Halulla kasvattaa suuromistajien yritysvarallisuutta on vankat perusteet, vaikka ideologisesti se onkin helppo tuomita. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset kotitaloudet omistavat vähän. Se tekee niistä haavoittuvia talouden häiriölle, koska pelivaraa ei ole.
Vielä suurempi ongelma on, että sijoittamaan pystyvää yritysvarallisuutta on Suomessa vähän. Se johtaa maamme luisumiseen tytäryhtiötaloudeksi, missä ei ole oikein mitään hyvää. Kun kotimaista rahaa ei ole, lupaavia suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille, erityisesti Ruotsiin ja Norjaan. Nuiva suhtautuminen varallisuutteen ei ole tehnyt suomalaisten yritysten omistajista köyhempiä, he eivät vain ole suomalaisia.
Ruotsissa hallitus on poliittisesta väristään riippumatta suosinut omistajasukujen varallisuuden kasvua. Tämän politiikan järkevyydestä miltei kaikki ovat Ruotsissa samaa mieltä.
Tämän seurauksena Ruotsin talous on hyvässä iskussa, mutta niinpä omaisuuserot Ruotsissa ovat suhteessa yhtä suuria kuin Yhdysvalloissa. Ruotsi on Suomeen nähden selvä luokkayhteiskunta. Silti köyhillä ei mene Ruotsissa mitenkään huonosti.
Ei ole riidatonta, onko yritysverallisuuden siirtyminen verotta perintönä aina hyvä asia. Taitavan yrittäjän kasvanut varallisuus voi siirtyä täydelliselle tumpelolle, joka hassaa sen menemään. Näitäkin tapauksia on ollut Suomessa. Kun kokoomuksessa ollaan niin huolestuneita sosiaaliturvan laiskistavasta vaikutuksesta, onko tullut mieleen tutkia ison perinnön laiskistavaa vaikutusta?
Taloustieteissä on pohdittu paljon sitä, onko varallisuuden karttumista parempi verottaa pääoman tuottoa verottamalla vai myöhemmin perintöverona. Ruotsalainen malli ei verota niitä lainkaan. Tämä johtaa huimaan omaisuuserojen kasvuun, mutta toisaalta vahvistaa Ruotsin kansantaloutta.
Myös Suomessa rikkaiden varallisuuden kasvattamista on helpotettu. Kun rahat pannaan yrityksiin holdingyhtiön kautta, pääomatuloista ei tarvitse maksaa veroa niin kauan kun kasvava omaisuus investoidaan yrityksiin. Jos mieli alkaa tehdä huvijahteja ja yksityislentokoneita, kulutukseen nostettavista rahoista joutuu maksamaan. Rikkaat ovat siirtyneet tavallaan tuloverosta kulutusveroon. Myös kulutukseen siirrettävät tulot verotetaan pääomatuloina, eli verrattuna varakkaisiin palkansaajiin varsin lievästi.
Rikkaat saavat siis vaurastua verottomasti ja nyt pohditaan myös perintöveron poistamista heiltä. Samalla vaikkapa asuntoon säästävän palkansaajan on maksettava säästettävistä tuloistaan kiltisti progressiivista tuloveroa. Tavisten ei haluta vaurastuvan, jos tällä politiikalla siis on jokin ajateltu tarkoitus. Tavis perii yleensä lähinnä asunnon ja sen verotustahan aiotaan nostaa tapauksessa, jossa asunnon joutuu myymään, koska se on väärässä paikassa tai väärän kokoinen.
Yksi vahva peruste siirtymiselle Ruotsin malliin perintöverossa on: kun tämä mahdollisuus on Ruotsissa, on ison omaisuuden haltijoilla suuri houkutus siirtää kirjat Ruotsiin omaisuuden siirtämiseksi perillisille. Mitä Nalle edellä, sitä pienemmät rikkaat perässä.
= = = =
Seuraavassa postauksessa vaihtoehtoinen ajatus: progressiivinen kulutusvero