Kaupunkiliikenteen hinnoittelu(5): autopaikat

Auto­jen vaa­ti­ma pysäköin­ti­ti­la on ongel­ma tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa. Omakoti­talois­sa ja kaupunkien ulkop­uolel­la se ei ole ongel­ma eikä mikään.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to las­ki aikanaan, että Helsingis­sä on varat­tu 16 km² pysäköin­ti­in. Kos­ka kaupunki­maan arvoa ei hah­mote­ta neliök­ilo­me­tre­it­täin eikä edes hehtaare­it­taan vaan neliöit­täin, suomen­nan tuon luvun: Se on siis 16 miljoon­aa neliömetriä. Minus­ta laskukaa­va liioit­teli asi­aa, mut­ta jos olisi vain kymme­nen miljoon­aa neliötä, on sekin iso määrä.

Lähiöis­sä kaavoitet­ti­in autopaikat maan tasoon. Mauno Koivis­to sanoi, että tämä pakot­taa ihmiset han­kki­maan auton. Perustelu oli, että lähiöt on kaavoitet­ta­va autopaikko­jen takia väljik­si, jol­loin etäisyy­det kaup­paan, koulu­un, päiväkoti­in ja tut­tavien luo ovat pitk­iä. Nyky­isin las­ke­taan, että maan­ta­soinen pysäköin­ti aset­taa aluete­hokku­udelle mak­simik­si 0,8, mut­ta lähiöitä raken­net­taes­sa halut­ti­in, että parkkikent­tien välis­sä on las­ten leikkipaikko­ja ja viher­aluei­ta. Sik­si kaa­vat oli­vat tehokku­udeltaan jotain 0,4:n tasoa, mikä vas­taa omakoti­taloalueen aluete­hokku­ut­ta. Paljon on luon­toa haaskau­tunut turhaan asumisen alle,kun lähiöt on raken­net­tu maa­ta haaskaten.

Nuo maan­ta­soiset parkkiken­tät ovat muodol­lis­es­ti halpo­ja, kos­ka niiden maapo­h­jalle ei las­ke­ta arvoa ­ – onhan ne kaavoitet­tu parkkiken­tik­si. Ekon­o­misti saa tästä pään­särkyä, kos­ka pitäisi­hän parkkikent­tien maapo­h­jalle laskea vai­h­toe­htoiskäytön hin­ta. Jos puo­let raken­nu­soikeud­es­ta menetetään niiden takia, on parkkikent­tien yhteen­las­ket­tu arvo sama kuin asuin­tont­tien yhteen­las­ket­tu arvo, noin osapuilleen.

Kun kaavoite­taan tiivi­istä, on pysäköin­ti laitet­ta­va maan alle tai parkki­taloi­hin. Täl­löin autopaikko­jen hin­nat nou­se­vat korkeik­si. Esimerkik­si Jätkäsaaren parkkilu­o­las­sa yhden paikan hin­ta on yli 50 000 €. Parkki­talos­sa se on vain 20 000 euroa, mut­ta parkki­ta­lo vie yhden asuin­talon ton­tin. Kun tämä ote­taan huomioon, luo­la on halvempi.

Maan­ta­sos­sa autopaikat oli­si­vat vielä kalli­impia, sil­lä onhan maapo­h­jan arvo jotain 2500 €/m2, jos raken­nu­soikeu­den arvo on 1300 €/m2 ja tehokku­us 2. Yksi autopaik­ka ajo­ramppei­neen vie noin 30 neliötä, joten siitä voi laskea.

Noiden autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on kaa­van mukaan pakol­lista. Sen seu­rauk­se­na ne myy­dään kytkykaup­pana asun­non kanssa. Raken­nus­li­ik­keet ovat laske­neet, että autopaikkavelvoite nos­taa asun­to­jen tuotan­tokus­tan­nuk­sia 500 €/m².

Pakol­lista autopaikko­jen rak­en­tamista on perustel­tu sil­lä, että muuten pysäköin­nistä tulisi aivan vil­liä. Tämä on tot­ta. Tokios­sa on han­kit­ta­va autopaik­ka ennen kuin saa han­kkia auton. Tun­tuu jotenkin loogisem­mal­ta sitoa pakolli­nen autopaik­ka auton kuin asun­non ostoon.

Kaiken jär­jen mukaan autopaikan kus­tan­nuk­set on mak­set­ta­va sen, joka sitä käyt­tää. Jos näin olisi tehty Jätkäsaa­res­sa, paikko­ja olisi tarvit­tu mur­to-osa siitä mitä niitä on määrät­ty rak­en­ta­maan. Kun autopaik­ka mak­saa enem­män kuin auto, moni hark­it­sisi auton tarvetta.

Yht­enä perus­teena autopaikkanormi­in on esitet­ty, että kun jollekin ton­teille on saanut rak­en­taa autot­toman talon, eivät asun­not ole olleet sen halvem­pia. Asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät markki­nape­rusteis­es­ti, eivät kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti. Tätä voi jo pitää omana maali­na. Sehän osoit­taa, etteivät asun­non osta­jat arvos­ta autopaikkaa pätkääkään. Mik­si niitä siis pitää kuitenkin rak­en­taa niin val­tavil­la kustannuksilla.?

Olisi järkevää rak­en­taa autopaikko­ja niin paljon kuin niille on kysyn­tää, mut­ta ei enem­pää. Taloudessa joudu­taan ennakoimaan vaikeampiakin asioi­ta kuin sitä, kuin­ka moni talon sadas­ta asukkaas­ta on valmis mak­samaan autopaikas­ta 50 000 € tai 250 €/kk.

Mut­ta tämähän johtaisi siihen, että köy­häl­lä ei olisi varaa autoilu­un? Jos asun­to ja autopaik­ka toisi­in­sa sidot­tuina mak­sa­vat 250 000 € ja erik­seen asun­to 200 000 € ja autopaik­ka 50 000 €, ei asun­to autopaikan kanssa tule sen kalli­im­mak­si, mut­ta köy­hän on sen­tään helpom­pi han­kkia pelkkä asunto.

Kun autopaikan kus­tan­nus liitetään autoilun kus­tan­nuk­si­in, autopaikko­ja tarvi­taan vähem­män ja ne, joi­ta tarvi­taan, tule­vat halvem­mik­si rak­en­taa, sil­lä mitä enem­män autopaikko­ja ton­tille on ahdet­ta­va, sitä kalli­impi­in ratkaisui­hin on men­tävä — esimerkik­si parkki­hallin alin ker­ros voi men­nä poh­jave­den pin­nan alapuolelle.

Jätkäsaa­reen raken­netaan pakol­lisia autopaikko­ja neljän­nesmil­jardil­la. Jos niistä vain puo­let on hin­taansa näh­den hyödyt­tömiä, merk­it­see se rahal­lise­na mene­tyk­senä 125 miljoon­aa. Sum­ma on jok­seenkin sama kuin  par­jatun Kru­unuvuoren ratikkasil­lan, siis sen pitkän osan urakkahinta.

Kun pysäköin­nin hin­ta näkyy ihmisille oikein, moni val­it­see toisin kuin nyt: siir­tyy käyt­tämään yhteiskäyt­töau­toa, auton­vuokraus­ta tai jos per­heessä vält­tämät­tä tarvi­taan kah­ta autoa, han­kkii asun­ton­sa jostain mis­sä pysäköin­ti on halvempaa.

Autos­ta koituu kan­takaupungis­sa merkit­tävästi suurem­mat kus­tan­nuk­set kuin omako­tialueil­la, joten on ymmär­ret­tävää, että se on merkit­tävästi kalliimpaa.

Lyhen­nän tätä kir­joi­tus­ta siltä osin, että en käsit­tele han­kalaa asi­aa, kuka nuo pakol­liset autopaikat mak­saa. Joku ne kuitenkin mak­saa. Olen­naista on, että mak­sa­ja on joku muu kuin käyt­täjä. Voi olla, että teen siitä oman postauk­sen, mut­ta en pidä asi­aa kovin relevanttina.