Tunnin juna Tampereelle on kannattavampi kuin Turkuun

Sää­ty­talol­la on kuulem­ma päätet­ty, että uusista juna­hankkeista toteutetaan Turun juna ja vain se. Näin siis sanoo Purra. Pet­teri Orpo sanoo sen epäselvemmin.

On vähän uskon asia, pitääkö tun­nin junia järkev­inä vai ei. Jos las­kee vain matkus­ta­jan aikavoit­to­ja, ne eivät ole kan­nat­tavia, mut­ta jos ajat­telee maan aluer­aken­net­ta, tilanne muut­tuu monimutkaisemmaksi.

Rautatiev­erkko rak­en­tui Suomeen aikanaan melko sat­u­nais­es­ti. Tsaarin koke­maa pelkoa Englan­nin laivas­ton tykeistä  saamme kiit­tää siitä, ettei meil­lä ole rataa Turku – Vaasa – Oulu eikä rataa Helsin­ki – Kot­ka – Pietari. Jos olisi, Poh­jan­maan ran­nikko voisi paljon parem­min, Kot­ka oli kukois­ta­va kaupun­ki ja Kou­vola ja Seinäjo­ki eivät olisi juuri mitään. 

Por­voo­ta luku­un otta­mat­ta kaik­ki 2000-luvul­la kas­va­neet kaupun­git ovat olleet rautatiepaikkakun­tia. Aika merkit­tävä on rautatei­den merk­i­tys siis ollut aluer­ak­en­teelle. Niin­pä nopei­den junien vaiku­tus maan aluer­ak­en­teeseen voi olla merkit­tävä. Vaik­ka rato­jen toinen pää on Helsin­ki, Turun ja Tam­pereen kil­pailukyky nousisi niiden ansioista Helsinki­in nähden.

Kym­meniä vuosia sit­ten selvitin junali­iken­teen kysyn­tää nopeu­den funk­tiona. Osoit­tau­tui, että pienikin lyhen­nys mat­ka-ajas­sa lisäsi suo­sio­ta huo­mat­tavasti. En ole näh­nyt täl­laisia tutkimuk­sia viime ajoil­ta, mut­ta uskoisin, että nopeu­den vaiku­tus, siis nopeusjous­to,  on yhä iso.

Ihmette­len kuitenkin, mil­lä logi­ikalla on päädyt­ty Turun junaan mut­ta hylät­ty Suo­mi-rata Tam­pereelle. Jos käyt­tää samo­ja lasken­takri­teere­jä, Tam­pereen yhteys voit­taa aina.

Matkus­ta­jia Suo­mi-radal­la on mon­ta ker­taa enem­män kuin Turun yhtey­del­lä. Turun junan päätease­ma on Turku. Tam­pereen yhtey­destä hyö­tyvät esimerkik­si Jyväskylä, Pori. Seinäjo­ki, Vaasa ja Oulu – ehkä jopa Kuo­pio, jos yhteys Piek­sämäelle osoit­tau­tuu Tam­pereen kaut­ta nopeam­mak­si kuin Kou­volan kautta.

Turun junan vahvu­us on tietysti, että se tuo yhden kaupun­gin lisää junali­iken­teen äärelle, Loh­jan. Min­ua risoo edelleen, se, että RKP onnis­tui kaata­maan Elsa-sadan (Espoo – Loh­ja – Salo) ja rataoikaisun sijas­ta Turun juna pan­tin jolkot­tele­maan Kar­jaan kaut­ta. Aivan hirveä moka.

Hämeen­lin­nalaisia risoo se, että Suo­mi-rata ohit­taisi Hämeen­lin­nan. En ymmär­rä, mitä merk­i­tys­tä sil­lä on, sil­lä junat, joiden on tarkoi­tus liiken­nöidä Suo­mi-radal­la, eivät pysähdy nytkään Hämeen­lin­nas­sa. Päin­vas­toin Hämeen­lin­nan junay­htey­det parani­si­vat, kun kap­a­siteet­tia vapau­tui pääradalta.

Las­ket­taes­sa Suo­mi-radan kus­tan­nuk­sia on otet­ta­va huomioon, että ilman sitä pääradal­la on investoita­va huo­mat­tavasti lisäkapasiteettiin.

On san­ot­tu, että yhteyt­tä Tam­pereelle voidaan paran­taa nopeut­ta­mal­la päärataa. Tässä on kak­si ongelmaa.

Kun mutkia tehdään loivem­mak­si, rata siir­tyy sato­ja metre­jä. Se ei ole aivan tuska­ton­ta, kos­ka nuo mutkat ovat asu­tuskeskusten kohdal­la. Paljon menee talo­ja nurin.

Toisek­si kus­tan­nuk­sik­si on las­ket­ta­va sekin, että rata olisi vuosia työn alla ja sinä aikana liikenne sujuisi huonos­ti jos ollenkaan.