Miksi lyhyiden ratikkamatkojen ylihinnoittelu on sekä väärin että tyhmää

Palaan taas ikuisu­u­sai­heeseen, pitäisikö yhden ratikkapysäkin matkan mak­saa yhtä paljon kuin matkan Sipoos­ta Kirkkonummelle.

Itse asi­as­sa kysymys on Helsin­gin keskus­tan toimivu­ud­es­ta. Sen sisäiset matkat ovat perus­tuneet joukkoli­iken­teeseen. Nos­ta­mal­la lyhyi­den matko­jen hin­to­ja roimasti HSL on vetäy­tymässä tästä liiken­teestä ja vau­ri­oit­taa samal­la keskus­tan toimivu­ut­ta. Skuutin käyt­tö 500 metrin matkalla tulee paljon halvem­mak­si ja jos matkalla on kak­si henkeä, halvem­mak­si tulee myös tak­si. Vielä halvem­mak­si tulee pysyä kotona.

Ratikkamatkan hinta on noussut 90 %

Roimasti matko­jen hin­nat myös ovat nousseet. Ratikka­matkan hin­ta ker­tal­ip­ul­la mak­set­taes­sa on nous­sut lyhyessä ajas­sa 90 prosenttia.

Asi­aa ei ole tutkit­tu kun­nol­la, mut­ta väitän, että lyhyi­den ratikka­matko­jen yli­hin­noit­telu vähen­tää lip­putu­lo­ja hin­ta­jous­ton takia.

Sil­lä, ettei ole tutkit­tu kun­nol­la, tarkoi­tan sitä, että on selvitet­ty hin­nan vaiku­tus­ta ratikka­matkoi­hin kokon­aisuute­na, jol­loin mukana ovat myös vai­h­dol­liset matkat vaikka­pa Tikkuri­las­ta rautatiease­man kaut­ta Hakaniemeen, joi­hin tämä lyhyi­den matko­jen yli­hin­noit­telu ei tietenkään merk­itse mitään. Väitän, että jos tutkit­taisin pelkästään tulo­ja vai­h­dot­tomista ratikka­matkoista, tulos olisi, että yli­hin­noit­telu vähen­tää lipputuloja.

Voidaan myös kysyä, onko tämä yli­hin­noit­telu edes lail­lista. Yhden nousun hin­ta ratikka­matkas­ta on noin 1,20 euroa, mis­sä ovat mukana myös pitkät ratikka­matkat. Siihen näh­den voi väit­tää, että 3,10 euron mak­su yhden pysäkkivälin matkas­ta on monop­o­liase­man väärin käyttöä.

Jokainen kunta maksaa omien kuntalaistensa subvention

Tässä vai­heessa joku kuvit­telee, että Helsin­gin sisäis­ten matko­jen halvem­pi hin­ta olisi helsinkiläis­ten etu­ilua, mut­ta ei se sitä ole. HSL:n ali­jäämä mak­se­taan niin, että jokainen kun­ta vas­taa omien asukkaiden­sa tuot­ta­mas­ta ali­jäämästä. Kos­ka Helsin­gin sisäisiä ratikka­matko­ja käyt­tävät lähin­nä vain helsinkiläiset, tämä tulisi Helsin­gin mak­set­tavak­si. Voidaan siis kysyä, mitä se muille kun­nille edes kuuluu.

Ker­rataan vielä: Pitkien matko­jen hin­to­jen alen­t­a­mi­nen ei edel­lytä lyhyi­den Helsin­gin sisäis­ten matko­jen hin­to­jen nos­tamista. Se edel­lyt­täisi, jos HSL:n pitäisi rahoit­taa itse omat kulun­sa ja edel­lyt­täisi myös, jos kukin kun­ta rahoit­taisi asukaslukun­sa mukainen osu­u­den HSL:n ali­jäämästä. Toisenkin edel­ly­tyk­sen pitäisi täyt­tyä: Näi­den Helsin­gin sisäis­ten matko­jen yli­hin­noit­telun pitäisi lisätä lip­putu­lo­ja,  mitä se tuskin edes tekee. Jokainen kun­ta rahoit­taa kuitenkin omien kun­ta­lais­ten­sa tuen. Niin­pä pitkien matko­jen hin­to­jen alen­t­a­mi­nen lisää C- ja D‑vyöhykkeen kun­tien meno­ja, mut­ta Helsin­gin sisäis­ten ratikka­matko­jen hin­nan nos­t­a­mi­nen ei vähen­nä tätä niiden taakkaa, vaik­ka se lisäisi lipputuloja.

On san­ot­tu, että tasa­tar­if­fi lisäisi joukkoli­iken­nematko­ja. Jos tämä argu­ment­ti pure­taan osi­in, pitkien matko­jen hin­nan alen­t­a­mi­nen tietysti lisää joukkoli­iken­nematko­ja, mut­ta Helsin­gin sisäis­ten matko­jen hin­nan nos­t­a­mi­nen ihan yhtä var­masti var­masti vähen­tää niitä. Mik­si nämä asi­at pitää nivoa yhteen? Niil­lähän on eri maksaja.

Voitaisi­in itse asi­as­sa sopia, että muut kun­nat saa­vat alen­taa C- ja D- vyöhykkeille ulot­tuvia matko­ja niin paljon kuin halu­a­vat, mut­ta eivät vas­taavasti puu­tua siihen, mitä matkat Helsin­gin sisäl­lä mak­sa­vat. Tietysti myös Helsin­ki jou­tu­isi osal­lis­tu­maan C- ja D‑vyöhykkeen hin­to­jen alen­tamiseen, mut­ta varsin vähän. Min­ul­lakin on kesämök­ki D‑vyöhykkeellä.

Lyhyi­den ratikka­matko­jen yli­hin­noit­telu voitaisi­in ratkaista 10 min­u­ut­tia voimas­sa ole­val­la ker­tal­ip­ul­la. Sen ei tarvitse toimia muis­sa kun­nis­sa kuin Helsingis­sä, jos muut eivät halua mak­saa, mut­ta sen pitäisi toimia koko Helsin­gin alueel­la, kos­ka kaikil­la helsinkiläisil­lä on yhteinen kun­nal­lisvero. Näin 10 min­uutin metro­mat­ka Kon­tu­las­ta Itäkeskuk­seen olisi myös tämän halvem­man tar­if­fin mukainen, mut­ta ei ratikka­mat­ka Vallilas­ta keskus­taan eikä metro­mat­ka Itäkeskuk­ses­ta keskustaan.

Sään­nöl­liset joukkoli­iken­teen käyt­täjät Helsingis­sä käyt­tävät näyt­tölip­pua use­am­paan matkaan kuukaudessa kuin ker­ran päivässä pen­delöivät, joten näyt­tölip­pu­jen hin­nois­sa ei ole samaa ongel­maa kuin ker­ta- tai sar­jalip­pu­jen hinnoissa.

Kuntakohtaiset hinnat näyttölipuille?

Helsingis­sä ollaan kuitenkin tyy­tymät­tömiä myös näyt­tölip­pu­jen kalli­isi­in hin­toi­hin. Siir­tymi­nen lähem­mäs tasa­tar­if­fia on vähen­tänyt Helsin­gin mak­su­ja HSL:lle ja nos­tanut muiden kun­tien mak­su­ja. Liikenne Helsingis­sä nojaa paljon enem­män joukkoli­iken­teeseen kuin muiden HSL-kun­tien liikenne. Sik­si Helsingis­sä olisi halu­ja myös alem­pi­in näyt­tölip­pu­jen hintoihin.

Sel­l­ais­takin on väläytet­ty, että näyt­tölip­pu­ja myytäisi­in helsinkiläisille halvem­mal­la kuin muille. Huo­mat­takoon, että laskun tästä mak­saisi Helsin­ki, joten asia ei oikeas­t­aan muille kun­nille kuu­lu. Kun tämä ylikun­nalli­nen päätök­sen­teko on niin vaikea­ta, näyt­tölip­pu­jen hin­nat voitaisi­in päät­tää itsenäis­es­ti kunkin kun­nan valtuustoissa.

Muille tasatariffi ja Helsinkin oma tariffinsa?

Toinen vai­h­toe­hto olisi laa­jen­taa A‑vyöhyke kat­ta­maan koko Helsin­ki samal­la, kun tehtäisi­in pelkän A‑vyöhykkeen kat­ta­va tar­if­fi. Jos muut kun­nat halu­a­vat tämän jäl­keen yhdis­tää B‑, C- ja D‑vyöhykkeet yhdek­si vyöhyk­keek­si ja päästä oma­l­ta osaltaan tavoit­tele­maansa tasa­tar­if­fi­in, se ei vas­taavasti kuu­lu Helsingille, vaik­ka jotain Helsinkikin jou­tu­isi siitä maksamaan.

Sil­loin olisi A‑vyöhykkeen tar­if­fi, jota sovel­let­taisi­in vain Helsingis­sä ja AB-tar­if­fi, joka koskisi koko HSL-aluet­ta. Helsin­ki saisi päät­tää A‑vyöhykkeen lipun­hin­noista ja muut kun­nat AB-tar­if­feista, Jos ne muut kun­nat halu­a­vat tasa­tar­if­fia, sen kun laske­vat AB-tar­if­fin A‑tariffin tasalle – ja maksavat.

= = = = =

Väite, että tasa­tar­if­fi lisää joukkoli­iken­teen käyt­töä pitää tuskin paikkaansa, mut­ta ainakaan se ei pidä paikkaansa pitkäl­lä aikavälil­lä. Onhan se merkit­tävä sub­ven­tio yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamiselle ja sitä kaut­ta liiken­teen lisäämiselle. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että liikenne on mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista niille, joil­la on näyt­tölip­pu. Silti kaukana asu­vat käyt­tävät enem­män autoa kuin lähel­lä asu­vat, vaik­ka heil­lä olisi näyttölippu.

Kan­nat­taa myös lukea, mitä Otso Kivekäs on kir­joit­tanut maalisku­us­sa tasa­tar­iff­ista. Todelle hyvää ja oival­tavaa pohdintaa.