Satamatunnelin vaihtoehdot eroavat toisistaan paitsi ympäristövaikutusten osalta myös taloudellisesti. Julkisuudessa halvimmaksi väitetty vaihtoehto on tosiasiassa kallein.
Helsingissä puuhataan satamatunnelia, joka johdattaisi lautoista tulevat rekat suoraan Länsiväylälle. Koko tunneli on kiistanalainen, mutta valtuusto on tehnyt siitä periaatepäätöksen vuonna 2021. Nyt kiistellään siitä, mikä eri vaihtoehdoista toteutetaan.
Kokoomus kannattaa lyhyttä tunnelia, jonka suuaukko olisi Lapinlahden puistossa – kokoomuksen mukaan veisi puistosta van vähän, mutta kyllä olosuhteet puistossa muuttuisivat, jos rekat ajaisivat sen kautta, vaikka vain ”vähän”.
Kokoomus kannattaa vaihtoehtoa väittäen sitä halvimmaksi. On totta, että se rakentamiskustannukset ovat halvimmat, mutta kokonaisuutena vaihtoehto on kaupungin kannalta kallein.
Menetetyn tonttimaan arvo on satamatunnelin suurin kustannus
Alueelle on nimittäin suunniteltu huomattavan paljon rakentamista, sekä asuntoja että toimistoja. Asumista ajatellen tuo on hyvin haluttua eli kaupungin kannalta arvokasta. Asuntoja on kaavailtu tuhansille ihmisille. Rakennusoikeuden arvo on satoja miljoonia euroja. Se menettäminen lisää tunnelin kustannuksia siis sadoilla miljoonilla – niin paljon, että se on pääosa tunnelin tosiasiallisista kustannuksista.
Kalleimmassa vaihtoehdossa D on mahdollista rakentaa asuntoja noin 2000 ihmiselle. Tonttimaan arvo on siinä jotain sadan ja kahdensadan miljoonan euron välillä. Lyhimmässä vaihtoehdossa A asuntorakentaminen estyy kokonaan.
Korvaukseksi on ajateltu rakennusmaan valtaamista merentäytöillä. En osaa ottaa kantaa siihen, ovatko nuo merentäytöt hyväksyttäviä niin, että niihin voisi saada luvan vesioikeudelta. Seuraavassa oletetaan että ovat.
Vaihtoehdossa A merentäytöt mahdollistaisivat asuntoja 4500. Vaihtoehdon D mukaan asuntoja saisi 6700 asukkaalle. Ero olisi suuri, mutta ei musertava. Musertavuus tulisi siitä, että vaihtoehdossa A nuo mereltä vallatut asuinalueet olisivat moottoritien muusta kaupungista eristämät ja siksi todennäköisesti niin vähän houkuttelevat, ettei merentäyttö kannattaisi tai ei se ainakaan juuri mitään kaupungille tuottaisi.
Myös toimistorakentamista on kaavailtu, mutta jätän sen tästä laskelmasta pois, koska toimistoista on niin suurta ylitarjontaa, ettei niiden kaavoittamisesta tonttituloja juuri tule.
Kun maapohjan arvo otetaan huomioon, vaihtoehto D on kaupungin kannalta kannattavin tai siis vähiten kallis. Tonttimaan arvon huomioon ottaminen tekee kaikista vaihtoehdoista olennaisesti kalliimman.
Hyvän rakennusmaan menettäminen tekee satamatunnelista niin kalliin, että kannattaa kysyä, kannattako koko hanke.
Huomattakoon, että Jätkäsaaren asukkaat eivät voisi satamatunnelia käyttää. Tämäkin on mennyt keskustelussa sekaisin.
Palaan lempiaiheeseeni. Via Balticaa ei kannata linjata Helsingissä Jätkäsaaren kautta.
Ei järkeä linjata Via Balticaa Jätkäsaaren kautta.
Oikea laituripaikka rekkalautoille on Kirkkonummella, Porkkalanniemellä. Se on vastapäätä Tallinnaa, toisin kuin Helsinki, joka on vähän syrjässä. Muugasta tulevat lautat kannattaisi ohjata Vuosaareen niin kuin ohjataan Travemündestä tulevatkin.
Vain Tallinnasta tuleva henkilöliikenne kannattaa ohjata Jätkäsaareen. Lauttayhtiöt marmattavat, että niiden on edullisinta kuljettaa ihmiset ja rekat samalla lautalla, mutta Helsingin ei tätä oikein kannata tukea suurilla summilla.
Sitä en tiedä, kauanko Ruotsinlaivat liikennöivät Helsinkiin. Uusia lauttoja ei ainakaan ole ostettu pitkään aikaan.
Tallinnan lautoissa kuljetetaan myös henkilöautoja. Osa matkustaa Tallinnasta eteenpäin. Osalle on halvempaa maksaa auton kuljettamisesta Tallinnaan kuin pysäköinnistä Helsingissä.
Osa tarvitsee Tallinnan reissullaan auton, tuodakseen normilastin, joka siis on 110 litraa olutta ja 90 litraa viiniä henkeä kohden. Helsingin rahoja ei kannata käyttää siihen, että autetaan ihmisiä kiertämään alkoholiveroa tai hankkimaan lisätuloja myymällä tuliaisalkoholia pimeästi.
Satamamaksut pitäisi mitoittaa niin, että jokaisesta autosta olisi lisämaksu, vaikkapa 10 euroa.