Mitä jäi sanomatta Ruben Stillerille?

Olin eilen Ruben Stil­lerin haas­tat­telus­sa. Ruben on ehdo­ton suosikki­toimit­ta­jani. Hänen rempseä tyylin­sä saa porautu­maan asioi­hin parem­min kuin tois­t­en kor­rek­timpi puheta­pa. Ruben oli lähet­tänyt min­ulle kysymys­run­gon. Val­taosa jäi sanomat­ta. Sik­si julkaisen lunttilappuni.

Ennuste­taan ensin neljä vuot­ta eteen­päin. Osmo, mitä odotat tältä hallituskaudelta?

On aika vaikea sanoa vielä. Voisin tuomi­ta hal­li­tuk­sen pelkkien ennakkolu­u­lo­jen poh­jal­ta, mut­ta kat­so­taan nyt ensin mitä ne tekevät. En ole mikään Arhinmäki.

Kun sekä MTK että SAK ovat oppo­si­tios­sa, pelkään pahoin, että nämä tule­vat tais­tele­maan yhteiskun­nal­lis­es­ta val­las­ta ja se näkyy lev­ot­to­muuksi­na työ­markki­noil­la.  Tämä on epädemokraat­tista, enkä siitä oikein pidä, kos­ka kan­natan demokra­ti­aa enkä kor­po­ra­tivis­mia, mut­ta kor­po­ra­tivis­min juuret ovat syväl­lä suo­ma­laises­sa yhteiskunnassa.

Sinän­sä en het­keäkään usko, että hal­li­tus pysty­isi tas­apain­ot­ta­maan val­tion­talout­ta kuudel­la mil­jardil­la. Se edel­lyt­täisi yli kymme­nen mil­jardin leikkauk­sia, kos­ka vält­tämät­tömiä uusia meno­ja pukkaa päälle. Noin rajui­hin leikkauk­si­in kokoomus ei pysty, eivätkä pysty perussuomalaisetkaan.

Perus­suo­ma­laiset kuvit­tel­e­vat säästävän­sä rahaa hidas­ta­mal­la vihreää siir­tymää ymmärtämät­tä, että vihreä siir­tymä tuot­taa rahaa eikä vie sitä.

Pes­simistisin olen lib­er­aalien arvo­jen ja kult­tuurin puoles­ta. Kun jostain pitää leika­ta eikä kansaa voi nään­nyt­tää nälkään, leikkaus­listalle tar­joutuu kuin itses­tään kulttuuri.

TEEMA: SUKUPOLVISOPIMUS MURENEE?

• Eläke­sopimus on nuo­rille epäedulli­nen: jokainen ikälu­ok­ka on 2/3 edeltäjästään, lapsen­lapset mak­sa­vat iso­van­hempi­en­sa eläkkeitä ja heitä on alle puo­let eläk­keel­lä olev­as­ta ikäluokasta

Miten määrit­telet oman sukupolvesi sosi­ol­o­gis­es­ti ja his­to­ri­al­lis­es­ti.

Vuo­den 1951 ikälu­ok­ka jäi suurten ikälu­okkien jalkoi­hin. Julki­nen hallinto laa­jeni nopeasti, mut­ta suuret ikälu­okat ehtivät miehit­tää parhaat paikat. Mei­dän ikälu­okkamme jou­tui suun­tau­tu­maan toisaalle.

1950-luvun Suo­mi oli nykymit­ta­pu­un mukaan hyvin köy­hä — nykyisen Int­ian tasol­la. Vauras­tu­mi­nen on ollut usko­mat­toman rajua. Kotiliesi jär­jesti keräyk­siän rajaseudun las­ten kenkiä varten, jot­ta nämä pää­si­sivät talvel­la koulu­un. Ei muis­toni köy­hästä 1950-luvus­ta kuitenkaan miltään paina­jaiselta tun­nu. Vau­raus ei tai­da tehdä ihmi­sistä onnel­lisia, vaik­ka suo­ranainen puute tekeekin onnettomia.

Väki van­he­nee, työikäis­ten määrä ale­nee, huolto­suhde näyt­tää synkältä esim. Ruot­si­in verrattuna. 

Suomes­sa niin san­ot­tu net­tou­u­si­u­tu­mis­luku — kuin­ka mon­ta tyt­töä yksi nainen keskimäärin syn­nyt­tää — on jotain noin 0,65. Näin paljon jokainen ikälu­ok­ka on van­hempi­en­sa ikälu­okkaa pienempi.

Ruot­salaiset ovat hyö­tyneet työvoiman, esimerkik­si 300 000 suo­ma­laisen, maa­han­muu­tos­ta val­tavasti. Kun maa­han­muut­ta­jat huole­hti­vat mata­la­palkkai­sista töistä, ruot­salaiset ovat voineet keskit­tyä korkeapalkkaisiin.

Bri­tan­ni­as­sa puhutaan jo koulutet­tu­jen nuorten laskev­as­ta luokkakier­teestä: he eivät yllä van­hempi­en elin­ta­soon. Onko laske­va luokkakierre keskilu­okas­sa todel­li­nen uhka vai  20- 30- kymp­pisil­lä työn­tek­i­jän markki­nat huonon huolto­suh­teen Suomessa?

Tästä on puhut­tu Suomes­sakin. Jos tarkoita­mme absolu­ut­tista elin­ta­soa, nuoret sukupol­vet elävät selvästi korkeam­mal­la kulu­tus­ta­sol­la kuin van­hempansa saman ikäis­inä. Keskian­siot ovat nousseet 30 vuodessa 50 %, joten jok­seenkin kaik­ki ovat vähin­tään van­hempi­en­sa kulu­tus­ta­sol­la ja enin osa selvästi sen yli.

Jos tarkoite­taan suh­teel­lista ase­maa, sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on muut­tunut liikku­vu­udek­si. Toiset nou­se­vat ja toiset laske­vat, kun ennen melkein kaik­ki nousi­vat keskilu­okan laa­jentues­sa. Sik­si moni on heikom­mas­sa asemssa suh­teessa vanhempiinsa.

Ote­taan tähtäimeen vuosi 2045. voitko konkreti­soi­da : mil­laisen Suomen sinä näet?

Ennen oli helpom­pi ennus­taa pelkäl­lä viivoit­timel­la. Nyt ollaan siir­tymässä toisen­laiseen aikaan, jos­sa toimii toisen­lainen logi­ik­ka eikä oikein tiedä, minkä suun­nan kehi­tys ottaa. Eihän sitäkään osat­tu ennus­taa, että Euroopas­sa on sota.

Jotain mullis­tavaa tapah­tuu Etelä-Euroopas­sa, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­ma kuiv­u­us tuhoaa sieltä maat­alouden. Miten tämä purkau­tuu, en todel­la tiedä.

Afrikan väestöräjähdys johtaa hirvit­tävi­in asioi­hin. Euroopan peri­aat­teet human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta pitäisi miet­tiä toimiviksi, sil­lä mikään ei toi­mi, jos rajoille ilmaan­tuu miljoo­nia pako­laisia vuosit­tain. Perus­suo­ma­liset ovat öyhö­tyk­sel­lään estäneet ratio­naalisen keskustelun asiasta.

Erit­täin pes­simistisek­si min­ut on saanut amerikkalais­puo­lalaisen jour­nal­istin Anne Apple­bau­min kir­ja Demokra­t­ian iltahämärä. Kir­jan mukaan noin kol­mennes ihmi­sistä on luon­teeltaan auk­tori­teet­te­ja kaipaavia, ihmisiä, jot­ka inhoa­vat maail­man muut­tumista ja mon­imutkaisu­ut­ta. Nämä ihmiset ovat taustal­la kansal­liskon­ser­vati­ivis­ten puoluei­den esiinmarssissa.

Kir­jas­sa on pöyristyt­täviä ker­to­mukia näi­den öyhöt­täjien levit­tämistä täysin vääristä tiedoista. Min­ua nuo pöyristyt­tävät ker­to­muk­set lähin­nä masen­si­vat. Län­si­mainen lib­er­aali demokra­tia voi olla tien­sä päässä.

Kir­jas­sa oli mie­lenki­in­toisen ker­to­mus 1800-luvun Ran­skaa vav­i­sut­ta­neesta Alfred Drey­fusin tapauk­ses­ta. Tämä juu­ta­lais­mies tuomit­ti­in vakoilus­ta Sak­san hyväk­si. Sit­tem­min kävi ilmi, että todis­teet oli­vat väären­net­tyjä ja mies oli kiis­tat­ta syytön. Tästä huoli­mat­ta Ran­s­ka oli asian suh­teen jakau­tunut. Paikalliset kansal­liskon­ser­vati­iv­it halu­si­vat pitää kiin­ni ker­to­muk­ses­ta, kos­ka se sopi hei­dän ide­olo­giaansa, eikä sitä häirin­nyt, että syyl­lisyys oli aukot­tomasti kumot­tu. Jotenkin tuli mieleen mon­et aikamme tapahtumat.

Mitkä ovat keskeisiä yhteiskun­nal­lisia tren­de­jä, joi­hin parikymp­pisen kuun­teli­jan  kan­nat­taa valmistautua?

Ole­tan, että yhteiskun­ta on entistä mer­i­tokraat­tisem­pi, mut­ta voin olla väärässä. Puo­las­sa ja Unkaris­sa val­taan nous­sut puolue nimeno­maan vas­tus­taa mer­i­tokraat­tisu­ut­ta ja halu­aa, että johtaville paikoille ede­tään sopivu­u­den eikä pätevyy­den kautta.

Parikymp­pinen kuuli­ja voi olla tule­vaisu­ud­estaan huo­le­ton. Mukavaa elämää on tar­jol­la kaikille. Jos muka­va ei riitä, vaan halu­aa huip­ulle, se on tun­nol­lisen opiskelun ja asioi­hin paneu­tu­misen takana. Mie­len­ter­veyt­tään ei sen eteen kan­na­ta menettää.

Miltä Helsin­ki näyt­tää 2045? Voitko esit­tää konkreet­tisen kuvan?

Helsingis­sä on noin 800 000 asukas­ta, siis 150 000 enem­män kuin nyt. Kaupun­ki on val­ta­van paljon parem­pi kuin nyt — onhan se nytkin paljon parem­pi kuin 20 vuot­ta sit­ten. Kaupun­git ovat ennen kaikkea vapaa-aikaa varten.

Helsin­ki on paljon kan­sain­välisem­pi ja englanninkielisempi.

Pääkaupunkiseudul­la on 300 000 asukas­ta enem­män kuin nyt. Men­estyneim­mis­sä kaupungis­sa on yhteen­sä 600 000 asukas­ta enem­män kuin nyt. Samal­la maan väliluku on nyky­istä pienem­pi, ellei maa­han­muut­to vilka­s­tu selvästi. On paljon tyh­jeneviä aluei­ta, jois­sa ei juuri alle 50-vuo­ti­ai­ta asu.

Esitän sin­ulle väit­teen: poli­it­ti­nen keskustelu on täl­lä het­kel­lä visioton­ta ja reak­ti­ivista – koko ajan varaudu­taan uuteen uhkaan. Oletko samaa mieltä: poli­itikot ovat jumit­tuneet reak­ti­iviseen riskien tor­ju­miseen, mut­ta suuria visioi­ta ei ole?

Poli­it­tisil­la liikkeil­lä ei ole enää tar­jo­ta myön­teisiä uto­pi­oi­ta. Vasem­mistop­uolueen unel­moi­vat ennen mukavas­ta kom­mu­nis­tis­es­ta yhteiskun­nas­ta, jos­sa paha on voitet­tu. Nyt ne lupaa­vat hidas­taan kan­nat­ta­jien­sa ase­man heikkenemistä.

Mik­si ne puut­tuvat? Mik­si val­lal­la on kehi­tyspes­simisti­nen visiottomuus?

Tekoä­ly taitaa muoka­ta maail­maa enem­män kuin poli­it­tiset ide­olo­giat. Jos halu­aa vaikut­taa tule­vaisu­u­teen, kan­nat­taa hakeu­tua yritysmaailmaan.

TEEMA: VIHREÄT

Olet sanonut, ettei vihrei­den pidä hävetä sitä, että se on koulutet­tu­jen kaupunki­lais­ten puolue. Miten tämä häpeä ilmeni?

Nuoret koulute­tut kaupunki­laiset ovat se joukko, joka on tehnyt kaik­ki his­to­ri­an vallankumoukset.

On se vähän kum­mallista, että Suomen urbaanein puolue on keskit­tynyt enem­män maaseu­tuo­hjelmien kuin kaupunkipoli­it­tis­ten ohjelmien tekemiseen. Kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa vihreil­lä on suuri vas­tuu siitä, että kas­vav­ista kaupungeis­tamme tulee mah­dol­lisim­man hyviä. Siinä ei pitäisi olla mitään häpeämistä, pikem­minkin siitä kan­nat­taisi olla ylpeä.

Mitä vihrei­den pitäisi nyt tehdä?

Se ei onnek­si riipu enää minus­ta. Sinän­sä olen aika opti­misti­nen. Puolueen jäsenistö on edelleen osaavaa. Siitä sik­iää paljon hyvä tekemistä. Ensin olin vähän kauhuis­sani, että molem­mat jäl­jelle jääneet puheen­jo­hta­jae­hdokkaat ovat varsin tun­tem­at­to­mia, mut­ta kun jom­pikumpi val­i­taan, hänestä tulee tun­net­tu päivässä.

Mene­timme kokoomuk­selle lib­er­aalin keskus­tan. Se taitaa olla nyt hel­posti takaisin vallattavissa.

Luop­ua vasem­mis­toli­iton pee­sailus­ta? Ei enää piiru­akaan vasemmalle?

Vihreät ovat vasem­mis­to­laisia siinä mielessä, että kan­nat­ta­vat sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja pieniä tulo­ero­ja. Ståhlberg kut­sui por­var­il­lisek­si vasem­mis­tok­si, kun ei tukeudu ay-liikkeeseen.

Arvolib­er­al­is­mi on kiin­teä osa vihreyt­tä. Sil­lähän ei ole mitään tekemistä luon­non­suo­jelun kanssa, mut­ta vihrey­teen se istuu kiinteästi.

- On puhut­tu eko­jeesustelus­ta ja nor­pille pesää rak­en­tavista vihreistä. mut­ta olen­nainen kysymyshän ovat poten­ti­aaliset äänestäjät. Ketkä vihreät ovat uno­hta­neet varmis­ta­mal­la var­mat äänestäjät?

Tuol­laiset tem­pauk­set on omit­tu muil­ta puolueil­ta, mut­ta palaute ker­too, ettei nai­ivius oikein istu vihreisiin.

Voitko ker­toa konkreet­tisia esimerkke­jä, joi­ta vihrei­den pitäisi tehdä yhteiskun­nal­lises­sa keskustelussa?

Ymmär­ret­tävää kieltä, konkreet­tista puhet­ta ja syy- seu­raus­suhtei­den analysoin­tia. Nämä twit­ter-viestin pituiset isku­lauseet eivät ole mitään poli­it­tista kommunikointia.

Kun ollaan eri mieltä ay-taus­tais­ten puoluei­den kanssa, se pitää sanoa ylpeästi ja pystypäin. Kuin­ka moni esimerkik­si tietää, että vihreät suh­tau­tu­vat myön­teis­es­ti ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van por­ras­tamiseen ja/tai lyhentämiseen?