Keskustelu hallituksen rasismista on syytä päättää tähän, koska se ei etene mihinkään suuntaan. Minä ainakaan en jaksa sitä enää seurata. Kaikki tietävät, että sen jälkeen, kun Hommafoorumin ja Suomen Sisun väki kaappasi perussuomalaiset Timo Soinilta, puolueen kannatus kumpuaa ulkomaalaisvihasta. Kaikki myös tietävät, etteivät mitkään pakotetut katumiset tai julkilausumat asiaa muuksi muuta. Ja kaikki tietävät kaikkien tietävän, joten miksi jankata?
Ilmeisesti kaikki perussuomalaisten ministerit ovat sitoutuneet siihen, että pitävät suunsa supussa vuoden 2027 vaalikampanjan alkuun saakka, mutta sen jälkeen on heidän tietysti palattava juurille, koska vaalit. En tiedä, koskeeko lupaus puhemiestä tai perussuomalaisten varapuheenjohtajia tai ryhmän puheenjohtajaa, mutta en usko heidän pystyvän pitämään lupaustaan, jos ovat edes mitään luvanneet.
Rasismi ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Olen elänyt sen verran kauan, että tiedän vääriin faktoihin perustuvan rasismin olleen valtavirtaa vielä 1960-luvulla. Näitä asenteita opetettiin silloin kouluissa. Sen jälkeen on ollut mahdollista tutustua toisen näköisiin ihmisiin ja ennakkoluulot ovat karisseet – paitsi joillakin. Rasistisimpia asenteet ovat paikkakunnilla, joilla on vähiten ulkomaalaisia. Siksi niiden avulla menestyy politiikassa; siellä missä menestyy.
Vähän aikaa jännitettiin, miten RKP suhtautuu perussuomalaisten rasistisuuteen. Nämä ovat nyt päättäneet katsoa sitä läpi sormien, kuten myös Suomen Keskusta, joka saa muuten kannatuksensa alueilta, joissa ulkomaalaisia ei juuri näy ja jossa vanhat ennakkoluulot ovat siksi voimissaan.
Katsokaa hallituksen ohjelmaa!
Meillä on nyt eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus. On aika katsoa, mitä tuo hallitus on aikeissa tehdä. Huomio pitää toisin sanoen kohdistaa hallitusohjelmaan ja hallituksen esityksiin.
Rasismikeskustelusta on hallituksella ansiotonta hyötyä, koska sen tarjoaman suojan vuoksi hallituksen aikeita on puitu julkisuudessa todella vähän.
Hallituksen tarkoitus on muuttaa suomalaista yhteiskuntaa todella paljon. Minustakin yhteiskuntaamme pitää uudistaa, sillä olemme eläneet pitkään paikalleen jämähtänyttä aikaa samalla kun muut teollisuusmaat ovat menneet eteenpäin.
Harmi vain, että yhteiskuntapoliittinen osaaminen ei ole kokoomuksen vahvimpia alueita. Näyttää pahasti siltä, että puolue uskoo todella omiin kepeisiin vaalisloganeihinsa.
Monia suunniteltuja uudistuksia saatan ymmärtää yksityiskohdissa, mutta kokonaisuutta veisin aivan eri suuntaan. Minustakin työn tekemisen tulisi olla kannattavaa, mutta sen sijaan, että heikentäisin työttömien asemaa perusturvaa heikentämällä, parantaisin tulonjakoa pienipalkkaisten hyväksi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolella näkisin kyllä tilaa ehtojen kiristämiselle.
Tästä kokonaisuudesta kirjoitan jatkossa eteenpäin.
Nyt tyydyn sanomaan, että ihmettelen miksi hallituksen ruoska kohdistuu niin suurella voimalla pienituloisiin lapsiperheisiin. Syntyykö meillä todella liikaa lapsia? Toivotaanko vain hyvätuloisten tekevän lapsia?
En ymmärrä myöskään sitä, että halutaan panna pienipalkkaiset valitsemaan kokopäivätyön tai täyden työttömyyden väliltä tekemällä osa-aikatyö taloudellisesti hyödyttömäksi. Ruotsin meitä korkeampi työllisyys johtuu kokonaan osa-aikatyötä tekevistä. Tässä taitaa käydä niin, että osa-aikatyöstä siirrytään suurin joukoin työttömyyteen.
Jatkossa analysoin tällä blogilla hallituksen esityksiä tarkemmin, kunhan hallitusohjelman tulkinnanvaraiset kirjaukset jalostuvat konkreettisiksi hallituksen esityksiksi.