Satamatunnelivaihtoehdoista “halvin” on kallein.

Sata­matun­nelin vai­h­toe­hdot eroa­vat toi­sis­taan pait­si ympäristö­vaiku­tusten osalta myös taloudel­lis­es­ti. Julk­isu­udessa halvim­mak­si väitet­ty vai­h­toe­hto on tosi­asi­as­sa kallein.

Helsingis­sä puuhataan sata­matun­nelia, joka joh­dat­taisi lau­toista tule­vat rekat suo­raan Län­siväylälle. Koko tun­neli on kiis­tanalainen, mut­ta val­tu­us­to on tehnyt siitä peri­aatepäätök­sen vuon­na 2021. Nyt kiis­tel­lään siitä, mikä eri vai­h­toe­hdoista toteutetaan.

Kokoomus kan­nat­taa lyhyt­tä tun­nelia, jon­ka suuaukko olisi Lapin­lah­den puis­tossa – kokoomuk­sen mukaan veisi puis­tos­ta van vähän, mut­ta kyl­lä olo­suh­teet puis­tossa muut­tuisi­vat, jos rekat ajaisi­vat sen kaut­ta, vaik­ka vain ”vähän”.

Kokoomus kan­nat­taa vai­h­toe­htoa väit­täen sitä halvim­mak­si. On tot­ta, että se rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat halvim­mat, mut­ta kokon­aisuute­na vai­h­toe­hto on kaupun­gin kannal­ta kallein.

Menetetyn tonttimaan arvo on satamatunnelin suurin kustannus

Alueelle on nimit­täin suun­nitel­tu huo­mat­ta­van paljon rak­en­tamista, sekä asun­to­ja että toimis­to­ja.  Asum­ista ajatellen tuo on hyvin halut­tua eli kaupun­gin kannal­ta arvokas­ta. Asun­to­ja on kaavail­tu tuhan­sille ihmisille. Raken­nu­soikeu­den arvo on sato­ja miljoo­nia euro­ja. Se menet­tämi­nen lisää tun­nelin kus­tan­nuk­sia siis sadoil­la miljoonil­la – niin paljon, että se on pääosa tun­nelin tosi­asial­li­sista kustannuksista.

Kalleim­mas­sa vai­h­toe­hdos­sa D on mah­dol­lista rak­en­taa asun­to­ja noin 2000 ihmiselle. Tont­ti­maan arvo on siinä jotain sadan ja kah­den­sadan miljoo­nan euron välil­lä. Lyhim­mässä vai­h­toe­hdos­sa A asun­torak­en­t­a­mi­nen estyy kokonaan.

Kor­vauk­sek­si on ajatel­tu raken­nus­maan val­taamista mer­en­täytöil­lä. En osaa ottaa kan­taa siihen, ovatko nuo mer­en­täytöt hyväksyt­täviä niin, että niihin voisi saa­da luvan vesioikeudelta. Seu­raavas­sa olete­taan että ovat.

Vai­h­toe­hdos­sa A mer­en­täytöt mah­dol­lis­taisi­vat asun­to­ja 4500. Vai­h­toe­hdon D mukaan asun­to­ja saisi 6700 asukkaalle.  Ero olisi suuri, mut­ta ei muser­ta­va. Muser­tavu­us tulisi siitä, että vai­h­toe­hdos­sa A nuo mereltä val­latut asuinalueet oli­si­vat moot­tori­tien muus­ta kaupungista eristämät ja sik­si toden­näköis­es­ti niin vähän houkut­tel­e­vat, ettei mer­en­täyt­tö kan­nat­taisi tai ei se ainakaan juuri mitään kaupungille tuottaisi.

Myös toimis­torak­en­tamista on kaavail­tu, mut­ta jätän sen tästä laskel­mas­ta pois, kos­ka toimis­toista on niin suur­ta yli­tar­jon­taa, ettei niiden kaavoit­tamis­es­ta tont­ti­t­u­lo­ja juuri tule.

Kun maapo­h­jan arvo ote­taan huomioon, vai­h­toe­hto D on kaupun­gin kannal­ta kan­nat­tavin tai siis vähiten kallis. Tont­ti­maan arvon huomioon otta­mi­nen tekee kaik­ista vai­h­toe­hdoista olen­nais­es­ti kalliimman.

Hyvän raken­nus­maan menet­tämi­nen tekee sata­matun­nelista niin kalli­in, että kan­nat­taa kysyä, kan­nat­tako koko hanke.

Huo­mat­takoon, että Jätkäsaaren asukkaat eivät voisi sata­matun­nelia käyt­tää. Tämäkin on men­nyt keskustelus­sa sekaisin.

Palaan lem­piai­heeseeni. Via Balti­caa ei kan­na­ta lin­ja­ta Helsingis­sä Jätkäsaaren kautta.

Ei järkeä linjata Via Balticaa Jätkäsaaren kautta.

Oikea lai­turi­paik­ka rekkalau­toille on Kirkkon­um­mel­la, Porkkalan­niemel­lä. Se on vastapäätä Tallinnaa, toisin kuin Helsin­ki, joka on vähän syr­jässä. Muu­gas­ta tule­vat lau­tat kan­nat­taisi ohja­ta Vuosaa­reen niin kuin ohjataan Travemün­destä tulevatkin.

Vain Tallinnas­ta tule­va henkilöli­ikenne kan­nat­taa ohja­ta Jätkäsaa­reen. Laut­tay­htiöt mar­mat­ta­vat, että niiden on edullis­in­ta kul­jet­taa ihmiset ja rekat samal­la lau­tal­la, mut­ta Helsin­gin ei tätä oikein kan­na­ta tukea suuril­la summilla.

Sitä en tiedä, kauanko Ruotsin­lai­vat liiken­nöivät Helsinki­in. Uusia laut­to­ja ei ainakaan ole ostet­tu pitkään aikaan.

Tallinnan lau­tois­sa kul­jete­taan myös henkilöau­to­ja. Osa matkus­taa Tallinnas­ta eteen­päin. Osalle on halvem­paa mak­saa auton kul­jet­tamis­es­ta Tallinnaan kuin pysäköin­nistä Helsingissä.

Osa tarvit­see Tallinnan reis­sul­laan auton, tuo­dak­seen normi­lastin, joka siis on 110 litraa olut­ta ja 90 litraa viiniä henkeä kohden. Helsin­gin raho­ja ei kan­na­ta käyt­tää siihen, että aute­taan ihmisiä kiertämään alko­ho­liv­eroa tai han­kki­maan lisä­tu­lo­ja myymäl­lä tuli­aisalko­ho­lia pimeästi.

Sata­ma­mak­sut pitäisi mitoit­taa niin, että jokaises­ta autos­ta olisi lisä­mak­su, vaikka­pa 10 euroa.