Halpa ratkaisu: tehdään Hernesaaresta autoton!

Korkein hallinto-oikeus kumosi Her­ne­saaren kaa­van, kos­ka ei ollut tyy­tyväi­nen liiken­nejär­jeste­ly­i­hin. Tämän takia yli seit­semän tuhan­nen asukkaan asuinalue on tois­teisek­si jäissä.

Autop­uolue on esit­tänyt asian ratkaisemisek­si tun­nelia, taas ker­ran. Tun­nelin hin­nas­ta on epä­var­muut­ta, kos­ka sitä ei ole suun­nitel­tu, mut­ta käytän tässä arvio­ta 400 M€. Tämä tarkoit­taa osa­puilleen tuhat­ta euroa asuin­neliötä kohden. Jos tämä on näin kallista, on harkit­ta­va sitäkin, kan­nat­taako koko aluet­ta rakentaa.

Aina kun on kyse autoilus­ta, rahal­la ei näytä ole­van mitään väliä. Alueesta on tulos­sa vähäau­toinen, kos­ka Her­ne­saari on markki­nae­htoisen pysäköin­nin koealue. Se tarkoit­taa, etteivät autoil­i­jat voi laskut­taa autopaikkaansa autot­toma­l­la naa­puril­laan, vaan joutu­vat mak­samaan sen itse, mut­ta ei ole pakko, jos autopaikkaa ei tarvitse. Autopaik­ka tuol­laisel­la alueel­la mak­saa enem­män kuin auto. Helsin­gin niemel­lä asuvil­la on muutenkin vähän auto­ja ja Her­ne­saa­res­sa niitä tulee ole­maan sitäkin vähem­män. Olete­taan, että auto olisi joka kol­man­nel­la ruokakun­nal­la, eli autoti­heys olisi van­han Kata­janokan luokkaa. Tämä tarkoit­taisi run­sas­ta tuhat­ta autoa. Niin­pä yhtä autoa kohden tun­neli mak­saisi liki 400 000 euroa.
Jos tun­nelin läpi ajet­taisi päivit­täin 2000 ker­taa (1000 autoa edestakaisin), yhden­su­un­taisen matkan hin­naksi tulisi noin 27 euroa.

Jos nyt on niin, että liiken­nejär­jeste­lyn hin­ta pysäyt­tää koko alueen rak­en­tamisen, eivätkä siis poten­ti­aaliset autol­liset asun­non osta­jat pysty mis­sään tapauk­ses­sa osta­maan alueel­la asun­toa, kos­ka niitä ei raken­neta, heikkenisikö auton­o­mis­ta­jien ase­ma, jos kuitenkin autot­tomat ruokakun­nat voisi­vat muut­taa Hernesaareen.

Eikö siis voitaisi tehdä Her­ne­saares­ta auto­ton­ta niin, että lop­utkin autopaikat pois­te­taan kaavas­ta. Jos asukkail­la ei ole auto­ja, oikeuslaitok­sen ei tarvitse olla huolestunut ruuhk­ista. Autot­tomas­ta kaupungi­nosas­ta on jo lail­lisek­si todet­tu esimerk­ki– Suomen­lin­na –  joten tuskin tätä ratkaisua oikeus voisi kumota.

Kan­takaupun­gin asukkaista enem­mistö on joka tapauk­ses­sa autot­to­mia. Jos autoilun mah­dol­lis­t­a­mi­nen Her­ne­saa­res­sa on jär­jet­tömän kallista,  eikö olisi järkevää, että autos­ta riip­pu­vaiset hakeu­tu­vat asumaan jon­nekin, jos­sa auton käytön mah­dol­lis­t­a­mi­nen on yksinkertaisempaa.