Kaupunkiliikenteen hinnoittelu(5): autopaikat

Auto­jen vaa­ti­ma pysäköin­ti­ti­la on ongel­ma tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa. Omakoti­talois­sa ja kaupunkien ulkop­uolel­la se ei ole ongel­ma eikä mikään.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to las­ki aikanaan, että Helsingis­sä on varat­tu 16 km2 pysäköin­ti­in. Kos­ka kaupunki­maan arvoa ei hah­mote­ta neliök­ilo­me­tre­it­täin eikä edes hehtaare­it­taan vaan neliöit­täin, suomen­nan tuon luvun: Se on siis 16 miljoon­aa neliömetriä. Minus­ta laskukaa­va liioit­teli asi­aa, mut­ta jos olisi vain kymme­nen miljoon­aa neliötä, on sekin iso määrä.

Lähiöis­sä kaavoitet­ti­in autopaikat maan tasoon. Mauno Koivis­to sanoi, että tämä pakot­taa ihmiset han­kki­maan auton. Perustelu oli, että lähiöt on kaavoitet­ta­va autopaikko­jen takia väljik­si, jol­loin etäisyy­det kaup­paan, koulu­un, päiväkoti­in ja tut­tavien luo ovat pitk­iä. Nyky­isin las­ke­taan, että maan­ta­soinen pysäköin­ti aset­taa aluete­hokku­udelle mak­simik­si 0,8, mut­ta lähiöitä raken­net­taes­sa halut­ti­in, että parkkikent­tien välis­sä on las­ten leikkipaikko­ja ja viher­aluei­ta. Sik­si kaa­vat oli­vat tehokku­udeltaan jotain 0,4:n tasoa, mikä vas­taa omakoti­taloalueen aluete­hokku­ut­ta. Paljon on luon­toa haaskau­tunut turhaan asumisen alle,kun lähiöt on raken­net­tu maa­ta haaskaten.

Nuo maan­ta­soiset parkkiken­tät ovat muodol­lis­es­ti halpo­ja, kos­ka niiden maapo­h­jalle ei las­ke­ta arvoa ­ – onhan ne kaavoitet­tu parkkiken­tik­si. Ekon­o­misti saa tästä pään­särkyä, kos­ka pitäisi­hän parkkikent­tien maapo­h­jalle laskea vai­h­toe­htoiskäytön hin­ta. Jos puo­let raken­nu­soikeud­es­ta menetetään niiden takia, on parkkikent­tien yhteen­las­ket­tu arvo sama kuin asuin­tont­tien yhteen­las­ket­tu arvo, noin osapuilleen.

Kun kaavoite­taan tiivi­istä, on pysäköin­ti laitet­ta­va maan alle tai parkki­taloi­hin. Täl­löin autopaikko­jen hin­nat nou­se­vat korkeik­si. Esimerkik­si Jätkäsaaren parkkilu­o­las­sa yhden paikan hin­ta on yli 50 000 €. Parkki­talos­sa se on vain 20 000 euroa, mut­ta parkki­ta­lo vie yhden asuin­talon ton­tin. Kun tämä ote­taan huomioon, luo­la on halvempi.

Maan­ta­sos­sa autopaikat oli­si­vat vielä kalli­impia, sil­lä onhan maapo­h­jan arvo jotain 2500 €/m2, jos raken­nu­soikeu­den arvo on 1300 €/m2 ja tehokku­us 2. Yksi autopaik­ka ajo­ramppei­neen vie noin 30 neliötä, joten siitä voi laskea.

Noiden autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on kaa­van mukaan pakol­lista. Sen seu­rauk­se­na ne myy­dään kytkykaup­pana asun­non kanssa. Raken­nus­li­ik­keet ovat laske­neet, että autopaikkavelvoite nos­taa asun­to­jen tuotan­tokus­tan­nuk­sia 500 €/m2.

Pakol­lista autopaikko­jen rak­en­tamista on perustel­tu sil­lä, että muuten pysäköin­nistä tulisi aivan vil­liä. Tämä on tot­ta. Tokios­sa on han­kit­ta­va autopaik­ka ennen kuin saa han­kkia auton. Tun­tuu jotenkin loogisem­mal­ta sitoa pakolli­nen autopaik­ka auton kuin asun­non ostoon.

Kaiken jär­jen mukaan autopaikan kus­tan­nuk­set on mak­set­ta­va sen, joka sitä käyt­tää. Jos näin olisi tehty Jätkäsaa­res­sa, paikko­ja olisi tarvit­tu mur­to-osa siitä mitä niitä on määrät­ty rak­en­ta­maan. Kun autopaik­ka mak­saa enem­män kuin auto, moni hark­it­sisi auton tarvetta.

Yht­enä perus­teena autopaikkanormi­in on esitet­ty, että kun jollekin ton­teille on saanut rak­en­taa autot­toman talon, eivät asun­not ole olleet sen halvem­pia. Asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät markki­nape­rusteis­es­ti, eivät kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti. Tätä voi jo pitää omana maali­na. Sehän osoit­taa, etteivät asun­non osta­jat arvos­ta autopaikkaa pätkääkään. Mik­si niitä siis pitää kuitenkin rak­en­taa niin val­tavil­la kustannuksilla.?

Olisi järkevää rak­en­taa autopaikko­ja niin paljon kuin niille on kysyn­tää, mut­ta ei enem­pää. Taloudessa joudu­taan ennakoimaan vaikeampiakin asioi­ta kuin sitä, kuin­ka moni talon sadas­ta asukkaas­ta on valmis mak­samaan autopaikas­ta 50 000 € tai 250 €/kk.

Mut­ta tämähän johtaisi siihen, että köy­häl­lä ei olisi varaa autoilu­un? Jos asun­to ja autopaik­ka toisi­in­sa sidot­tuina mak­sa­vat 250 000 € ja erik­seen asun­to 200 000 € ja autopaik­ka 50 000 €, ei asun­to autopaikan kanssa tule sen kalli­im­mak­si, mut­ta köy­hän on sen­tään helpom­pi han­kkia pelkkä asunto.

Kun autopaikan kus­tan­nus liitetään autoilun kus­tan­nuk­si­in, autopaikko­ja tarvi­taan vähem­män ja ne, joi­ta tarvi­taan, tule­vat halvem­mik­si rak­en­taa, sil­lä mitä enem­män autopaikko­ja ton­tille on ahdet­ta­va, sitä kalli­impi­in ratkaisui­hin on men­tävä — esimerkik­si parkki­hallin alin ker­ros voi men­nä poh­jave­den pin­nan alapuolelle.

Jätkäsaa­reen raken­netaan pakol­lisia autopaikko­ja neljän­nesmil­jardil­la. Jos niistä vain puo­let on hin­taansa näh­den hyödyt­tömiä, merk­it­see se rahal­lise­na mene­tyk­senä 125 miljoon­aa. Sum­ma on jok­seenkin sama kuin  par­jatun Kru­unuvuoren ratikkasil­lan, siis sen pitkän osan urakkahinta.

Kun pysäköin­nin hin­ta näkyy ihmisille oikein, moni val­it­see toisin kuin nyt: siir­tyy käyt­tämään yhteiskäyt­töau­toa, auton­vuokraus­ta tai jos per­heessä vält­tämät­tä tarvi­taan kah­ta autoa, han­kkii asun­ton­sa jostain mis­sä pysäköin­ti on halvempaa.

Autos­ta koituu kan­takaupungis­sa merkit­tävästi suurem­mat kus­tan­nuk­set kuin omako­tialueil­la, joten on ymmär­ret­tävää, että se on merkit­tävästi kalliimpaa.

Lyhen­nän tätä kir­joi­tus­ta siltä osin, että en käsit­tele han­kalaa asi­aa, kuka nuo pakol­liset autopaikat mak­saa. Joku ne kuitenkin mak­saa. Olen­naista on, että mak­sa­ja on joku muu kuin käyt­täjä. Voi olla, että teen siitä oman postauk­sen, mut­ta en pidä asi­aa kovin relevanttina.

 

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkiliikenteen hinnoittelu(5): autopaikat”

  1. “Kun pysäköin­nin hin­ta näkyy ihmisille oikein, moni val­it­see toisin kuin nyt: siir­tyy käyt­tämään yhteiskäyt­töau­toa, auton­vuokraus­ta tai jos per­heessä vält­tämät­tä tarvi­taan kah­ta autoa, han­kkii asun­ton­sa jostain jos­sa pysäköin­ti on halvempaa.”

    Ehkä tuo on otet­ta­va keho­tuk­se­na vai­h­taa asuin­paik­ka Helsingistä muualle. Lap­siper­hei­den lähtö (ainakin siis autoile­vien) helpot­taa täyt­tyviä koulu­ja ja päiväkote­jakin mukavasti. Kaupunki­in jää muutenkin parem­min tilaa boboilulle oman porukan kesken. Helsingis­sä vaal­itkin suju­vat mukavam­min oman vihreästi vireän porukan kanssa.

    Vastaa

  2. Pysäköinti­normi­han on muuten alun perin nat­sien keksin­töä (Reichs­garagenord­nung, 1939).

    Vastaa

  3. Jätkäsaaren kaa­van kaa­tu­mi­nen olisi ollut hyvä paik­ka tehdä ker­rankin selväk­si miten vahin­gol­lista ja jär­jetön­tä kaupunki­laisille tämä auto­jen ylimääräi­nen pakot­ta­mi­nen kan­takaupunki­in on, mut­ta eipä ollut vihreistä mihinkään tässäkään, vaik­ka tämä on tei­dän apu­pormes­tarin ton­til­la. Jotkut muut käy tais­toa vuosikau­sia peri­aat­teessa joka päivä omis­sa asiois­saan kuten maa­han­muu­tossa, mut­ta vihreät käyvät vain kuit­taa­mas­sa tap­pi­on tap­pi­on perään ja sit­ten odot­ta­vat kan­natuk­sen nou­se­van. Sit­ten vielä tar­jo­taan lapaan keskustelua keskus­tan kui­h­tu­mis­es­ta, mut­ta vihreille ei tule mieleen muis­tut­taa että jär­jet­tömät auto­vaa­timuk­set estävät uuden kan­takaupun­gin rak­en­tamisen käve­ly­matkan päässä ja samal­la uusien asi­akkaiden muut­tamisen lähelle palvelui­ta joiden häviämis­es­tä niin kauheasti puhutaan.

    Vastaa

  4. Jär­jel­lä ajatellen olet tietysti aivan oike­as­sa. Mut­ta tar­joan oman esimerkkimme käyt­töön. Asumme kalli­is­sa asun­nos­sa Kruununhaassa.Talolla ei ole parkkipaikko­ja, mut­ta se omis­taa auto­hallin, joka on vuokrat­tu ulkop­uoliselle auton­vuokraus­fir­malle, joka säi­lyt­tää siel­lä auto­jaan. Yhtiökok­ouk­ses­sa on keskustel­tu vai­h­toe­hdos­ta ottaa hal­li osakkaiden käyt­töön. Autopaikan vuokran pitäisi tuol­loin olla n. 250–300 e kuus­sa, jot­ta taloy­htiön saa­mat vuokrat­u­lot eivät tip­puisi; tämä ei toisaal­ta ylitä tämän het­ken markki­navuokria autopaikoista. Ei kuitenkaan ole mitenkään var­maa, että paikat meni­sivät tuol­la hin­nal­la tai että ne meni­sivät kau­pak­si, jos ne laitet­taisi­in myyn­ti­in. Mitään val­tavaa painet­ta autopaikko­jen saamis­es­ta osakkaiden käyt­töön ei ole syn­tynyt. Itsekin emp­isin kus­tan­nus­ta ja pien­tä vaivaa ahtaaseen paikkaan ajamis­es­ta, siitä huoli­mat­ta että mak­samme auton leasingista yli 600 e kk. Tulk­it­sen kadun­var­si­paikoituk­sen ole­van osa kaupunki­laista elämän­ta­paa: kun tul­laan jostain autol­la, on pieni jän­ni­tys, mihin auton saa. Yleen­sä kuitenkin saa aika hyvään kadun­var­si­paikkaan, jopa oman koti­talon eteen. Auto­jen määrä ei myöskään näyt­täisi asumisemme aikana vajaas­sa 10 vuodessa lisääntyneen.
    Kuten edel­lis­es­tä kom­men­tis­tani huo­maa, olen ahk­era julkisen liiken­teen käyt­täjä. Autoa pidämme mökkeilyn, hiih­don, patikoin­nin, Tuusu­las­sa asu­van tyt­tären per­heen ja pian syn­tyvän lapsen­lapseemme liit­tyvien liikku­mis- ja kul­je­tus­tarpei­den takia.

    Vastaa

  5. Sään­nöl­lis­es­ti keskus­tas­sa autol­la käyvänä olen jo jonkin aikaa ihme­tel­lyt vaa­timuk­sia rak­en­taa lisää autopaikko­ja. Jos ihmi­nen ei pelkää muu­ta­man sadan metrin käve­lyjä ja pysäköin­nistä mak­samista, on Helsin­gin keskus­tas­sa tätä nykyä selkeästi ylimäärin parkkipaikko­ja: esimerkik­si Foru­min halleis­sa ain­oat edes puolitäy­det alueet ovat uloskäyn­tien lähel­lä ja sähköau­to­jen latauspaikoilla. 

    Hie­man kauem­pana keskus­tas­ta, esimerkik­si Vallilas­sa hal­lien täyt­töaste lie­nee alle 20%.

    Ja työa­siois­sa liikku­valle verot­ta­ja mak­saa pääosan pysäköin­nin hinnasta.

    Vastaa

  6. Vaikea tuos­ta on olla eri mieltä mistään. 

    Pait­si, että pysäköin­nistä ei tulisi vil­liä ilman pakol­lisia autopaikko­ja. Ratkaisuna on antaa pysäköin­nin­valvon­ta yksi­ty­is­ten käsi­in. Hyvil­lä sakkopaikoil­la kan­nat­taa pitää ukkoa sei­so­mas­sa vaik­ka 24/7. Toimii tehokkaasti nytkin. Tyhjäl­lä mar­ketin parkkipaikalla saa hyvin nopeasti lapun kun kiekon unohtaa.

    Toivoisin, että Helsingis­sä olisi rohkeut­ta kokeil­la auto­ton­ta kaupungi­nosaa. Reis­suil­la käyn täl­lai­sis­sa ihan fiilis­telemässä. Tosin siel­lä raken­nuk­setkin ovat kau­ni­ita ja sel­l­aiseen Suomes­sa ei sen­tään ole varaa.

    Vastaa

  7. Täy­tyy oikein ääneen­lausua ihme­tys siitä, kuin­ka vähän tämä keskustelu on edis­tynyt esim. Jätkäsaaren rak­en­tamisen jäl­keen. Jotenkin sitä ajat­telee, että vai­h­toe­htoiskus­tan­nus olisi jo yleiskäsite. Kom­mentin kir­joit­tamishetkel­lä ei ole yhtään julka­istua kom­ment­tia, mut­ta voin kuvitel­la, että hyväksyt­tävänä on pari kom­ment­tia, jos­sa tode­taan, että kaupun­ki kui­h­tuu ja näivet­tyy, jos kaupungis­sa ei aje­ta autolla. 

    Lisäk­si kiitän, että jak­sat kär­siväl­lis­es­ti ava­ta tuo­ta parkki­normiku­vioi­ta yhä uudelleen ja uudelleen.

    Vastaa

  8. Olenko­han minä mis­san­nut jonkun jutun, kun Osmo on esit­tänyt usei­ta laskelmia, miten autoil­e­va kansa suo­ras­taan loisii autot­tomien siiv­el­lä. Jostain olen lukenut, että val­tion kas­saan kerätään autoon liit­tyvistä asioista luokkaa 8 mil­jar­dia euroa vuosit­tain. Eikö tätä tarvitse laskelmis­sa yhtään ottaa huomioon?

    Vastaa

    1. Kuusi mil­jar­dia, ei kahdek­san. Jos las­ket mukaan arvon­lisäveron, sin­un pitää t6ietysti laskea mukaan myös alal­la työsken­tele­vien palka­s­taan mak­samat verot. Se viimeistään saisi laskel­man naurunaiseksi.
      Tässä sar­jas­sa esitetään, miten tuo kuusi mil­jar­dia olisi järkeväm­pää kerätä.

      Vastaa

      1. “Kuusi mil­jar­dia, ei kahdek­san. Jos las­ket mukaan arvon­lisäveron, sin­un pitää t6ietysti laskea mukaan myös alal­la työsken­tele­vien palka­s­taan mak­samat verot.”

        Tietysti? Voisiko tätä perustelua ava­ta hieman?

  9. Meren­ran­takaupungi­nosien tyyli­in Jätkäsaari tar­joaisin ratkaisuk­si pysäköin­ti­in pysäköin­tip­roomu­ja. Ne oli­si­vat halvem­pia kuin maan alle raken­netut hal­lit. Niiden määrä ei olisi aina vakio vaan jos tarve on pienem­pi niin proomua käytetään muuhun varastointiin.
    Esteet­tisyys on sit­ten kat­so­jan silmissä.

    Esikaupunkialueille taas talo­ja joiden alim­mat ker­rokset ovat pysäköin­nille ja sen pääl­lä vas­ta asuinkerroksia.

    Vastaa

    1. Esikaupunkialueille taas talo­ja joiden alim­mat ker­rokset ovat pysäköin­nille ja sen pääl­lä vas­ta asuinkerroksia.
      Laske vähän autopaikan kus­tan­nus­ta. Asun­non hin­ta esikaupunkialueil­la on noin 4000 €/m2. Autopaik­ka on vähän riisut­tu, joten 3000 €/m2. Autopaik­ka vie 30 neliötä, joten hin­naksi tulee 90 000 €/paikka.
      Noin on menetel­ty kuitenkin Lep­pä­vaaras­sa. Espoos­sa kun ei raho­ja las­ke­ta. Ikku­na­ton autopaikkak­er­ros tuot­taa masen­ta­van rumaa katumaisemaa.

      Vastaa

      1. Neliöhin­ta korke­as­sa asuinker­rostalos­sa jos­sa olisi ara­va tai hitas-tyylisiä halpo­ja per­hea­sun­to­ja, kaupun­gin ton­til­la, jos­sain lähiössä, ei ole 4000 €.
        Gryn­deri halu­aa tietenkin 4000 kovan rahan talois­sa mut­ta jos se talo raken­netaan enem­män tai vähem­män sosi­aalise­na asun­to­tuotan­tona niin per­hea­sun­to­jen osalta 2500–3000 ja autopaikan osalta kylmässä tilas­sa ehkä 2000. Jos talo on sel­l­aisel­la paikalla että on hyvät palve­lut lähi­etäisyy­del­lä ja metro tai vas­taa­va nopea raideli­ikenne lähel­lä, että jokainen talous ei tarvitse autoa, niin taloon raken­ne­tu­ista yksiöistä ja kak­sioista voi sit­ten pyyt­tää 4000 /neliö. Autopaikkaosak­keesta 60.000 jos per­heel­lä on vain yksi auto, ei ole paha, jos pysäköin­tik­er­rokseen pääsee hissil­lä suo­raan asun­noista ja jos siihen sisäl­tyy kohtu­uhin­tainen kohtu­ullisen nopea sähköau­ton latausmahdollisuus.

      2. Näytät olet­ta­van, että tont­ti on ilmainen eikä sijain­nista siis mak­se­ta mitään.
        Autopaik­ka nos­taa asun­non raken­nuskus­tan­nuk­sia 500 €/neliä, kos­ka niitä ei saa kau­pak­si alueel­la, ujos­sa autoa ei tarvi­ta vaan paikat raken­netaan vain, kos­ka kaa­va niin määrää.

      3. Jos kaavas­sa määrätään jotain joka ei mene kau­pak­si markki­noil­la kus­tan­nuk­sia vas­taavaan hin­taan, kuten autopaikat, niin sehän alen­taa kaupun­gin saa­maa hin­taa kaavoite­tus­ta ton­tista sitä huu­tokau­pates­sa rak­en­ta­jille. Eli todel­li­nen häviäjä on kaik­ki kaupun­gin veron­mak­sa­jat, eikä kyseisen kohteen asun­to­jen ostajat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.