Vielä vientivetoisista palkoista ja ay-liikkeestä

Juhana Var­ti­ainen moit­ti min­ua kir­joituk­ses­tani, jos­sa väitin hal­li­tuk­sen aiko­van kir­joit­taa hoitoalan palkkakuopan laki­in sil­lä, etteivät mitkään palkanko­ro­tuk­set saisi ylit­tää vien­tialo­jen palkanko­ro­tuk­sia. Hänen mukaansa asia on päin­vas­toin. Ruot­sis­sa hoitoalan ali­palkkaus pystyt­ti­in selät­tämään palkkaliuku­mil­la. Myös työmin­is­teri Arto Sato­nen antoi ymmärtää Hesaris­sa, että hal­li­tuk­sel­la on taskus­saan mekanis­mi. jol­la palkkavääristymiä voidaan kor­ja­ta. Helpot­taisi yhteiskun­nal­lista keskustelua, jos ker­rot­taisi­in, mikä se mekanis­mi on. Vai onko taas kyse valikoivas­ta Ruotsin mallista?

Myös eräät entiset työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen vet­er­aan­it ovat ihme­telleet tätä vien­tiala­mallia. Ensin lopetet­ti­in val­takun­nal­lis­ten työe­htosopimusten tekem­i­nen, jot­ta palkkarakenne voi elää, ja sit­ten kir­joite­taan oikein laki­in vaa­timus pitää palkkarakenne entisellään.

Hal­li­tuk­sen lakiesi­tys asi­as­ta on sinän­sä ham­paa­ton. Siinähän san­o­taan vain, että val­takun­nanso­vit­teli­ja ei saa esit­tää vien­tialo­jen palkanko­ro­tuk­set ylit­täviä koro­tuk­sia. Eikä olisi voitu vain lakkaut­taa val­takun­nanso­vit­teli­jan vir­ka? Olisi nekin rahat säästet­ty. Eihän mikään palka­nsaa­ja­jär­jestö käytä tämän jäl­keen val­takun­nanso­vit­teli­jaa mihinkään.

Min­ua on tässä välis­sä val­is­tet­tu, että vien­tialoi­hin sidot­tu palkkarakenne on tehty palkkain­flaa­tion tor­ju­misek­si kateu­den olois­sa. Nyt kuulem­ma vien­tialoil­la vaa­di­taan infla­torisia koro­tuk­sia – omak­si tap­piok­si, kos­ka työ­paikathan siinä ovat uhat­tuna kil­pailukyvyn vuok­si – kos­ka jär­jestöt pelkäävät, että ne kiro­tut palvelu­alat saa­vat muuten enemmän.

Olen muuten itsekin sanonut, että hoitoalan ali­palkkaus on puret­tavis­sa vain palkkaliuku­mil­la. TES-jär­jestelmä on niin kateu­den kyt­täämisen myrkyt­tämä, ettei sen puit­teis­sa voi kor­ja­ta mitään vääristymiä. Kir­joitin, ettei hoitoalan jär­jestö­jen kan­nat­taisi sopia palkoista mitään, jot­ta ne liukuisi­vat kitkat­tomasti. Ruot­sis­sa on tehty numerot­to­mia sopimuk­sia, jois­sa on vain testikysymyk­siä, mut­ta jätet­ty palkat auki. Paikallisil­la sopimuk­sil­la on hilat­tu hoitoalan palkat ylös.

En tosin tiedä, ovatko liuku­mat enää mah­dol­lisia. Vas­ta­han sote-ratkaisun yhtey­dessä julis­tet­ti­in, ettei  ole lail­lista, että sama työ­nan­ta­ja mak­saa samas­ta työstä eri palkkaa esimerkik­si niin, että palk­ka on vaikka­pa korkeampi korkei­den asumiskus­tan­nusten alueil­la. Tämä peri­aate estää palkkaliuku­mat tehokkaasti, jos todel­la yhdelle työvoima­pu­las­ta kär­sivälle yksikölle annet­ta­vat palkanko­ro­tuk­set pitääkin antaa kaikille.

Superin edus­ta­jat ovat sanoneet, ettei asi­aa pidä noin tulki­ta. Se sama­palkkaus­vaa­timus oli voimas­sa vain yhden päivän, 1.1.2023. Sen jäl­keen palkat voivat kuulem­ma taas ero­ta. Val­ti­oti­eteil­i­jän on ylipäänä vaikea ymmärtää juris­te­ja, mut­ta eri­tyisen vaikea on ymmärtää työmarkkinajuristeja.

Olin tuos­ta palkka­har­mon­isoin­nista harmis­sani, kos­ka nekin rahat olisi tarvit­tu koro­tusten keskit­tämiseen työvoima­pu­lan hoita­miseen. Ne olisi siis pitänyt keskit­tää juuri sinne, mis­sä asumiskus­tan­nuk­set ovat korkeat. Se olisi ollut myös oikeu­den­mukaista. Nyt tehti­in päin­vas­toin. Tietysti niitä olisi tarvittu

Sivuheit­tona todet­takoon, että jos todel­la kaik­ki liuku­mat on täl­lä har­mon­isoin­ti­vaa­timuk­sel­la kiel­let­ty, ei auta muu kuin kiertää sitä vuokratyövoiman avul­la. Arggh!

Ay-toiminta ei ole vaikuttanut keskimääräisiin palkkoihin

Seu­raan TES-asioi­ta vähän laiskasti, kos­ka en usko koko toimin­nan järkevyy­teen. Palka­nsaa­ja­jär­jestöt uskot­tel­e­vat jäsen­mak­sun­sa mak­sajille, että ilman hei­dän voimaansa palkat oli­si­vat paljon huonom­mat.  Jos näin olisi, palkko­jen osu­us BKT:sta olisi suurem­pi niis­sä mais­sa, jois­sa jär­jestäy­tymisas­te on korkea ja päin­vas­toin. Mitään täl­laista ei kuitenkaan ole havait­tavis­sa kan­sain­väli­sis­sä vertailuissa.

Niin­pä ay-toim­inta ei vaiku­ta palkkoi­hin keskimäärin, mut­ta var­maankin vaikut­taa suh­teel­lisi­in palkkoi­hin. Kun se nos­taa joitakin palkko­ja, sen täy­tyy vas­taavasti alen­taa joitakin palkko­ja, sil­lä eihän palkko­jen BKT-osu­us pysy­isi muuten ennal­laan. Minus­ta tämä vaiku­tus palkkarak­en­teeseen  ei näytä oikeu­den­mukaiselta. Sik­si naisen euro on 82 sent­tiä. AKT pystyy pysäyt­tämään maan tehokkaam­min kuin kirjastonhoitajat.

Ei ehkä palkkarakenteeseenkaan

Mut­ta vaikut­taako ay-toim­inta enää juurikaan edes palkkarak­en­teeseen. Tapasin sun­nun­taina ratikkapysäkil­lä Juhana Var­ti­aisen, joka oli menos­sa tarkas­ta­maan pormes­ta­ri­na kaupun­gin hiih­to­latu­ja. Hän sanoi, ettei vaiku­ta edes palkkarak­en­teeseen ja voi olla siinä läh­es oikeassa.

Muut­to­tap­pioalueil­la var­maankin vaikut­taa, kos­ka niil­lä ei voi puhua mis­tään työ­markki­noista, mut­ta kasvukeskuk­sis­sa käytän­nön palkat ovat kysyn­nän nos­t­a­mi­na jär­jestäen yli taulukkopalkko­jen. Palkat määräy­tyvät siis tosi­asi­as­sa markki­nae­htois­es­ti. Val­taosa ihmi­sistä, eri­tyis­es­ti palka­nsaa­jista, asuu kasvukeskuksissa.

Tähän vas­tataan, että vaik­ka käytän­nön palkat ovatkin yli TES:n taulukkopalkko­jen, yleisko­ro­tuk­set tule­vat kuitenkin kaikille. Niistä saa siis kiit­tää ay-liikettä.

Mitenkähän on? Jos kysyn­tä ja tar­jon­ta on vetänyt käytän­nön palkat yli taulukkopalkko­jen, mik­si ne eivät pitäisi niitä siel­lä vaik­ka yleisko­ro­tuk­set oli­si­vat vapaaehtoisia?

Minäpä väitän, että yleisko­ro­tusten takia käytän­nön palkat ovat usein huonom­pia kuin ne muuten oli­si­vat. Jos yrit­täjä hark­it­see tar­joil­i­joiden houkut­telemista rav­in­to­laansa mak­samal­la vähän mui­ta korkeam­paa palkkaa, hän miet­tii tätä paljon tarkem­min, kun vaa­timuk­se­na on, että jos ker­ran mak­saa kil­pail­i­joitaan korkeam­paa palkkaa, joutuu tekemään sitä lop­pu­un asti. Ei sen­tään maail­man­lop­pu­un asti, mut­ta yri­tyk­sen lop­pu­un asti nyt kuitenkin.

Tämä loukun pystyy kuulem­ma kiertämään kut­sumal­la palkan lisää bonuk­sek­si, tulospalkkiok­si tai ihan mik­si vain, kun­han ei kut­su sitä palkak­si.  Verot­ta­jaa täl­lä ei hämätä.

Luottamusmiestä aina tarvitaan

Onko ay-toim­inta siis tarpee­ton­ta? Ei ole. Siel­lä ruot­sis­sakin hoitoalan jär­jestöt solmi­vat sopimuk­sia, mut­ta siis numerot­to­mia. Tek­stikir­jauk­set ovat tärkeitä. Ja luot­ta­mus­mie­skin on tärkeä, kos­ka aina yrit­täjä ei nou­da­ta edes lakia, ellei sitä vähän valvota. Tämä tarve johtuu siitä, että työn­tek­i­jä on yhä kovin huonos­sa ase­mas­sa suh­teessa työnantajaansa.

Kaik­ki eivät ole. Monel­la alal­la työ­nan­ta­jan maine on yri­tyk­selle raha­nar­voinen asia. Kun ihmisil­lä on varaa vali­ta työ­paikkansa, henkilökun­taansa huonos­ti kohtel­e­va on pulas­sa. Tule­vaisu­udessa toiv­ot­tavasti yhä use­am­mal­la alal­la henkilökun­nan ase­ma vahvis­tuu tätä kaut­ta. Tämä tur­vaa kun­nol­liset työolot luot­ta­mus­mi­estäkin parem­min. Ystäväl­listä ilmet­tä on vaikea normittaa.

Tätä parem­paa maail­maa odotel­lessa on ay-toim­inta työ­paikoil­la yhä tarpeellista.