Onko maatalouden kausityövoima orjuutta?

Onko väärin käyt­tää maat­aloudessa ulko­maista sesonkityövoimaa?

Todet­takoon ensin, että ulko­mainen työvoima on jok­seenkin vält­tämät­tömyys toimin­nalle. Ilman sitä ei vil­jeltäisi lainkaan vaan nekin elin­tarvikkeet joudut­taisi­in osta­maan ulkomailta.

Keskustelin asi­as­ta pari vuot­ta sit­ten erään suo­ma­laisen puu­tarhav­il­jeli­jän kanssa. Hän käyt­ti joka vuosi ulko­maalaisia sadonko­r­ju­us­sa ja mak­soi työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Tuo palk­ka on mon­en suo­ma­laisen silmis­sä mata­la, mut­ta hänen työn­tek­i­jöilleen suo­ras­taan unel­ma. He tien­asi­vat kuukaudessa sen mitä vuodessa koti­maas­saan. Syy tähän on pait­si koti­maid­en köy­hyys ennen kaikkea val­u­ut­takurssiero. Pal­ka­lla ei Suomes­sa eläisi kovinkaan hyvin, mut­ta hei­dän koti­mais­saan aivan lois­teliaasti, kos­ka kaik­ki on siel­lä paljon halvempaa.

Tämä on itse asi­as­sa val­u­ut­takurssien tarkoi­tus – tuot­taa kan­nat­tavia työti­laisuuk­sia köy­hien maid­en kansalaisille. Kun ostamme Aasi­as­sa valmis­te­tun T‑paidan, käytämme hyväk­si vielä paljon mata­lampia palkko­ja, siis ilman sitä kymmenkertaistumista.

Mitään kulu­ja veron­mak­sajille hänen työn­tek­i­jöistään ei koitunut.

Vil­jeli­jä ker­toi min­ulle, että oli palkan­nut työt­tömiä työvoima­toimis­ton kanssa, mut­ta ei aio tehdä sitä uud­estaan. Suo­ma­lais­ten työ­panos oli määrältään ja laadul­taan surkea ulko­maisi­in nähden.

Maail­mas­sa on myös oikeaa orju­ut­ta. On orju­u­den mitätöin­tiä kut­sua orju­udek­si työtä, jota toinen tekee vapaae­htois­es­ti ja eri­tyis­es­ti, jos se on hänen silmis­sään val­ta­van hyvin palkat­tua. Orju­udel­la tarkoite­taan pakko­työtä, johon liit­tyy vapau­den riis­to. Orja ei saa hakeu­tua töi­hin muualle eikä lähteä kotiinsa.

Mah­dol­lisu­us ansai­ta Suomes­sa moninker­tais­es­ti sen mitä koti­maas­sa yhdis­tet­tynä vaikeaan työlu­van saan­ti­in altistaa ulko­maisen työvoiman säälimät­tömälle hyväk­sikäytölle, jol­laista on tapah­tunut lehti­ti­eto­jen mukaan myös När­piössä. Hyväk­sikäyt­tö olisi vaikeam­paa, jos työlu­van saami­nen ei olisi sel­l­ainen etuoikeus kuin se nyt on. Niin­pä on suo­ranaista vale­htelua sanoa, että halu­amme tehdä työlu­van saamis­es­ta vaikeam­man vält­tääk­semme työvoiman hyväk­sikäyt­töä. Sil­lähän sitä juuri aikaan saadaan.

On ilmeinen ongel­ma, että työlu­pa on sidot­tu yhteen työ­nan­ta­jaan. Tämä voi kiristää työn­tek­i­jää suos­tu­maan melkein mihin tahansa, kos­ka vai­h­toe­htona on karko­tus maas­ta. Asi­at oli­si­vat paljon parem­min, jos työlu­van saanut olisi vapaa hake­maan työtä naa­pu­ri­ti­lal­ta. Usein työn­tek­i­jän kiristämiseen ei kuitenkaan syyl­listy työ­nan­ta­ja vaan työn­tek­i­jän maanmies.

Täl­laiset rikok­set tulisi sank­tioi­da voimakkaasti. Tapaus on selvä, jos on takavarikoin­ut toisen passin.

Pitääkö rajat siis ava­ta kaikille tul­la Suomeen sosi­aal­i­tur­vas­ta naut­ti­maan? Min­un lähtöko­htani on, että työlu­val­la maa­han tul­lut ei ole oikeutet­tu työt­tömyys­tur­vaan Suomes­sa. Oleskelulu­pa päät­tyy, jos työ­paik­ka menee alta, ellei han­ki heti uut­ta. Tietysti jos on oleskel­lut Suomes­sa pitkään ja mak­sanut vero­ja, on oikeutet­tu siihen, mitä niil­lä veroil­la kus­tan­netaan, mut­ta maat­alouden kausi­työläiset eivät tähän joukkoon kuulu.