Valtio pakottaa Helsingin nostamaan maapohjan kiinteistöveroa. Se on oikein hyvä asia. Nimenomaan maapohjaan – ei rakennuksiin –kohdistuva kiinteistövero on hyvä ja oikeudenmukainen vero. Sillä verotetaan yhteiskunnalle osa ansiottomasta ansionnoususta, joka johtuu siitä, että tontin ympärille on rakennettu kaupunki. Millään muulla ei voi selittää sitä, että rantatontti Katajanokalla on tuhat kertaa arvokkaampi kuin samanlainen rantatontti Inkoossa.
Kiinteistövero nostaa omistusasujan kustannuksia, jos hän omistaa asunnon sillä hetkellä, kun korotuksesta päätetään, mutta ei niiden asumiskustannuksia, jotka ostavat asuntonsa sen jälkeen. Kiinteistövero kapitalisoituu asuntojen hintoihin tässä tapauksessa niitä alentaen. Nuorten ikäluokkien tulisi rakastaa kiinteistöveroa.
Niille, jotka pitävät kiinteistöveroa sosialismina, haluan huomauttaa, että kiinteistövero on paljon Suomea merkittävämpi vero Yhdysvalloissa. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että markkinatalouden perusteet tunnetaan siellä paremmin.
Helsingissä kiinteistöveron korotus ei osu vuokratonteilla asuviin. Tässä ei ole mitään kadehtimista. Kaupunki on nostanut tonttien vuokria kiinteistöveroa reippaammin.
Kunnallisveroa parempi vero
Kiinteistöveroa on kunnallisveroa parempi vero, sillä tuloverona kunnallisvero tuottaa palvelualoille verokiilaa, ja se on niille myrkkyä. Helsinki on hyvin palveluvaltainen kaupunki, joten tämä on Helsingille jopa elinkeinopoliittinen kysymys.
Rahoja, jotka kerätään kiinteistöveroina, ei tarvitse periä kunnallisverona. Kiinteistöveron korotus tekisi siis mahdolliseksi laskea kunnallisveroa. Nyt kuitenkin kaupungin omien ennusteiden mukaan verojen tuotto laskee niin paljon, ettei tilaa kunnallisveron laskulle oikein ole. Tosin nämä ennusteet ovat olleet rajusti alakanttiin niin kauan kuin muistan ja muistan kauas taaksepäin. Mutta näillä ennusteilla mennään.
Tekee kaupungin parantamisesta kannattavaa
Kiinteistöverolla on myös toinen ominaisuus, jonka takia erityisesti vihreiden pitäisi sitä suosia. Jos se perustuu todelliseen maan arvoon, ja näin kai on jatkossa tarkoitus, se palkitsee kaupunkia kaikesta, mikä tekee kaupungista paremman, koska hyvät puistot, ratikkayhteydet ja kaikki muu kiva kapitalisoituu maan arvoon.
Helsinkiin suunnitellut pikaratikat maksavat itsensä maan arvon nousuna ja niin maksaa myös Vantaan ratikka. Tämä tekee ratikkayhteyksien rakentamisen ja kauniit puistot kannattaviksi uusilla asuinalueilla, mutta vanhoilla hyöty menee asuntojen nykyisille omistajille. Jos kiinteistövero perustuu maan todelliseen arvoon, kaupunki saa rahaa myös vanhojen asuinalueiden parantamisesta, koska nämä toimet nostavat tonttimaan arvoa ja siten siis kiinteistöveroa.
Voisi korottaa enemmänkin
Vaikka kiinteistöveroa nyt korotetaan pakon edestä, näin järkeviä päätöksiä voi tehdä myös kaupungin omasta aloitteesta. Jos taloudellinen tilanne on silloin muuten vakaa, kiinteistöveron korotus kannattaa kytkeä kunnallisveron alennukseen.
Minulla ei ole tiedossa, miten kiinteistöveron korotus vaikuttaa rikkaiden ja köyhien väliseen tulonjakoon, mutta koska se kohdistuu vain omistustonteilla oleviin, uskoisin sen kohdistuvan vähintään yhtä sosiaalisesti kuin kunnallisveron. Tätä pitäisi jonkun tutkia, niin ei tarvitsisi mutuilla.
Ikäluokkien välisessä tulonjaossa se haittaa minun ikäisiäni mutta hyödyttää nuoria ikäluokkia.