Miksi lyhyiden ratikkamatkojen ylihinnoittelu on sekä väärin että tyhmää

Palaan taas ikuisu­u­sai­heeseen, pitäisikö yhden ratikkapysäkin matkan mak­saa yhtä paljon kuin matkan Sipoos­ta Kirkkonummelle.

Itse asi­as­sa kysymys on Helsin­gin keskus­tan toimivu­ud­es­ta. Sen sisäiset matkat ovat perus­tuneet joukkoli­iken­teeseen. Nos­ta­mal­la lyhyi­den matko­jen hin­to­ja roimasti HSL on vetäy­tymässä tästä liiken­teestä ja vau­ri­oit­taa samal­la keskus­tan toimivu­ut­ta. Skuutin käyt­tö 500 metrin matkalla tulee paljon halvem­mak­si ja jos matkalla on kak­si henkeä, halvem­mak­si tulee myös tak­si. Vielä halvem­mak­si tulee pysyä kotona.

Ratikkamatkan hinta on noussut 90 %

Roimasti matko­jen hin­nat myös ovat nousseet. Ratikka­matkan hin­ta ker­tal­ip­ul­la mak­set­taes­sa on nous­sut lyhyessä ajas­sa 90 prosenttia.

Asi­aa ei ole tutkit­tu kun­nol­la, mut­ta väitän, että lyhyi­den ratikka­matko­jen yli­hin­noit­telu vähen­tää lip­putu­lo­ja hin­ta­jous­ton takia.

Sil­lä, ettei ole tutkit­tu kun­nol­la, tarkoi­tan sitä, että on selvitet­ty hin­nan vaiku­tus­ta ratikka­matkoi­hin kokon­aisuute­na, jol­loin mukana ovat myös vai­h­dol­liset matkat vaikka­pa Tikkuri­las­ta rautatiease­man kaut­ta Hakaniemeen, joi­hin tämä lyhyi­den matko­jen yli­hin­noit­telu ei tietenkään merk­itse mitään. Väitän, että jos tutkit­taisin pelkästään tulo­ja vai­h­dot­tomista ratikka­matkoista, tulos olisi, että yli­hin­noit­telu vähen­tää lipputuloja.

Voidaan myös kysyä, onko tämä yli­hin­noit­telu edes lail­lista. Yhden nousun hin­ta ratikka­matkas­ta on noin 1,20 euroa, mis­sä ovat mukana myös pitkät ratikka­matkat. Siihen näh­den voi väit­tää, että 3,10 euron mak­su yhden pysäkkivälin matkas­ta on monop­o­liase­man väärin käyttöä.

Jokainen kunta maksaa omien kuntalaistensa subvention

Tässä vai­heessa joku kuvit­telee, että Helsin­gin sisäis­ten matko­jen halvem­pi hin­ta olisi helsinkiläis­ten etu­ilua, mut­ta ei se sitä ole. HSL:n ali­jäämä mak­se­taan niin, että jokainen kun­ta vas­taa omien asukkaiden­sa tuot­ta­mas­ta ali­jäämästä. Kos­ka Helsin­gin sisäisiä ratikka­matko­ja käyt­tävät lähin­nä vain helsinkiläiset, tämä tulisi Helsin­gin mak­set­tavak­si. Voidaan siis kysyä, mitä se muille kun­nille edes kuuluu.

Ker­rataan vielä: Pitkien matko­jen hin­to­jen alen­t­a­mi­nen ei edel­lytä lyhyi­den Helsin­gin sisäis­ten matko­jen hin­to­jen nos­tamista. Se edel­lyt­täisi, jos HSL:n pitäisi rahoit­taa itse omat kulun­sa ja edel­lyt­täisi myös, jos kukin kun­ta rahoit­taisi asukaslukun­sa mukainen osu­u­den HSL:n ali­jäämästä. Toisenkin edel­ly­tyk­sen pitäisi täyt­tyä: Näi­den Helsin­gin sisäis­ten matko­jen yli­hin­noit­telun pitäisi lisätä lip­putu­lo­ja,  mitä se tuskin edes tekee. Jokainen kun­ta rahoit­taa kuitenkin omien kun­ta­lais­ten­sa tuen. Niin­pä pitkien matko­jen hin­to­jen alen­t­a­mi­nen lisää C- ja D‑vyöhykkeen kun­tien meno­ja, mut­ta Helsin­gin sisäis­ten ratikka­matko­jen hin­nan nos­t­a­mi­nen ei vähen­nä tätä niiden taakkaa, vaik­ka se lisäisi lipputuloja.

On san­ot­tu, että tasa­tar­if­fi lisäisi joukkoli­iken­nematko­ja. Jos tämä argu­ment­ti pure­taan osi­in, pitkien matko­jen hin­nan alen­t­a­mi­nen tietysti lisää joukkoli­iken­nematko­ja, mut­ta Helsin­gin sisäis­ten matko­jen hin­nan nos­t­a­mi­nen ihan yhtä var­masti var­masti vähen­tää niitä. Mik­si nämä asi­at pitää nivoa yhteen? Niil­lähän on eri maksaja.

Voitaisi­in itse asi­as­sa sopia, että muut kun­nat saa­vat alen­taa C- ja D- vyöhykkeille ulot­tuvia matko­ja niin paljon kuin halu­a­vat, mut­ta eivät vas­taavasti puu­tua siihen, mitä matkat Helsin­gin sisäl­lä mak­sa­vat. Tietysti myös Helsin­ki jou­tu­isi osal­lis­tu­maan C- ja D‑vyöhykkeen hin­to­jen alen­tamiseen, mut­ta varsin vähän. Min­ul­lakin on kesämök­ki D‑vyöhykkeellä.

Lyhyi­den ratikka­matko­jen yli­hin­noit­telu voitaisi­in ratkaista 10 min­u­ut­tia voimas­sa ole­val­la ker­tal­ip­ul­la. Sen ei tarvitse toimia muis­sa kun­nis­sa kuin Helsingis­sä, jos muut eivät halua mak­saa, mut­ta sen pitäisi toimia koko Helsin­gin alueel­la, kos­ka kaikil­la helsinkiläisil­lä on yhteinen kun­nal­lisvero. Näin 10 min­uutin metro­mat­ka Kon­tu­las­ta Itäkeskuk­seen olisi myös tämän halvem­man tar­if­fin mukainen, mut­ta ei ratikka­mat­ka Vallilas­ta keskus­taan eikä metro­mat­ka Itäkeskuk­ses­ta keskustaan.

Sään­nöl­liset joukkoli­iken­teen käyt­täjät Helsingis­sä käyt­tävät näyt­tölip­pua use­am­paan matkaan kuukaudessa kuin ker­ran päivässä pen­delöivät, joten näyt­tölip­pu­jen hin­nois­sa ei ole samaa ongel­maa kuin ker­ta- tai sar­jalip­pu­jen hinnoissa.

Kuntakohtaiset hinnat näyttölipuille?

Helsingis­sä ollaan kuitenkin tyy­tymät­tömiä myös näyt­tölip­pu­jen kalli­isi­in hin­toi­hin. Siir­tymi­nen lähem­mäs tasa­tar­if­fia on vähen­tänyt Helsin­gin mak­su­ja HSL:lle ja nos­tanut muiden kun­tien mak­su­ja. Liikenne Helsingis­sä nojaa paljon enem­män joukkoli­iken­teeseen kuin muiden HSL-kun­tien liikenne. Sik­si Helsingis­sä olisi halu­ja myös alem­pi­in näyt­tölip­pu­jen hintoihin.

Sel­l­ais­takin on väläytet­ty, että näyt­tölip­pu­ja myytäisi­in helsinkiläisille halvem­mal­la kuin muille. Huo­mat­takoon, että laskun tästä mak­saisi Helsin­ki, joten asia ei oikeas­t­aan muille kun­nille kuu­lu. Kun tämä ylikun­nalli­nen päätök­sen­teko on niin vaikea­ta, näyt­tölip­pu­jen hin­nat voitaisi­in päät­tää itsenäis­es­ti kunkin kun­nan valtuustoissa.

Muille tasatariffi ja Helsinkin oma tariffinsa?

Toinen vai­h­toe­hto olisi laa­jen­taa A‑vyöhyke kat­ta­maan koko Helsin­ki samal­la, kun tehtäisi­in pelkän A‑vyöhykkeen kat­ta­va tar­if­fi. Jos muut kun­nat halu­a­vat tämän jäl­keen yhdis­tää B‑, C- ja D‑vyöhykkeet yhdek­si vyöhyk­keek­si ja päästä oma­l­ta osaltaan tavoit­tele­maansa tasa­tar­if­fi­in, se ei vas­taavasti kuu­lu Helsingille, vaik­ka jotain Helsinkikin jou­tu­isi siitä maksamaan.

Sil­loin olisi A‑vyöhykkeen tar­if­fi, jota sovel­let­taisi­in vain Helsingis­sä ja AB-tar­if­fi, joka koskisi koko HSL-aluet­ta. Helsin­ki saisi päät­tää A‑vyöhykkeen lipun­hin­noista ja muut kun­nat AB-tar­if­feista, Jos ne muut kun­nat halu­a­vat tasa­tar­if­fia, sen kun laske­vat AB-tar­if­fin A‑tariffin tasalle – ja maksavat.

= = = = =

Väite, että tasa­tar­if­fi lisää joukkoli­iken­teen käyt­töä pitää tuskin paikkaansa, mut­ta ainakaan se ei pidä paikkaansa pitkäl­lä aikavälil­lä. Onhan se merkit­tävä sub­ven­tio yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamiselle ja sitä kaut­ta liiken­teen lisäämiselle. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että liikenne on mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista niille, joil­la on näyt­tölip­pu. Silti kaukana asu­vat käyt­tävät enem­män autoa kuin lähel­lä asu­vat, vaik­ka heil­lä olisi näyttölippu.

Kan­nat­taa myös lukea, mitä Otso Kivekäs on kir­joit­tanut maalisku­us­sa tasa­tar­iff­ista. Todelle hyvää ja oival­tavaa pohdintaa.

 

74 vastausta artikkeliin “Miksi lyhyiden ratikkamatkojen ylihinnoittelu on sekä väärin että tyhmää”

  1. Aivan ilmi­selvä ongel­ma piilee siinä että kansalais­ten ja ympäristön kannal­ta tärkeää joukkoli­iken­net­tä kehitetään yksisilmäis­es­ti joukkoli­ike­teen tuot­to­ja osaop­ti­moiden. Oikea läh­estymistapa olisi se kuin­ka ihmiset saadaan käyt­tämään joukkoli­iken­net­tä ja samal­la luop­umaan todel­la kalli­ista yksi­ty­isautoilus­ta siel­lä mis­sä joukkoli­iken­net­tä on jo nytkin tar­jol­la kat­tavasti tai sitä voidaan jär­jestää edes kohtu­ulliseen hintaan. 

    Ilman muu­ta tiheästi asut­tu­jen taa­jamien sisäl­lä liikku­mi­nen julk­isil­la kan­nat­taa tehdä edullisek­si jos halu­taan vähen­tää turhaa tarvet­ta liikkua yksi­ty­isautoil­la. Turha liikku­mi­nen­han on jär­jetön­tä ja sik­si ihmisiä tulisi kan­nus­taa rajaa­maan oma päivit­täi­nen liikku­mi­nen mah­dol­lisim­man vähäisek­si ja siihen edulli­nen lähialueen joukkoli­ikenne olisi lois­ta­va kan­nustin. Eli olisi järkevää että edulliset lip­pu­jen hin­nat tuk­i­si­vat myös sitä mihin yhteiskun­taa halu­taan muutenkin kehit­tää. Jos halu­taan ohja­ta liiken­net­tä ilmas­toys­täväl­lisem­pään suun­taan ja kansan­talouden kannal­ta irti kalli­ista yksi­ty­isautoilus­ta mis­sä sille ei ole todel­lista tarvet­ta, niin helpoiten se onnis­tuu hin­noit­tle­mal­la nimeno­maan taa­jamien sisäi­nen lähili­ikenne houkut­tel­e­vak­si. Esimerkik­si alle 5–10 km mat­ka voisi mak­saa sil­loin korkein­taan saman mitä verot­ta­ja hyväksyy vähen­nyk­sesksi oman auton käytöstä. Kan­nat­taa miet­tiä mik­si, vai löy­tyykö joku järkevä syy mik­si joukkoli­iken­teen pitäisi olla kalli­im­paa lyhy­il­lä matkoil­la, tai ylipäätään yksit­täisil­lä matkoil­la, kuin oman auton välit­tömien kus­tan­nuk­sista muodostuu.

    Toki jos ei halu­takaan tehdä liikku­mis­es­ta kansan­talouden tai ympäristön kannal­ta mah­dol­lim­man järkevää, niin sil­loin joukkoli­iken­net­tä ajatel­laan bis­nek­senä ja uno­hde­taan ne kus­tan­nuk­set joi­ta se toimi­vana ja houkut­tel­e­vana pois­taa myös niiltä perssuo­ma­laisil­ta ja ehkä joltakin kokoomus­laiseltakin jolle tärkein­tä on päästä liikku­maan oma­l­la autol­la vaik­ka kuin­ka jär­jet­tömän lyhy­itä matko­ja, kun­han vaan samal­la estetään muiden mah­dol­lisu­udet liikkua samat matkat edullis­es­ti julkisilla.

  2. Lyhy­ille matkoille voisi harki­ta GPS-paikan­nuk­seen perus­tu­vaa kän­nykkäk­er­tal­ip­pua. Eli sel­l­ainen lip­pu, joka olisi voimas­sa vain esimerkik­si kah­den kilo­metrin säteel­lä ostopaikas­ta. Kymme­nen min­uutin lip­ul­la kun kuitenkin ajaa esim. junal­la Huopalahdes­ta rautatieasemalle.

    1. Eri­laisia matkan pitu­u­teen eli pis­teestä pis­teeseen perus­tu­via lip­puhin­noit­telu­ja mietit­ti­in vakavasti aikoinaan kun matkako­r­tit oli tul­lut käyt­töön mut­ta toteu­tus muut­tui mahdottomaksi.
      Yhtrnä vai­h­toe­htona ajatelti­in että voi leima­ta itsen­sä ulos jol­loin jär­jestelmä veloit­taa pitu­u­den mukaan mut­ta mil­lä estäisi esim bus­sista pois­tu­misen jos ei leimaa itseään ulos. Toimii siis vain met­rossa johon pitäisi rak­en­taa rahas­tus­portit mutt­ta ei muualla.

      1. Automaat­ti­nen ulosleimaus on tirvi­aalia, kun käytetään luuris­sa ole­vaa äppiä.
        Eli siis luurin koor­di­naatit eroa­vat joukkoli­iken­nevä­li­neen koordinaateista.

        Kehit­telin 2018 tar­if­fi­in “arvope­rus­taisen hinnan”:
        Hin­taan vaikuttaa:
        1) matkan pituus
        2) matkan nopeus
        3) aikataulus­sa pysyminen
        4) vai­h­to­jen määrä ja odottelu
        5) käveltävän matkan määrä
        6) ruuhkaisu­us liiken­nevä­li­neen ulko- ja sisäpuolella

      2. “Yhtrnä vai­h­toe­htona ajatelti­in että voi leima­ta itsen­sä ulos jol­loin jär­jestelmä veloit­taa pitu­u­den mukaan mut­ta mil­lä estäisi esim bus­sista pois­tu­misen jos ei leimaa itseään ulos.”

        Tuol­lais­es­ta jär­jestelmää kutenkin käyt­tänyt Kore­as­sa. Kai se olet­taa matkus­ta­jan jatka­neen lin­jan päähän jos jät­tää ulosleimauk­sen tekemät­tä. En ole var­ma, onko se hyvä idea, mut­ta selvästikään ei siis mahdoton.

      3. Syd­neyssä hom­ma on toteutet­tu niin, että jos jät­tää leimaa­mat­ta ulos bus­sista, niin ulosleimauk­sen olete­taan tapah­tu­van niin kaukana lähtöpis­teestä kuin sil­lä lin­jal­la pääsee(linnuntietä ei vält­tämät­tä päätepysäk­ki). Kan­nuste leima­ta ulos on kuitenkin ole­mas­sa, sil­lä kausilip­pu­jen sijaan kor­te­il­la on mak­suka­tot, joi­hin mat­ka kon­tribuoi vaan ulos leimatessa.

      4. Tuo­ta ulosleimaamista ja sitä että jos sen jät­tää tekemät­tä seu­raa kalli­impi veloi­tus mietit­ti­in kuulem­ma pitkään mut­ta todet­ti­in että suo­ma­laiset ovat niin toh­eloi­ta ettei siitä tule mitään. 

        Toinen jut­tu että kun pan­demi­an seu­rauk­se­na ei saa enää ostaa lip­pu­ja oikeas­t­aan mis­täään muual­ta kuin kän­nykäl­lä niin mak­su­jär­jeste­lyjä voi alkaa miet­tiä uudelleen.

  3. Hin­ta-laatu-suh­teessa olisi paran­net­tavaa laadunkin osalta. Pitkästä aikaa liikuin viikol­la eräänä sade­päivänä julk­isil­la muu­ta­man matkan:
    ‑ruuh­ka-aikaan liian täy­det kulkuneu­vot, sei­soma­paikalla ei voi hengähtää tai valmis­tel­la työpäivää
    ‑bussien ja ratikoiden penkkien lev­eyt­tä ei ole suun­nitel­tu täysi-ikäiselle ihmiselle
    ‑pari-kolme piripäätä onnis­tuu myrkyt­tämään kokon­aisen ratikan hai­se­vak­si tai uhkaavak­si näytelmäksi
    ‑nykyaikana 10 min odotus viimaisel­la pysäkil­lä tun­tuu niin turhal­ta (kun ratikat tai bus­sit kasaan­tuneet tai jämähtäneet jonnekin)
    ‑voiko nr 15 ”pikaratikas­ta” olla ylpeä, kun vuoroväli vai­h­tui 6 min­uutista 12:ta ja meno hidastui..?

  4. Miten olisi min­u­ut­ti­tar­if­fi? 1 min­uutin mat­ka mak­saisi vaik­ka 0,10 €.

  5. Nythän Höseli armossaan las­kee ker­tal­ipun hin­taa. Tölkkipan­tin ver­ran. Pitäisin tuo­ta lähin­nä vi****luna. Toiv­ot­tavasti ne eivät ihan oikeasti kuvit­tele, että tuo jotenkin lisäisi joukkoli­iken­teen käyt­töä. Kas kun ei uusi hin­ta ole 2,99.

    Uudelleen­nimet­ty YTV on ollut enem­män tai vähem­män avoimesti Helsin­ki-vihamieli­nen ihan siitä läh­tien kun sille se uusi nimi annet­ti­in ja muu­ta­ma enti­nen HKL:n suun­nit­teli­ja siir­reti­in Pasi­laan istu­maan. Tosin lienevät kaik­ki hake­uneet sieltä jo kauan sit­ten muualle, parhaathan jäivät kaupungille jo alun alkaenkin.

    Ihmette­len, ettei Helsin­gin kyl­lästymispiste ole vieläkään tul­lut vastaan.

    Yksi mah­dolli­nen eikä edes kovin teo­reet­ti­nen ratkaisu on erot­taa kan­takaupun­gin ratikkali­ikenne Höselistä kokon­aan. Laki määrää Höselille monop­o­lin, mut­ta mak­su­ton­ta liiken­net­tä se monop­o­li koske. Helsingille olisi toden­näköis­es­ti järkeväm­pää ja kaik­ki seikat huomioiden taloudel­lisem­paa ottaa ratikkali­ikenne omak­si toimin­nakseen ja tehdä siitä maksutonta.

    1. Daniel Fed­er­leylle kysymys miten muka HSL olisi enem­män tai vähem­män avoimesti Helsinki-vihamielinen?Todistetusti joukkoli­iken­teen laatu ja saatavu­us Helsingis­sä on parem­pi kuin muis­sa HSL jäsenku­nis­sa (metro+lähijuna+ratikka+bussit). Muis­sa jäsenkun­nis­sa Van­taal­la on vain juna+bussit. Espoos­sa on metro+bussit+juna. Raiti­olin­ja 15:sta en laske kokon­aisuute­na kos­ka allepuo­let asemista on Espoon puolella. 

      Ratikkali­iken­teen erot­ta­mi­nen kan­takaupun­gin HSL:stä ei vält­tämätön­tä. Siihen on yksinker­tainen ratkaisu; erilli­nen lip­pu ratikkaan A‑vyökykkeelle (esim tek­stivi­estilipun uudellenkäyttö)

      1. Tek­stivi­estilip­pu oli mainio, ja juuri tuol­laises­sa se voisi toimia, kos­ka sitä pytyi käyt­tämään sel­l­aisetkin joil­la ei ollut älypuhelinta.

      2. Niin. Mitä Helsin­ki-myön­teisiä päätök­siä Höseli on saanut aikaisek­si ole­mas­saolon­sa aikana?

        Vink­ki: Tähän ei kel­paa vaikka­pa metron ulot­ta­mi­nen Laru­un tai jok­eri­ratik­ka, ne kun ovat kun­tien omia han­kkei­ta, joi­hin HSL:llä ei ole osaa eikä arpaa. Lähin­nä hom­ma menee niin, että kaupun­git ilmoit­ta­vat Höselille, että me nyt tehdään tol­la­nen raide tonne, suun­nitelkaas liikenne sinne sitten.

    2. En oikein ymmär­rä mitä Daniel Fed­er­ley ajaa takaa kun sin­ulle Helsin­gin seudun joukkoli­ikenne jär­jeste­lyt ei kel­paa. Jos rajaat kaik­ki Helsingis­sä ole­vat joukoli­iken­teen kulkuneu­vot keskustelus­ta niin sil­loin ain­oa vai­h­toe­hto olisi sisäiset bus­sit tai van­ha seu­tu­malli joka oli kalli­impi vai­h­toe­hto kuin vyöheke­malli. En väitä että nykyiset ABCD vyöhyk­keet ovat ihanteelli­nen malli. Päin­vas­toin. ABC riit­täisi. OIen aivan samaa mieltä että ratikkaan pitäisi saa­da oma A‑lippu. Helsingis­sä on joukkoli­iken­teelle paljon enem­män val­in­taa kuin Espoos­sa ja Van­taal­la. Jos joukkoli­iken­net­tä ei olisi olisi Pääkaupunkiseu­tu kokon­aan yksi iso Los Angeles.

  6. Kukaan ei ole nyt ehdot­tanut ratikka­matko­jen hin­to­jen nos­tamista. Tässä lie­nee jotain van­haa luu­loa liikkeellä?

    Joukkoli­iken­nejär­jestelmä on kokon­aisu­us, joka ei saa olla liian kallis.

    Jos tarkoituk­se­na on
    — vähen­tää liiken­teen kasvi­huonekaa­supäästöjä ja pölypäästöjä,
    — vähen­tää auto­ja keskus­tas­ta ja luo­da tilaa viihty­isälle käveltävälle ja pyöräiltävälle kaupungille, sekä
    — lisätä keskus­tan elinvoimaa
    niin tasahin­ta on tehokkain tapa siihen. 

    Ja jos tavoit­teena on seg­re­gaa­tion tor­jun­ta, niin tämäkin näkökul­ma tukee tasahintaa.

    Toki tämä on arvoista kiin­ni, ovatko esimerkik­si päästövähen­nyk­set tärkeitä. 

    Mikä tekee ratikan var­rel­la asu­jista tärkeäm­män sub­ven­tioko­hteen kuin vaikka­pa metron var­rel­la asujista?

    1. Kukaan ei ole nyt ehdot­tanut ratikka­matko­jen hin­to­jen nos­tamista. Tässä lie­nee jotain van­haa luu­loa liikkeellä?

      Ratikkalipun hin­nan nos­t­a­minebn 90 pros­en­til­la on ollut virhe ja se pitäisi palaut­taa suun­nilleen alku­peräiselle tasolleen. Kus­tan­nusten mukainen hin­ta olisi siis 1,20 euroa.

      Mikä tekee ratikan var­rel­la asu­jista tärkeäm­män sub­ven­tioko­hteen kuin vaikka­pa metron var­rel­la asujista?

      Ei ratikan ker­tal­ip­pua sub­ven­toi­da. Se ylit­tää kus­tan­nuk­set 150 prosentilla.

      1. Mihin tieto perustuu?
        Helsin­gin nykyi­nen raiti­otiev­erkko lie­nee “hal­pa” sik­si että se on yli 100 vuot­ta van­ha ja verkko ylet­tyy vain pienelle kan­takaupun­gin alueelle eikä sille ole tehty kuin peru­syl­läpi­toa muiden katutöi­den ohessa.
        Mut­ta kun verkkoon lisätään raide-Jok­eri ja Kru­u­nun­sil­lan raiti­otie ja myöhem­min Viikin ym raiti­oti­et niin verkko on jo niin laa­ja että kus­tan­nusten pitämi­nen nousua kohden 1.20 eurossa ei onnis­tu, jos kaik­ki matkat huomioidaan.

        Kyl­lä HSL:n jär­jestelmää pitää nähdä kokon­aisuute­na niin että käyt­täjät ja kun­nat osal­lis­tu­vat siihen suh­teessa käyt­töön, ja lip­pu­jen hin­to­jen olta­va kohtu­ullisia niil­läkin alueil­la jois­sa palve­lu­ta­so on huono. 

        Emme halua palu­u­ta 1970-luvun käytän­töön jos­sa vain Helsingis­sä kir­joil­la olevil­la oli hal­vat matkat ja muil­la sikakalliit.

      2. R. Sil­fver­bergille:
        Sitä varten­han ne A ja B vyöhyk­keet ovat, että A:n hin­noit­telu voidaan erot­taa AB:stä.

        Se mik­si tätä ei ole tehty… No ei men­nä siihen. Ei ole ainakaan A‑alueen asukkaiden aja­ma asia.

      3. AS vyöhyke on, jot­ta AB voidaan erot­taa ABC:stä Ideana on, että lip­pu on aina kahdelle vyöhyk­keelle, jot­ta ei syn­ny tilan­net­ta, että yhden pysäkin matkaan pitää ostaa kalli­impi lippu.

      4. Tätä vyöhyk­er­a­jaon­gel­maa ei ole var­maan mietit­ty mis­sään muus­sa paikas­sa mis­sä vyöhyk­keet ovat käytössä ja todet­tu, että se on pienem­pi ongel­ma kuin keskustali­iken­teen väärin hinnoittelu?

        Yksi ratkaisu olisi oikeasti piirtää ydinkeskus­taan 0‑alue jon­ka raja menee jos­sain Töölön­torin ja Pitkän­sil­lan kieppeil­lä (tai sisäl­lyt­tää siihen sörkkä tai miten nyt ikinä halu­aakaan sen jakaa) ja tuo­da hin­nas­toon uusi A0-lip­pu joka on selvästi nyky­istä AB:tä halvem­pi, laskea AB:n hin­taa A0:n tasolle ja tehdä AB0:sta nykyisen AB:n hintainen.

  7. Yhden nousun hin­ta ratikka­matkas­ta on noin 1,20 euroa, mis­sä ovat mukana myös pitkät ratikka­matkat. Siihen näh­den voi väit­tää, että 3,10 euron mak­su yhden pysäkkivälin matkas­ta on monop­o­liase­man väärin käyttöä.

    Paljonko on hin­ta nousulle, jos tekee n. 6 min­uutin, 6 pysäk­in­välin pyrähdyk­sen bus­sil­la ostok­sille esimerkik­si Lin­tu­vaaras­ta Lep­pä­vaaran keskus­taan (bus­si 522), tai samat­en 6 min­uutin, 6 pysäk­in­välin pyrähdyk­sen Kes­ki-Vuosaares­ta Vuosaaren keskus­taan (bus­si 96)? Tai 6 min­uutin, 7 pysäkin pyrähdyk­sen Latokar­tanon uusista osista ostok­sille Viikin Pris­maan (bus­si 57)?

    1. Bus­sili­iken­teessä yhden nousun hin­ta on korkeampi kuin ratikkali­iken­teessä. Joukkoli­iken­teen opti­maalisen hin­noit­telun suh­teen on tietysti ongel­mallista, ettei yksi mat­ka mak­sa mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä mitään, jos kulkuneu­vos­sa on tilaa.

      1. Nyt kun Raide-Jok­eri on aloit­tanut liiken­teen Keilaniemestä Itäkeskuk­seen sen mat­ka-aika on pidem­pi (yhteen­sä 1h) kuin Helsin­gin sisäisen raiti­oli­iken­teen vuorot vaik­ka ker­tal­ipun hin­ta AB on sama niin Jok­eris­sa kuin Helsin­gin sisäisessä raiti­oli­iken­teessä. Kuitenkin Jok­eri on kah­den kaupun­gin ylit­tävä raiti­olin­ja siis Espoon ja Helsin­gin. Vyöhy­mallin uud­is­tamises­sa C‑vyöhyke pitäisi inte­groi­da B:hen ja D:stä tuli C. Täl­lä mallil­la sää­ty­isi rahaa. A‑vyöhykkeellä pitäisi ottaa käyt­töön erilli­nen A‑lipppu .

      2. Oikeas­t­aan oikea hin­ta on sel­l­ainen jol­la se ratik­ka ja bus­si ja juna on täyn­nä aina. Ruuh­ka-aikana enem­män ja hil­jaisi­na aikoina vähem­män. Markki­nan mukaan. Nyt yritetään saa­da ihmiset osta­maan kalli­il­la jotain mitä eivät tarvitse ja myy­dään hal­val­la kun kaik­ki tarvit­see kul­je­tuk­sen. Tyhjät kulkuneu­vot ovat ne kalleimmat. 

        Hsln pitää tutkia hin­taa per tuotet­tu kap­a­siteet­ti. Ei tää hin­noit­telu ole tätä päivää. Nyt on mon­esti niin kallista että voi jät­tää menot väli­in ja pyöriä kot­in­urkissa. Kun on meno­ja niin voi jumput­ta­va ne ja säästää lipus­sa vaik­ka meneekin suosit­tuun ajanko­htaan. Hin­nat kellumaan

  8. Hyvin järkevää tek­stiä. Minä kuitenkin yksinker­tais­es­ti käve­len nuo matkat. Lip­puhin­nat kuu­lu­vat toiseen maail­maan. On var­masti mui­ta koke­muk­sia. T. Mikko

    1. Olen samaa mieltä että 0,5 — 1,5 km sujuu kävel­lenkin nopeam­min kuin nyky­isil­lä raitio­vaunuil­la. Jos on liikun­tara­joit­teinen tai eläkeläi­nen niin saa lisäk­si 50% alen­nus­ta lip­pu­jen hinnoista.

      1. Eläkeläiset eivät saa HSL:ssä mitään alen­nuk­sia, kansanelä­keel­lä ole­via luku­unot­ta­mat­ta. Muu­ta­ma vuosi sit­ten oli päiväaikaan klo 10–14 alen­net­tu lipun hin­ta kaikille yli 70-vuo­ti­aille, mut­ta se katosi.

      2. “Jos on liikun­tara­joit­teinen tai eläkeläi­nen niin saa lisäk­si 50% alen­nus­ta lip­pu­jen hinnoista.”
        En ole huo­man­nut HSL lipuis­sa eläkeläisalen­nus­ta ainakaan HSL:n kän­nykkä-äpil­lä ostaes­sani sat­un­naisia ker­tal­ip­pu­ja. Sieltä löy­tyy vain kak­si vai­h­toe­htoa; aikuinen tai lap­si. Olenko­han mis­sanut jotakin?

        VR:llä kauko­ju­ni­in on 50% eläkeläisalen­nus ja oliko­han kaukobus­sei­hin 30%.

      3. Väärin.
        Eläkeläi­nen saa alen­nus­ta vain, jos saa kansan- tai taku­ueläket­tä tai kuntoutustukea.
        70 vuot­ta täyt­täneet saa 40% alen­nuk­sen, mut­ta vain kk-lipuista.

        10/20 matkan liput on vit­si, kos­ka lyhyt voimassaoloaika.
        Opiske­li­jat saa­vat alen­nus­ta vain kausilipusta.
        Lisävyöhyke­lipun alen­nus on sekin mitätön.
        Nyt sit­ten nau­ret­ta­va 15 sentin alennus.

        Toiv­ot­tavasti nau­ra­vat HSL:llä par­toi­hin­sa, kos­ka näähän on silkkaa ket­tuilua niitä kohtaan, joille hin­nal­la on jotaan väliä.
        “Pysykää köy­hät kodeissanne!”

      4. Info on sit­ten harhaan­jo­htavaa jos eläkeläisalen­nus kokeee pelkästään kansaneläket­tä saavia.

      5. Itse asi­as­sa jopa 5km menee reip­paasti kävellen yllät­tävän nopeasti ja sil­loin pääsee jo keskus­tan laidal­ta toiselle. Samal­la tulee päivän liikun­ta eli voi jopa ajatel­la säästävän­sä aikaa, kun ei tarvitse erik­seen lähteä liikku­maan. Sit­ten jos ottaa sulan maan aikana polkypyörän tai muun kevyen liikku­misvä­li­neen, ratik­ka jääkin jo kauas taakse. Vai­h­toe­hto­ja on ja monel­la ratikan käyt­tö on enää kaukainen muis­to. Valitet­tavaa, kun moinen infra olisi ole­mas­sa, samal­la kun mon­es­sa paikkaa sel­l­ais­es­ta vas­ta haaveil­laan tai sel­l­aiseen on juuri raskaasti investoitu. Paljon puhutaan niin san­otus­ta keskus­tan kui­h­tu­mis­es­ta. Ratikka­matko­jen yli­hin­noit­telu lie­nee yksi syy.

      6. VR kauko­ju­na-alen­nus on tosi­aan nykyään eläkeläiseltä vain n. 20%. ja yöju­na­maku­u­paikoista 0% v. 2016 alka­en, sitä ennen oli n. 50% eli elin ja olin vielä van­ho­jen hyvien aiko­jen muistoissani.…sorry anta­mani virheelli­nen info.

  9. Itseäni kiin­nos­taisi kovasti, mik­si ja mil­lä moti­ivein HSL, ja ketkä siel­lä, ajoi­vat tasa­tar­if­fia niin innokkaasti?

    Alku­vuon­na julka­istus­sa tasa­tar­iffiesi­tyk­sessä sivu­utet­ti­in siinä määrin liikku­misen lainalaisuuk­sia ja tutkimus­ta, että sen voisi hel­posti ajatel­la ole­van jonkun visionäärisen viestin­tä­toimis­ton tai aja­tus­pa­jan tuo­tok­sia. Heil­lä on kyky suun­nitel­la asioi­ta uusik­si todel­lisu­ud­es­ta välit­tämät­tä. Mut­ta vaik­ka esi­tys olisi ollut ulkop­uolista osaamista, jotkuthan esi­tyk­ses­tä on HSLssä lin­jan­neet ja päättäneet.

    Tietysti salali­it­to­jen sijaan kyse on yleen­sä vain type­r­yy­destä, mut­ta täl­lä ker­taa type­r­yys oli vain jotain niin usko­ma­ton­ta, että on hyvin vaikea käsit­tää, miten paljolti asiantun­ti­joista koos­t­u­va organ­isaa­tio saat­toi esit­tää jotain, joka olisi ollut organ­isaa­ti­olle itselleenkin vahingollista. 

    Mitä HSL:ssä oikein tapahtuu? 

    Tähän tuskin saamme vas­taus­ta, kos­ka Hesarin toimit­ta­ja asuu nykyään paket­ti­talopel­lol­la Hyvinkääl­lä ja käy viikon­lop­puisin autol­la Jum­bossa. Ei paljon HSL tai kaupunki­lainen elämä kinostele.

    1. HSL on kun­tay­htymä jos­sa päätök­isä tehdään sen jäsen kun­tien voima­suhtei­den mukaises­ti. Kun­tay­htymät eivät ole demokraat­tisia elim­iä kos­ka ne eivät ole valit­tu kun­ta­lais­ten toimes­ta vaan val­tu­us­ton voima­suhtei­den lukumäärän mukaises­ti. Kom­pro­mis­sit ovat tyyp­il­listä kuntayhtymissä.

    2. “Itseäni kiin­nos­taisi kovasti, mik­si ja mil­lä moti­ivein HSL, ja ketkä siel­lä, ajoi­vat tasa­tar­if­fia niin innokkaasti?”

      HSL:n tai joidenkin suun­nit­telijoiden siel­lä ja tiet­ty vanavedessä mei­dän poli­it­tis­ten päät­täjien agen­dal­la on hoitaa tar­if­fil­la asun­topoli­ti­ikkaa ja liikennepolitiikkaa.

      Jon­ka takia yritetään olla mielik­si niille, jot­ka joutu­vat asumaan kaukana ja siten palve­lu­ta­son ylläpi­to sinne pön­delle tulee hyvin kalliiksi.
      Ja sit­ten toinen on se mer­suinsinööri, jota yritetään saa­da ole­maan tulemat­ta Hkin keskus­taan oma­l­la autol­la, kos­ka ruuhkat. Eli ruuhka­mak­sun sijaisena.

      Pätkääkään ei tun­nu kiin­nos­ta­van mah­dol­lisim­man edullisen matkan tar­joami­nen oman liiken­nevä­li­neen sijas­ta. Tai että tuo tehtäisi­in yhden­ver­tais­es­ti kun­ta­laisi­in nähden.

      Jotenkin makaaberia miten kallista joukkoli­iken­teestä on saatu aikaisek­si. Esim. 3 ihmistä kul­kee halvem­mal­la tak­sil­la, kuin dösäl­lä. Jos­sa kuitenkin moninker­tainen määrä mak­savia asi­akkai­ta. Joista osa tiet­ty ajelee läh­es ilmaisek­si ja osa mak­saa muidenkin matkat.

  10. Kir­jotin per­jan­taina Pekka Saurin fb-sivulle:

    Muis­tatko ajan, jol­loin HSL:n halti­jako­htaisel­la matkako­r­tilla sai ostaa halvem­pia arvolippuja?
    En sil­loin aikoinaan selvitel­lyt kiemuroi­ta sen enem­pää, mut­ta olet­taisin, että halvem­man lipun peruste on se, että kun halti­jan koti­paik­ka oli tiedos­sa, voiti­in lipun hin­taa sub­ven­toi­da samal­la tavoin kun kk-lip­pu­ja on aina sub­ven­toitu eli kuntaosuuksilla.
    En tiedä mil­lä perustel­la tästä luovut­ti­in, ehkä jol­lain moraalisen tai eet­tisen oikeu­tuk­sen ohit­taval­la teknisel­lä dilem­mal­la, mut­ta eikö olisi _oikein_ tuo­da tämä takaisin?
    Eli aset­taa ker­tal­ip­ul­la ja kausilip­ul­la matkus­ta­vat kun­ta­laiset yhden­ver­taiseen ase­maan toisi­in­sa nähden?

    Eli mun mielestä hin­noit­telun räikein “lait­to­muus” on nykyään se, että kun­tao­suuk­sil­la sub­ven­toidaan vain kausilippuja.

    Eipä ole vielä ainakaan vas­taus­ta näkynyt Saurilta.
    Ehkä joku tämän pal­stan luk­i­ja osaa ker­toa mitä ja mik­si his­to­ri­as­sa tapah­tui ja mik­si kukaan ei älähtänyt?

    1. Sel­l­aista aika ei ole HSL:n eikä edeltäjän YTV:n his­to­ri­as­sa ollut että olisi saanut aikuis­ten arvolip­pu­ja ostaa halvem­mal­la kun­ta­laisu­u­teen perustuen.
      Ain­oas­taan opiske­li­joille ja varus­miehille on joskus myy­ty halvem­pia mut­ta ei enää.

      1. Hmm, vilka­sin tossa 2018 hintoja.
        Eli oikeat ter­mit ovatkin kausilipuis­sa “henkilöko­htainen” (Hki sisäi­nen 54,70€/kk) ja “halti­jako­htainen” (Hki sisäi­nen 132,60€).
        Nois­sa siis käsit­tääk­seni eron hin­nas­sa tekee juurikin ja vain kun­tao­su­u­den subventio.

        Sit­ten KERTALIPUT (“sisäi­nen”):
        “Matkako­rtin arvol­la” 2,20€
        Mobi­ililip­pu 2,20€
        Tek­star­ilip­pu 2,90€
        Automaatista 2,90€
        Ennakkoon 2,90€
        Bus­sikuskil­ta 3,20€
        Spåra matkako­r­tilla 1,70€
        Spåra automaatista 2,50€.

        Kun matkako­rtin arvol­la sai lipun merkit­tävästi halvem­mal­la, niin olen kuvitel­lut, että tämä johtuu samas­ta syys­tä kuin kausilipulla.
        Mut­ta todel­lisu­udessa tuo “arvolip­pu” ei koskaan saanut kun­tao­su­u­den sub­ven­tio­ta ja oli vaan muuten vaan halvempi?

        Ja ulkopaikkakun­ta­laiset tai tun­tem­at­tomat sai­vat ker­ta-arvolip­pun­sa myös hin­taan 2,20€?

  11. Kir­joituk­ses­sa puhutaan kuin­ka tar­if­fi­asi­at oli­si­vat kun­tien asioi­ta. Ne eivät kuitenkaan kuu­lu kun­nille, vaan ne kuu­lu­vat HSL:lle. Kun­tay­htymähän on hallinto­muo­to, jos­sa omis­ta­jil­la ei ole kuin muodol­lista päätös­val­taa, jota ne käyt­tävät yhtymäkok­ouk­sis­sa. Kun­tay­htymien poli­it­tiset hal­li­tuk­set eivät edus­ta­ja omis­ta­jia, vaan hal­li­tusten jäsen­ten omia poli­it­tisia näkemyksiä.

    Osmokin HSL:n hal­li­tuk­sen entisenä jäse­nenä tietää hyvin, miten päätök­sen­teko HSL:ssä toimii. Kun­nil­ta kysytään lausun­toa tärkeistä asioista, jon­ka jäl­keen HSL:n virkamiehet tulk­it­se­vat lausun­to­ja niin kuin halu­a­vat, tekevät esi­tyk­sen HSL:n hal­li­tuk­selle oman mie­len­sä mukaan ja HSL:n hal­li­tus yleen­sä päät­tää niin kuin esitetään. HSL:ssä tämä on vielä koros­tunut sen jäl­keen kun sinne valit­ti­in voimakkaasti omaa lin­jaansa aja­va toimitusjohtaja.

    Poli­itikko­jen ei tarvitse toimia mitenkään kon­sis­ten­tisti, vaan he voivat päät­tää samoista asioista keskenään ris­tiri­itais­es­ti ihan vapaasti. Tämä näkyy HSL:ssäkin niin, että hal­li­tuk­sen jäsenistä suurin osa on myös kun­tien luot­ta­muse­limis­sä, ja siel­lä he kan­nat­ta­vat usein eri­laista kan­taa kuin mitä ovat yksimielis­es­ti hyväksymässä HSL:n hal­li­tuk­ses­sa. Tasa­tar­if­fi­asi­as­sa oli ihail­tavaa suo­raselkäisyyt­tä, että ker­rankin HSL:n hal­li­tuk­sen jäsen­ten enem­mistöl­lä oli kant­tia äänestää huono esi­tys nurin.

    1. Hki voi halutes­saan myön­tää “alen­nus­seteleitä” HSL:n lip­pui­hin, jos haluaa.
      Ei siinä HSL voi sanoa mitään vastaan.

  12. Ainakin pääkaupunkiseudun päät­täjil­lä olisi paljon opit­tavaa siitä miten julkisen liiken­teen liput on hin­noitel­tu Tallinnas­sa. Kun meil­lä näper­rel­lään kaiken­laisil­la sekav­il­la eläkeläisalen­nuk­sil­la sun muil­la, niin Tallinnas­sa tar­jo­taan kaikille tallinnalaisille ilmainen joukkoli­ikenne. Taitaa olla niin että meil­lä sotke­taan julkiseen liiken­teeseen liikaa bis­ne­sa­jat­telua kaiken­lai­sine dynaami­sine hin­noit­teluineen ja “tarkoituk­sel­la” sekav­ina ja hämärinä eri ryh­mille osoite­tu­il­la alen­nuk­sil­la, uno­htaen se mikä arvo kaikkia houkut­tel­e­val­la julkisel­la liiken­teel­lä itsessään pitäisi olla. Ei joukkoli­iken­net­tä pidä hin­noitel­la kalli­ik­si sik­si että joku ei sitä halua käyt­tää vaan edullisek­si sik­si että mah­dol­lisim­man moni sitä käyttäisi!

    https://visittallinn.ee/fin/matkailija/suunnittele/liikkuminen/julkinen-liikenne#lippujen-hinnat

      1. Tuol­la argu­men­til­la voidaan toki aina pae­ta vas­tu­u­ta, mut­ta se ei ole ratkaisu jol­la kehitetään hyvää ja houkut­tel­e­vaa joukkoliikennettä. 

        Eivät edulli­nen ja houkut­tel­e­va tasokas joukkoli­ikenne ole toisi­aan pois­sulke­via asioi­ta, mikäli asia halu­taan läh­estyä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Toki jos haetaan ratkaisua että kaiken pitää toimia markki­nae­htois­es­ti, niin sil­loin joukkoli­iken­teen kehi­tys ei var­masti palvele kaikkia tarvit­si­joi­ta hei­dän taloudel­lis­es­ta tilanteestaan riip­pumat­ta, kuten sen alku­peräi­nen tarkoi­tus on. Ei metroakaan olisi markki­nae­htois­es­ti toteutet­tuna mut­ta kun se on ole­mas­sa, niin sen käyt­tö kan­nat­taa mak­si­moi­da, ei ainakaan karkot­taa käyt­täjiä yli­hin­taisil­la lipuilla!

      2. Jos tar­jol­la olisi 200 miljoon­aa euroa joukkoli­iken­teen hyväk­si ja saisin päät­tää, käytänkö sen tason paran­tamiseen vai mak­su­jen pois­tamiseen, val­i­titsin tason parantamisen.

      3. “Jos tar­jol­la olisi 200 miljoon­aa euroa joukkoli­iken­teen hyväk­si ja saisin päät­tää, käytänkö sen tason paran­tamiseen vai mak­su­jen pois­tamiseen, val­i­titsin tason parantamisen.”

        Jep.
        Uskoisin, että 6 rikkain­ta desi­il­iä val­it­sisi saman kuin sä ja sit­ten 3 alin­ta päinvastoin.

      4. Mak­su­jen pois­t­a­mi­nen ei tietenkään ole ain­ut vai­h­toe­hto sille mihin tuo 200 miljon­aa voitaisi­in käytää. Jos vaik­ka AB-vyöhyk­keen ker­tal­ip­pu­jen hin­ta on ongel­ma, niin niiden hin­nan alen­t­a­mi­nen vaik­ka 30 pros­en­til­la ja ilman toden­näköistä matkus­ta­jamäärien lisäys­tä mak­saisi luokkaa noin 40 miljoon­aa. Kumpi on sit­ten järkeväm­pää jos pyritään siihen että samal­la väl­tetään investoin­ti­tarpei­ta yksi­ty­isautoilua varten ja vähen­netään päästöjä. Riip­puu aivan siitä mihin laadun paran­tamisel­la pyritään, kan­nat­taako panos­taa siihen koko tuo sum­ma vai pelkästään osa. Ehkä kan­nat­taisi kuitenkin ede­tä niin etteivät laadun paran­nuk­set kus­tan­nuksi­neen karkot­taisi ainakaan jo saatu­ja asi­akkai­ta ja romut­taisi koko julkisen liiken­teen per­im­mäsitöä tarkoi­tus­ta, mikä johtaisi taas siihen että kus­tan­nuk­set hait­toi­neen tuli­si­vat vas­taan toista kautta.

        Julk­ista liiken­net­tä voidaan tar­jo­ta kansalaisille monel­la taval­la ja monel­la hin­nal­la. Esimerkke­jä löy­tyy siitä kuin­ka hin­noit­telu voidaan tehdä todel­la houkut­tel­e­vak­si kaikille, kuten myös siitä kuin­ka sen ympäril­lä voidaan näper­rel­lä ties minkälaisil­la hin­noit­telu­ratkaisuil­la joi­ta imuroidaan liike-elämästä jon­ka tarkoi­tus on aivan muu kuin julisen palvelun tarkoi­tus on. Jos jotenkin pri­or­isoisin niin läh­tien siitä että hin­nat pide­tään tasol­la joka ei ole liian kallis 4 alim­malle tulode­si­ilille ja laatu sel­l­aise­na että se houkut­taa myös vaikka­pa 80% kansas­ta. Lop­pu­ja on vaikea houkutel­la käyt­täjik­si ilman että laatu­un joudut­taisi­in panos­ta­maan kohtu­ut­tomasti, niin kauan kuin on pieninkin mah­dol­lisu­us matkus­taa jotenkin muuten mak­soi mitä mak­soi. Edes ilmainen julkisen liikenne ei heitä houku­ta, sen sijaan se voi kyl­lä saa­da hei­dät kyl­lä kade­hti­maan sitä että muille tar­jo­taan edullista julk­ista liiken­net­tä ja vaa­ti­maan ettei hei­dän raho­jaan pidä lait­taa julkiseen liiken­teeseen vaan yksi­ty­isautoilu­un. No, jos yhteiskun­tia kehitet­täisi­in vain suu­rit­u­loisimpi­en ehdoil­la niin eihän julk­ista liiken­net­tä olisi lainkaan, eikä muitakaan yhteisin varoin toteutet­tu­ja palvelui­ta. Ei hyv­in­voin­ti­val­tio­takaan jos kokoomus ja nykyiset per­sut oli­si­vat saa­neet päät­tää, eikä ehkä enää jatkos­sakan kun nyt pää­sevät päättämään. 

        https://valimatkoja.fi/saksan-uusi-kuukausilippu-2023/#:~:text=Uusi%20joukkoliikennelippu%20kattaa%20koko%20Saksan%20%E2%80%93%20hinta%2049,kuukaudessa%20ja%20on%20voimassa%20l%C3%A4hiliikenteess%C3%A4%20koko%20Saksan%20alueella.
        https://www.picodi.com/fi/tarjousjahti/julkinen-liikenne-2023

  13. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Kan­nat­taa huo­ma­ta, että liikenne on mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista niille, joil­la on näyt­tölip­pu. Silti kaukana asu­vat käyt­tävät enem­män autoa kuin lähel­lä asu­vat, vaik­ka heil­lä olisi näyttölippu.”

    Liiken­teen tärkeim­mät hin­ta­la­put käyt­täjän kannal­ta ovat aika ja vai­va. Kaukana asuvil­la aika ja vai­va on isom­pi, vaik­ka olisi näyt­tölip­pu. Jos halu­taan kaukana asu­vien siir­tyvän joukkoli­iken­teeseen, pitäisi vähen­tää hei­dän mat­ka-aikaansa ja min­i­moi­da hei­dän vaivaansa.

    1. Vai­h­toe­htois­es­ti voi luo­da ruuhkamaksut.
      Tiev­erkon mak­simika­p­a­siteetin hin­ta tulee kuitenkin niistä lyhy­istä piikeistä.

    2. Mat­ka-aiko­jen vähen­tämi­nen ei onnis­tu ikinä Helsingis­sä. Yhteiskun­tarakenne on rys­sit­ty jo vuosia sit­ten erit­täin pahasti, virheitä on tehty niin paljon että niistä on vaikea toipua. Nytkin tavoitel­laan jotain Hol­lan­ti/­Japani/­Tan­s­ka-tyylistä pyöräi­ly ja joukkoli­iken­n­eve­toista kaupunkili­iken­net­tä. Kaupunkia ei kuitenkaan vieläkään tiivis­tetä tarpeek­si, samat mum­mot ja pap­at jot­ka käärivät nytkin jo 50% veromenoista omi­in palvelui­hin­sa vetävät neli­raa­javas­tus­tuk­sen kaikkea kaupun­gin tehostamista vas­taan, ja ovat tätä tehneet jo vuosia. Kokoomus ja Demar­it ovat ihan yhtä lail­la ongel­ma. Demar­it ymmär­rän, mut­ta kokoomus­laiset pal­jas­tu­vat näköjään idiooteik­si, oli asia mikä tahansa. Ilmeis­es­ti liika ahneus vain tyh­men­tää kenet tahansa, mut­ta onnek­si kokoomus­lais­ten täysi ymmärtämät­tömyys taloud­es­ta pal­jas­tuu jälleen ker­ran ja palaut­taa puolueen taas het­kek­si ruo­tu­un kun pää­sevät hal­li­tus­vas­tu­us­sa osoit­ta­maan täy­del­lisen osaa­mat­to­muuten­sa ja kykenemättömyytensä.

      No siinäpä raken­nat­te per­suille lisää kan­na­tus­ta kun ylläpidätte autoa vaa­ti­vaa yhteiskun­taraken­net­ta ja sit­ten itkette kun pop­ulis­tit saa­vat ääniä. Suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka on jotenkin niin ääret­tömän lyhyt­näköistä ja täysin itsekri­ti­ikki­in kyken­emätön­tä. Onnek­si olkoon muuten myös sähkö­markki­noiden rikkomis­es­ta tuulivoimal­la, tois­tan jälleen ker­ran: Tuulivoiman tuot­ta­jat pitäisi velvoit­taa var­avoiman ylläpi­toon, tai toisin sanoen hei­dät pitäisi velvoit­taa sitou­tu­maan syöt­tämään tiet­ty määrä sähköä verkkoon, tuuli maas­sa tai ei. Täy­tyy vain jälleen ker­ran ihme­tel­lä mik­si kaikesta Suomes­sa väite­tys­tä mer­i­tokra­t­ian toimin­nas­ta huoli­mat­ta suurin osa asiantun­ti­joista on niin järkyt­tävän pihal­la asioista. Palk­ka ja tit­telit kyl­lä kel­paa­vat, mut­ta mitään vas­tu­u­ta ei ote­ta. Toinen puoli mer­i­tokra­t­ian toteu­tu­mis­es­ta uupuu kokon­aan, eli se vas­tuu mut­ta meil­lä onkin täl­läi­nen ‘posi­ti­ivisen vas­tu­un’ kult­tuuri, se negati­ivi­nen vas­tuu puut­tuu. Nykyisel­lä menol­la Suo­mi taan­tuu 100% var­masti EU:ssa, emme kykene kil­paile­maan useista syistä ja yksi syy näistä on euro. Mut­ta tätäkään ei saa tode­ta, kun Euro kuule­ma ollut niin val­ta­va men­estys­ta­ri­na, tosin tätäkin jo ekon­o­mistit kyseenalais­ti­vat tänä vuon­na. Niin se ‘todel­lisu­us’ vain muut­tuu, vai olisiko niin että todel­lisu­us on aina ollut tot­ta, se vain pakot­taa lop­ul­ta tyh­mim­mänkin asiantun­ti­jan myön­tämään tosiasiat.

  14. Minus­ta HSL:n kan­nat­taisi panos­taa mielu­um­min kausilip­pu­jen hin­to­jen alen­tamiseen, se palk­it­sisi ahk­er­impia joukkoli­iken­teen käyt­täjiä. Vähäisem­pää mut­ta kuitenkin sään­nöl­listä matkus­tus­tarvet­ta varten on nyt tuo­tu markki­noille sar­jalip­pu, joka on ihan hyvä tuote. Matkail­i­joille ja vierail­i­joille sopii vuorokausilip­pu. Ker­tal­ip­pu saakin olla hie­man ”kallis”. Parin pysäk­in­välin mit­taisil­la matkoil­la joukkoli­ikenne kil­pailee lähin­nä käve­lyn ja pyöräi­lyn kanssa.

    1. Olet sisäistänyt Höselin viral­lisen litur­gian hienos­ti, tuo­ta­han ne aina hokee. Eikä ne nyt ihan täysin väärässä ole, ovat vain vetäneet sen överik­si kuten aika mon­et muutkin peri­aat­teen­sa. Kun ker­tal­iput ovat aivan pos­ket­toman hin­taisia, sisään­heit­to­tuote puut­tuu eikä tule uusia kan­ta-asi­akkai­ta, eli niitä kausilip­pu­jen ostajia.

      Sar­jalip­pu on hyvä tuote, mut­ta ei tokikaan sel­l­aise­na, kuin Höseli sen on onnis­tunut sös­simään. Jotenkin siel­lä osa­taan tehdä kaikesta han­kalaa ja käyt­täjäepäys­täväl­listä. Lipun­myyn­nin se laf­ka on muutenkin lopet­tanut läh­es kokon­aan. Ain­oana maail­mas­sa pitää Helsingis­sä mak­saa lipun ostamis­es­ta erik­seen palvelumak­su, jos ostaa lipun kioskista. Ja muual­ta­han niitä ei enää saa, kos­ka kul­jet­ta­jalipun­myyn­ti on lopetet­tu, kon­duk­töörien tehtävänä on enää peukaloiden pyörit­te­ly ja lip­puau­tomaat­te­ja ollaan kovaa vauh­tia pois­ta­mas­sa. Län­simetron ja jok­erin asemille niitä ei koskaan edes tullut.

    2. Sar­jalip­pu on ump­isurkea tuote. Se oli hyvä tuote pahvilip­puaikaan, kos­ka voimas­sao­lo oli ikuinen.
      Nyt äärim­mäisen rajat­ul­la voimas­saolol­la se on vain hyvin ohut jatke kausilip­ulle, eikä sovel­lu lainkaan epäsään­nöl­lis­es­ti käyt­tävälle (toisin kuin aiem­pi sar­jalip­pu), kos­ka alen­nus on niin min­i­maa­li­nen, että käyt­tämät­tömät matkat tuot­ta­vat nopeasti persnettoa.

      Lisäk­si tiet­ty monis­sa tilanteis­sa use­am­man vyöyk­keen lip­pu tulee halvem­mak­si, jos pidem­mäl­lä vai­h­toa­jal­la saa yhdel­lä lip­ul­la menon ja palu­un. Taaskin tietysti sen sar­jalipun mität­tömän alen­nuk­sen takia.

      Olisi kiva tietää, että kan­nat­taako ne, jot­ka halu­a­vat ajaa kk-lipun hin­nan sel­l­aisek­si, että kaik­ki osta­vat sen veronkaltaise­na tuot­teena, myös sitä, että vedestä mak­se­taan kiin­teä kuukaishinta?
      Yhdel­lä mak­sul­la saat sit­ten lorot­taa niin paljon kuin haluat?

      Turhat joukkoli­iken­nematkat ovat vähem­män haitallisia kuin turhat moot­toroidun yksi­ty­is­li­iken­teen matkat, mut­ta ne mak­sa­vat kuitenkin eli niistä tulee kustannuksia.

      Sen sijaan ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la pitäisi ehdot­tomasti olla erit­täin hal­pa kk-lip­pu. Sen avul­la HSL säästäisi merkit­täviä määriä rahaa. Siihen voisi sit­ten ostaa “lisävyöhyketyyp­pis­es­ti” ruuhka-ajanlipun.

      Fik­suin­ta tiet­ty olis yksilölli­nen arvope­rus­tainen matkan hin­ta, mutku mutku liian mon­imutkaista aivoihin sat­tuu. Jostain syys­tä muil­la matkus­tus­tavoil­la se ote­taan vas­taan riemus­ta kiljuen, kun sen avul­la saa halvem­man lipun.

      1. Ei kyl­lä pidä paikkaansa pahvilipuis­sa oli painet­tu vuosi ja se oli voimas­sa sen vuo­den ja muis­taak­seni osan seuraavaa.

      2. OKP­sanoo:
        8.11.2023 1:16
        “Ei kyl­lä pidä paikkaansa pahvilipuis­sa oli painet­tu vuosi ja se oli voimas­sa sen vuo­den ja muis­taak­seni osan seuraavaa.”

        Voi olla, että oli. Muis­tan vain, että mul­la oli espoolaise­na tooosi pitkään hkl:n sisäi­nen 10-lip­pu repun taskussa.

        Joka tapauk­ses­sa KAHDEKSANTOISTAKERTAINEN voimas­saoloai­ka oli käytän­nössä ikuinen ver­rat­tuna nykyiseen.

        Voi myös olla, että vuosiluku ei ollut lipus­sa kaikki­na pahvilipun eli­na­jan vuosikymmeninä.

    3. Matkail­i­joille pitäisi olla sel­l­ainen ker­tal­ip­pu, jon­ka voi ostaa tililtään tai luot­toko­r­til­taan suo­raan jou­tu­mat­ta lataa­mat­ta ensim­mäistäkään uut­ta sovel­lus­ta. On varsin rasit­tavaa, jos matkail­lessa joka kaupungis­sa pitäisi joukkoli­iken­teeseen kulke­maan päästäk­seen lada­ta uusi sovel­lus — matkaa sit­ten eri maas­sa tai saman maan sisäl­lä. Jos joukkoli­iken­nelipun ost­a­mi­nen on tehty vaikeak­si, liput­ta kulkemis­es­ta tai taksin käytöstä tulee mon­elle vaihtoehto.

      1. Nim­imerk­ki Tuo­talle kom­ment­ti­na tuo­hon että luot­toko­r­til­ta oste­tun ker­tal­ipun mak­sami­nen tulee ensi vuo­den alus­ta voimaan myös HSL:ässä. Turun Föl­lis­sä se on jo mahdollista.

      2. Ainakin Nysse (Tam­pere) ja Jyväskylässä myös voi mak­saa pankkiko­r­tilla sat­un­naisen ker­ta­matkan. Kätevää.

      3. Lipun ostamisen help­pous on tosi­aan erit­täin oleelli­nen tek­i­jä. Jos se on vaikeaa niin se kar­sii var­masti asi­akkai­ta! Varsinkin niitä jot­ka tarvit­se­vat lip­pu­ja sat­un­nais­es­ti ja vieläpä lyhy­ille matkoille.

  15. Juuri lukuisat lyhyet, pysäkin tai kah­den välin, spåra­matkat tekevät koko raitio­vaunumatkus­tamis­es­ta tuskallisen hidas­ta ja siis myös niille, jot­ka tule­vat kauem­paa ja joiden mat­ka on jo muutenkin ajal­lis­es­ti pidem­pi. Pitkät pysähdyk­set joka pysäkil­lä, jol­loin iso määrä matkus­ta­jia menee ulos ja tulee sisään jne. Täl­laista vas­taan kuu­luukin olla insen­ti­ivi. Lyhyet matkat olisi liiken­teen suju­vu­u­den ja kansan­ter­vey­denkin vuok­si syytä kävel­lä, pyöräil­lä tai sähkösku­ut­tail­la. Mikäli oikeasti on liikun­tara­joitet­ta niin KELA-tak­si tai kun­nal­liset van­hus- ja vam­mais­palve­lut tak­sil­la astu­vat kuvaan. Tässä aika itsekkäästi ajatel­laan jo muutenkin etuoikeutet­tu­jen kan­takaupunki­a­su­jien asiaa.

    Ongelma­han siis oli ymmärtääk­seni tehdä joukkoli­iken­teestä houkut­tel­e­vam­paa myös kauem­pana keskus­tas­ta asuville, spåraverkon tapauk­ses­sa esim. Munkkinie­mi, Huopalahti, Käpylä etäisyyk­sien asukkaille.

    Tääl­lä aiem­min joku nos­tikin jo esi­in piriveikko­jen, spur­gu­jen ja katu­jengiläis­ten aihaut­ta­man tur­val­lisu­us, siisteys ja hajuhai­tan. Mik­siköhän Suomes­sa on ehkä euroopan ehkä epäsi­is­tein raide­joukkoli­ikenne, kulku­vä­li­neet ja joukkoli­iken­nease­mat näi­den ongelmien suh­teen? Ehkä muual­la ei yhtä pitkämielis­es­ti kat­so­ta ilki­val­taa ja päi­htyneenä per­seilyä elämän­te­htävänä. Ainakin Viseg­rad maat esi­in­tyvät tässä suh­teessa hyvinkin eduk­seen ver­rat­tuna Suomeen: matkan­teko raideli­iken­teessä on paljon miel­lyt­täväm­pää ja jopa junien ves­sat ovat siis­tit. Silti lip­pu­jen hin­nat ovat merkit­tävästi mata­lam­mat, mut­ta se lie­nee lin­jas­sa yleisen hin­tata­son kanssa. Raide­in­fra on kuitenkin kun­nos­sa ja nopeat junat halkoo esim. Puo­laa tiheil­lä vuoroväleil­lä ja naa­puri­mai­hin voi matka­ta kätevästi myös.

  16. Min­ul­la on mökil­lä jatkoso­dan aikana ilmestynyt nuortenkir­ja, joka ker­too helsinkiläis­es­tä koulun­uorisos­ta. Eräs heistä halu­aa näyt­tää äver­iäisyyt­tään ja mak­saa ratikan ker­ta­matkan isol­la setelil­lä. Vai­h­tora­haa ei tuol­lois­t­en uusien määräys­ten mukaan annet­tukaan, vaan nolostunut nuorukainen saa kouraansa koko rahan edestä ker­tal­ip­pu­ja. Eli käytän­nöt ovat vai­hdelleet aiko­jen kuluessa.

  17. Lipun hin­taa tulisi kor­reloi­da myös toiseen suun­taan: asi­akkaan mak­saman hin­nan tulisi olla suh­teessa tar­jo­tun joukkoli­iken­teen laatu­un ja luotettavuuteen. 

    GPS:n aikana lipun hin­nan tulisi alen­tua (esim. seu­raa­van kuukau­den lip­pua mak­saes­sa), jos matkasovel­luk­sen tun­nis­teessa x määrän yli:
    ‑perut­tu­ja vuoroja
    ‑pitkit­tyneitä matka-aikoja

    Teknis­es­ti var­maan mah­dol­lista toteuttaa.

  18. Kom­men­toin ensim­mäistä ker­taa tähän laadukkaaseen blogi­in, jos­sa myös keskustelu on yleen­sä kiitet­tävän tasokas­ta ja antoisaa luettavaa.

    Mak­san opiske­li­jahin­tais­es­ta juna­matkas­ta välil­lä Helsin­ki-Tam­pere alim­mil­laan 4,20 euroa. Kilo­metriko­htaisek­si hin­naksi tulee noin 2 sent­tiä. Kyseessä ei edes ole lähi­ju­na, vaan Pen­dolino. Yksi pysäk­in­väli esimerkik­si ratikalla Helsingis­sä mak­saa aina 3,10 euroa (olete­taan, että halu­an matkus­taa vain yhden tai muu­ta­man ker­ran, enkä ostaa siis esim. sar­jalip­pua). Opiske­li­jahin­taista ker­tal­ip­pua ei ole. Kilo­metriko­htainen hin­ta on siis parhaim­mil­laan lähel­lä 5 euroa eli läh­es 300-ker­tainen ver­rat­tuna VR:n halvim­paan lippuun.

    Myön­nän, että esimerk­ki on aika äärim­mäi­nen ja että kauko- ja lähili­iken­teen ver­taami­nen toisi­in­sa ei ole täysin reilua, mut­ta jotain tuo ero silti ker­tonee. Juuri tuo HSL:n hin­noit­telun jäykkyys sapet­taa. Jos halu­an matkus­taa metrol­la Kamp­ista Rauta­tien­to­rille tai ratikalla Län­si-Pasi­las­ta Itä-Pasi­laan, en halua mak­saa siitä samaa kuin jos matkus­taisin Vuosaares­ta Matinkylään ihan niin kuin en halua mak­saa junalip­pua Oulu­un asti, jos halu­an jäädä kyy­dis­tä jo Seinäjoella.

    Toki ymmär­rän vyöhykei­dean siinä mielessä, että kaupunkili­iken­teessä ei voi­da hin­noitel­la kaikkia mah­dol­lisia eri matkavai­h­toe­hto­ja erik­seen (ellei sit­ten jol­lain aiem­min keskustelus­sa maini­t­ul­la taval­la, kuten GPS-seu­ran­nal­la), mut­ta siltikään se ei selitä sitä, että jos matkus­tan vain A‑vyöhykkeellä (ja sil­läkin kovin pienel­lä alueel­la), mik­si min­ut on pakotet­tu kytkykaup­paan, jos­sa min­un pitää ostaa samal­la myös B‑vyöhykkeen lip­pu. Tämän huu­ta­van vääryy­den takia yleen­sä käve­len kaik­ki alle noin 5 kilo­metrin matkat. Jos HSL:n tavoit­teena on kansan­ter­vey­den kohot­ta­mi­nen, tämä voi olla oikea tie.

    1. Suomes­sa suuri tun­tuu ole­van edelleen kau­nista. Mon­es­sa euroop­palaises­sa maas­sa filosofia on päin­vas­tainen. Esimerkik­si koko Hol­lan­ti on jaet­tu noin postinu­meron kokoisi­in julkisen liiken­teen vyöhykkeisi­in, joiden mukaan matkas­ta mak­se­taan. Kaupun­gin sisäl­läkin jo syn­tyy järkevää eroa matkan pitu­u­den suh­teen. Luon­nol­lis­es­ti pidem­mäl­lä matkalla kilo­metriko­htaisen kus­tan­nuk­sen tulee pienen­tyä. Hauskan ja toimi­van huomion voi nos­taa Hol­lan­nista: samal­la lip­ul­la voi kulkea ratikassa/bussissa/metrossa/junassa koko maas­sa, mik­si tämän pitää aina olla niin vaikeaa meillä!

      1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki Suun­nit­teli­jan huomioon Hol­lan­nin julkisen liiken­teen yhteyk­si­in. Nim­imerk­ki Suun­nit­teli­ja var­maan on tietoinen siitä että Hol­lan­nin asukasti­heys on 423 as. / km² ja koko maan väk­iluku on 17 miljoon­aa ihmistä. Suomen asukasti­heys on 18,3 as. / km² ja koko maan väk­iluku on 5 miljoon­aa ihmistä. Suomes­sa ei ole mitenkään mah­dol­lista luo­da Hol­lan­nin kaltaista joukkoli­iken­net­tä ellei sit­ten kaik­ki 5 miljoon­aa ihmistä asute­ta akselille Tam­pere ‑Turku-Helsin­ki.

    2. On tosi­aan käsit­tämät­tömän makaabeeri ratkaisu, että kun van­han vyöhyke­jaon aikana ehkä muu­ta­ma pros­ent­ti matkus­ta­jista jou­tui “epäreilusti” ylit­tämään lyhyel­läkin matkalla vyöhyk­er­a­jan, niin tämä sit­ten “hoidet­ti­in” rankaise­mal­la kaikkia lyhy­itä matko­ja matkus­tavia vaa­ti­mal­la heiltä kallis pitkän matkan lippu.

      Klas­sikkoes­imerk­ki kollek­ti­ivis­es­ta rankaisusta.

      On jotenkin täysin häm­men­tävää, miten nämä HSL:n “uud­is­tuk­set” menevät läpi sukkana päät­täjiltä ja kansalta, kun niistä on naamioitu niin mon­imutkaisia himmeleitä.
      Päät­täjät joko eivät jak­sa miet­tiä vai­h­toe­hto­ja tai sit­ten heitä ei vain kiin­nos­ta, kos­ka omaa kukkaroa ei joukkoli­ikenne puris­tele. Joka siis ker­too sit­ten siitä, kuin­ka hyvin poli­itikot edus­ta­vat koko kansaa.

  19. Yritin noin vuosikymme­nen pienen­tää omaa hiil­i­jalan­jälkeä ja osana tätä tein pitkään omat matkat pääkaupunkiseudulle siten, että suosin julk­ista. Nyt ei enää vaan jak­sa. Se on liian han­kalaa ja vaivalloista.

    1. Mulle kävi samoin. 10 tun­tia meni työ­matkoi­hin viikos­sa Helsin­gin sisäl­lä julk­isil­la. Ratik­ka + metro + käve­ly­mat­ka. Siinä palaa päiviä vuodessa paljon. Laskekaapa.
      Autol­la menee nyt alle 3 tuntia. 

      Seu­ratkaa­pa joskus ratikoiden vauh­tia sisältä käsin istuen. Liian usein tun­tuu, ja niin onkin, että eten­e­m­i­nen on käve­ly­vauhdin tasoa.
      No se ei mitään, jos mat­ka on joitakin pysäk­in­väle­jä ja virkami­estyöai­ka jous­taa, mut­ta näin pitkä­työ­matkalaisen duu­nar­in näkökul­mas­ta, siinä aamu­seit­semältä ja iltapäivävi­ideltä se on kuin kiusantekoa.
      Siis oli.
      Ostin auton.

  20. Sitä olen ihme­tel­lyt mik­si näyt­tölip­pui­hin ei ole ohjel­moitu mak­sun palau­tus­ta liiken­nevä­li­neestä pois­tut­taes­sa. Täl­lainen kortin­luk­i­ja voisi olla pois­tu­misoven yhtey­dessä tai sit­ten pysäkillä.

    Rahas­tus toimisi siten, että matkus­ta­ja noustes­saan bus­si­in mak­saisi täy­den mak­sun per­ille saak­ka mut­ta poistues­saan saisi hyvi­tyk­sen käyt­tämät­tömästä matkan osas­ta vilaut­ta­mal­la lip­pua koneelle.

    Tämä mah­dol­lis­taisi entistä tarkkara­jaisem­pia rahastusmalleja.

    1. Jotain täl­laista suun­nitelti­in n 10 vuot­ta sit­ten mut­ta hylät­ti­in kos­ka ajatelti­in että suo­ma­laiset ovat niin tumpeloi­ta etteivät osaisi käyttää.
      Sen jäl­keen tapah­tui kaiken­laista, tuli äly­puhe­limet, pan­demia, etä­työt ym joka sot­ki koko joukkoli­iken­teen toimintaedellytyksen.

      1. Raha on paras opettaja.

        Sik­sipä juuri ehdotankin, että mat­ka on etukä­teen mak­set­ta­va per­ille asti. Bus­siy­htiöl­lä ei ole mitään edel­ly­tyk­siä tietää saatik­ka vaa­tia matkus­ta­jal­ta selvi­tys­tä matkan päämäärästä. Jopa nykyi­nen käytän­tö saat­taa louka­ta matkus­ta­jien yksi­ty­isyy­den suo­jaa, varsinkin kun vielä lähetetään bus­sei­hin tarkas­ta­jia tutki­maan matkus­ta­jien liikku­mista eri asemaväleillä.

      2. Sul­la menee nyt K‑Veikko vähän yli yksityisyyspsykoosit.

        Jokainen voi aina vali­ta olla käyt­tämät­tä HSL:n palvelui­ta jos kokee yksi­ty­isyyten­sä loukatuk­si vyöhyke­lip­pu­jen vuok­si. Sama peri­aate kos­kee monia inter­netin palvelui­ta, aina voi vali­ta olla käyttämättä.

        Ihmette­len vain mil­loin lib­er­aaleille selviää kan­nat­ta­mansa ide­olo­gian ja maail­man käytän­nölli­nen luonne? Sit­ten ovat kurkku suo­rana huu­ta­mas­sa sääntelyä.

  21. Klin­klin pankille mak­su kun mak­sat ja pankille mak­su kun saat palautukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.