mui­ta kan­so­ja ja pakkovenäläistää niitä geeniper­imästä mure­hti­mat­ta. Suomes­sakin ne maa­han­muut­ta­jien jälkeläiset, jot­ka puhu­vat suomea ja ajat­tel­e­vat suomek­si, ovat vah­vasti suo­ma­laisia. Suurin osa maa­han­muut­ta­jien lap­sista on tämän määritelmän mukaan hyvin suomalaisia.

Entä tule­vaisu­udessa? Jos maa­han­muut­ta­jia on selvästi enem­män kuin syn­tyviä lap­sia, miten käy suomen kie­len ja sen mukana maa­han­muut­ta­jien suomalaisuuden?

Entä se toinen muut­tovir­ta? Suomen kansalais­ten osalta muut­to­tap­pio on nyt par­in­tuhan­nen luokkaa. Siis parisa­taatuhat­ta sadas­sa vuodessa. Entä kun Euroop­pa alkaa tyh­jen­tyä? On todel­la houkut­tel­e­vaa muut­taa pois maas­ta tyh­jenevään Euroop­paan. Sadas­sa vuodessa paljon enem­män kuin 200 000 hyvin koulutet­tua suo­ma­laista voi pää­tyä muut­ta­maan maas­ta. Firen­ze vai Lieksa?

Kun väestöpyra­mi­di kään­tyy kär­jelleen, työikäis­ten mak­samat eläke­mak­sut — jot­ka eivät juurikaan hyödytä heitä itseään, ovat iso kan­nustin muut­taa pois maas­ta. Tosin sama ongel­ma kos­kee melkein kaikkia maita.

Suomen kohta­lo riip­puu paljon siitä, mitä tapah­tuu Afrikalle ja afrikkalaisille.

(Tek­stiä on päivitet­ty 6.4. klo 12:48)