Soviteltu ansiosidonnainen todella kaipaa uudistusta

Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va tuot­taa sovitel­tuna päivära­hana ison kan­nusti­non­gel­man, kos­ka tulot — palk­ka ja työt­tömyys­tur­va yhteen­sä — tör­määvät kat­toon, sil­lä nämä eivät saa yhdessä tuot­taa korkeam­paa tulota­soa kuin päivära­han poh­jana ole­va palk­ka. Sen sään­nöt ovat todel­la huonot. 

Kuvitelka­amme, että edel­lisen esimerkin Annan kaltainen kau­pan työn­tek­i­jä Liisa, jol­la olisi kaik­ki muut asi­at samoin kuin Annal­la pait­si, että hän olisi oikeutet­tu ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan perus­teena aiem­pi 2000 euron palk­ka kokoaikatyöstä. Hänel­lä olisi siis kak­si las­ta ja hän mak­saisi vuokraa asun­nos­taan Helsingis­sä 1100 euroa kuussa.

Liisan täysi työt­tömyysko­r­vaus lap­siko­ro­tuksi­neen olisi 1520€. Hän ei saa toimeen­tu­lo­tukea, joten jokainen euro, jon­ka hän ansait­see, lisää hänen net­to­tu­lo­jaan – aluk­si. Asum­is­tukea Liisa saa 818. Kun mukaan las­ke­taan ela­tus­tu­ki ja lap­sil­isät sekä päivära­has­ta mak­set­ta­va vero (300 euroa), Liisan net­toan­sioik­si tulee noin  2750 eli tur­val­lis­es­ti yli toimeen­tu­lotuen, joka siis takaisi hänelle 2400 € tulot kuus­sa kuten Annallekin.

Kun hänen ansion­sa nousi­si­vat 660 euroon, työt­tömyysko­r­vaus ja palk­ka yhteen­sä oli­si­vat täysi­aikaisen palkan suu­ru­inen. Sitä ne eivät voisi työt­tömyysko­r­vauk­sen sään­tö­jen mukaan ylit­tää – mitä voi sinän­sä pitää perustel­tuna. Siitä eteen­päin palk­ka leikkaisi työt­tömyysko­r­vaus­ta sat­apros­ent­tis­es­ti. Täysin hyödytön­tä työn­teko ei Annalle kuitenkaan olisi, sil­lä palkkaa verote­taan lievem­min kuin työt­tömyysko­r­vaus­ta, joten työ­tun­tien kas­vaes­sa vero­tus vähän lievenisi, mut­ta heikok­si jäisi Annan kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajas­ta. Liisan kan­nat­taisi tehdä työtä vain 13 tun­tia viikos­sa ja sehän kaup­pi­aalle sopii, kos­ka osa-aikaista työvoimaa tarvi­taan vain ruuhkatunneiksi.

Tässä asetel­mas­sa todel­lakin on kor­jat­tavaa. Ei hal­li­tus kaikessa ole väärässä.

Hallitus kannustaa Liisaa leikkaamalla hänen etujaan

Hal­li­tus kor­jaa tätä heiken­tämäl­lä kaava­mais­es­ti Liisan etu­ja. Häneltä viedään työt­tömyyspäivära­han lap­siko­ro­tuk­set, minkä jäl­keen hänen työt­tömyyspäivära­hansa las­kee 1300 euroon.  Kun myös asum­is­tu­ki las­kee samal­la yli 170 eurol­la, Liisa putoaa toimeen­tu­lotuelle, ellei tee työtä. Yhteen­sä Liisan ensisi­jaisen sosi­aal­i­tur­van mene­tyk­set ovat siis 390 euroa tähän vuo­teen ver­rat­tuna ja jos hän tekee työtä, suo­jao­suuk­sien pois­tu­mi­nen lisää hänen mene­tys­tään vielä liki par­il­la sadal­la eurolla.

Kovin osa-aikainen työ ei Liisalle enää kan­na­ta: hän pääsee kyl­lä toimeen­tu­lotuen yläpuolelle, mut­ta aika vähän. Tulo­jen­sa huip­ulle hän pääsee 1400 euron pal­ka­lla eli 28 tun­nin työvi­ikol­la. Sen yli menevästä hän ei juuri hyödy, kos­ka työt­tömyyspäivära­han ja palkan sum­ma tör­mää 2000 euron kat­toon. Tämä on tietysti selvästi enem­män kuin tämän vuoti­nen 660 euron tulot mak­si­moi­va palk­ka, joten on hal­li­tuk­sel­la tässä point­ti. Hal­li­tus siirtää kan­nustin­loukun toiseen paikkaan.

Ver­rat­tuna tähän vuo­teen, Liisan kan­nat­taa siis lisätä työ­tun­te­jaan, mut­ta ei vieläkään kan­na­ta siir­tyä kokoaikatyöhön.

Hal­li­tuk­sen ajatuk­se­na on patis­taa Liisa kokoaikatyöhön. Se kan­nat­taa parem­min kuin työt­tömyys, mut­ta ei paljon paremmin.

Net­toan­sioik­si kokoaikatyöstä tulisi vajaat 3000 euroa kuten Annallekin. Kumpikaan ei saa kokoaikatyöhön tietenkään työt­tömyysko­r­vaus­ta, joten nais­ten välil­lä ei ole eroa. Tekemäl­lä kak­si tun­tia viikos­sa töitä Liisa pää­sisi Annan tavoin 2600 euroon, joten hyö­ty lopuista työ­tun­neista on vain 390 euroa kuus­sa. Tästä pitää mak­saa työ­matkaku­lut ja kotiru­uan vai­h­tu­mi­nen kalli­im­paan einesruokaan.

Työn teon kan­nat­tavu­ut­ta piti lisätä, mut­ta Liisan tapauk­ses­sa kokoaikatyön tuot­ta­ma net­to­tu­lo pienenisi yli 300 euroa, siis kymme­nen pros­ent­tia. Toimeen­tu­lo­tu­ki sen sijaan pysy­isi yhtä suure­na. Indek­siko­ro­tuk­set siitäkin viedään, vaik­ka kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja tänään radios­sa muu­ta väitti.

Mata­la­palkkaisil­la aloil­la ansiosi­don­nainen sosi­aal­i­tur­va ei oikein sovel­lu nykysään­nöil­lä sovitel­tu­un päivära­haan. Taloudel­liset kan­nus­timet ovat siinä aivan vinksal­laan. Jotain tarvit­sisi tehdä, mut­ta nyt esitet­ty malli on kohtu­u­ton ja hölmö ainakin työ­markki­natukea saa­van Annan kohdal­la ja kyl­lä Liisankin on vaikea itseään ja kah­ta las­taan elät­tää, kun käteen jää vuokran mak­sun jäl­keen 1900 euroa kuus­sa. Joskus köy­hyyt­tään mure­hti­va Liisa joutuu myön­tämään, että hänen taloudelli­nen ahdinkon­sa johtuu hänen lapsistaan.

Ennen 1990-luvun lamaa sovitel­tua päivära­haa sai nos­taa vain rajoite­tun ajan. Tämä laskuri pysäytet­ti­in parem­pia aiko­ja odot­ta­maan, kos­ka moni ei laman aikana kokopäivä­työtä saanut, vaik­ka olisi kuin­ka halun­nut.  Parem­mat ajat eivät koit­ta­neet koskaan, eivät edes vuo­den 2007 suh­dan­tei­den yliku­umen­e­misen aikana. Joskus noin vuon­na 2010 leikkuri katkaisti­in lop­ullis­es­ti. Sovitel­tua päivära­haa voi nos­taa vaik­ka koko ikän­sä. Välil­lä vain pitää tehdä vähän aikaa kokopäivä­työtä, kos­ka työt­tömyys­tur­va heikke­nee hitaasti. Sen poh­jana ole­vaa palkkaa alen­netaan muis­taak­seni kol­men vuo­den välein 20 prosentilla.

En ole ollut kär­päsenä katossa kat­so­mas­sa, mil­lä perus­teel­la hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa hylät­ti­in luon­te­van tun­tu­inen vai­h­toe­hto pala­ta sovitel­lus­sa päivära­has­sa lamaa edeltävään ajal­liseen leikkuriin.

Soviteltua päivärahaa käytetään kaupan alalla väärin

Nyt sovitel­tua päivära­haa käytetään kau­pan alal­la selvästi väärin. Se hyödyt­tää sekä palka­nsaa­jia, jot­ka saa­vat täy­den ansion hyvin osa-aikaisel­la työl­lä ja kaup­pi­ai­ta, joille osa-aikatyön teet­tämi­nen on edullista, kos­ka ruuhkatun­nit eivät kauan kestä. Kysyt­täessä työn­tek­i­jät vas­taa­vat halu­a­vansa kokoaikaista työtä. Toisen­lainen vas­taus tulisi heille kalli­ik­si. Veisi­hän se oikeu­den sovitel­tu­un päivära­haan. Ehkä jotkut pitävät työstään niin paljon, että tekevät käytän­nössä ilmaisek­si, mut­ta en usko tämän ole­van kovin yleistä.

Kun täl­lainen käytän­tö on, siitä on tul­lut vält­tämät­tömyys. On totut­tu jär­jestämään työt ja auki­oloai­ka käyt­täen osa-aikaista työvoimaa. Jos sovitel­tua päivära­haa ei lainkaan olisi, kau­pan alal­la olisi enem­män kokoaikatyötä, auki­oloa­jat oli­si­vat toisen­laiset ja itsepa­lvelukas­so­ja enem­män. Var­maan kaup­po­jakin olisi vähemmän.

Ymmär­rän jos­sain määrin aja­tus­ta pois­taa lap­siko­ro­tuk­set ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta, kos­ka eihän palkois­sakaan niitä ole. Työ­markki­nat­uel­la ole­vat taas ver­taa­vat tilan­net­taan toimeen­tu­lo­tu­keen ja siinä on jopa paljon isom­mat lap­siko­ro­tuk­set. Työtön yksin­huolta­ja joutuu työ­markki­nat­uel­la syvälle köyhyyteen.

Nyt tehty kokon­aisu­us on kuitenkin kohtu­u­ton ja vielä type­r­äkin, kos­ka se tuot­taa toimeen­tu­lo­tukiri­ip­pu­vu­ut­ta, vaik­ka hal­li­tus julisti aiko­vansa puolit­taa toimeen­tu­lotuel­la ole­vien määrän.

Seu­raavas­sa postauk­ses­sa pohdin asum­istuen leikkausta.