Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (3): ulkoiset haitat

Edel­lisessä postauk­ses­sa käsitelti­in vain autoil­i­joiden toisilleen tuot­tamia aikakus­tan­nuk­sia. Nyt lisään muut ulkoiset kus­tan­nuk­set eli

• Kalli­in kaupunki­ti­lan haaskaus. Tämä kuu­luu sar­jaan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, siis että liiken­teen viemää tilaa ei voi käyt­tää muuhun. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on aivan yhtä todel­li­nen kus­tan­nus kuin mikä muukin kustannus.
• Yleinen viihty­isyys
• Melu
• Paikalliset ilmansaas­teet

Jos ole­tamme, että nuo liiken­teen ulkoiset kus­tan­nuk­set riip­puisi­vat liiken­teen määrästä suo­ravi­ivais­es­ti, edel­lisessä postauk­ses­sa ollut kuva autoil­i­joiden koke­mas­ta kokon­aishyödys­tä muut­tuisi oheisek­si kuvak­si, jos­sa on kokon­aishyö­dyn lisäk­si mukana net­to­hyö­ty. Lop­putu­los olisi, että opti­maa­li­nen liiken­teen määrä olisi vähän pienem­pi, joten sen rajoit­tamiseen tarvit­taisi­in vähän voimakkaampia toimia.

Näin se ei kuitenkaan ole. Liiken­teen ulkoiset kus­tan­nuk­set riip­pu­vat todel­la radikaal­isti paikas­ta ja ajas­ta. On paikko­ja, jos­sa liikenne vie val­ta­van arvokas­ta kaupunki­ti­laa. Sel­l­ainen oli aikanaan Keskuskatu, joka oli viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten kuvan mukainen, nyt paljon mukavampi.

Melun tuot­ta­ma hait­ta riip­puu suo­ravi­ivais­es­ti siitä, kuin­ka moni on sitä kuule­mas­sa, mut­ta yllät­täen liiken­teen määrästä log­a­r­it­mis­es­ti eli laske­van raja­hai­tan mukaan.

Pakop­utk­ista tule­vien ja renkaiden asfaltista irrot­tamien saastei­den vaiku­tus on sitä suurem­pi, mitä use­ampi sitä joutuu koke­maan. Pakop­utk­ista tule­va saaste sinän­sä on muut­tunut lähin­nä bussien, raskaan liiken­teen ja moot­toripyörien aiheut­ta­mak­si ongelmaksi.

Olen­naista on, että liiken­teen ulkoiset kus­tan­nuk­set ovat keskus­tas­sa suurem­mat kuin kaupun­gin laidoil­la ja haja-asu­tusaleil­la läh­es merk­i­tyk­set­tömät. Haitoista kär­siviä on kaupungeis­sa tuhan­sia ker­to­ja enemmän.

Haja-asu­tusalueil­la tässä maini­tu­il­la ulkois­vaiku­tuk­sil­la on merk­i­tys­tä vain tien kulu­misel­la ja ilmastopäästöil­lä. Ne ovat ton­nikilo­metriä kohden suun­nilleen samat paikas­ta riippumatta.

Ilmas­to taas ei kat­so, onko hiilid­iok­si­di tul­lut pakop­utkesta vai savupi­i­pus­ta. Ilmas­tosyn­neistään liiken­teen pitäisi siis mak­saa yhtä paljon kuin muidenkin, nyt se mak­saa niistä kym­meniä ker­to­ja enemmän.

Jos autoilun ulkoiset kus­tan­nuk­set perit­täisi­in satel­lit­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­val­la mit­tauk­sel­la, jos­sa mukana olisi paikan lisäk­si myös aika, autoli­iken­teen kus­tan­nuk­set eivät nousisi, mut­ta ne muut­tuisi­vat suuresti. Osa liiken­teestä tulisi selvästi halvem­mak­si ja osa selvästi kalliimmaksi.

Tässä ajat­te­lu­tavas­sa siis pois­tet­taisi­in liiken­teen nykyi­nen vero­tus suurelta osin, siis se kuusi mil­jar­dia, joka siitä kerätään ja kor­vat­taisi­in aikaan ja paikaan sido­tul­la kilometrimaksulla.

Pienenä yksi­tyisko­htana mainit­sisin, että tämä tek­isi mah­dol­lisek­si kor­va­ta mon­en asuinalueen suo­jak­si tehdyt ehdot­tomat läpi­a­jok­iel­lot läpi­a­jo­mak­sul­la, jol­loin suuri osa läpi­a­jos­ta jäisi pois, mut­ta jos jollekin oikais­us­ta on eri­ty­istä hyö­tyä, hän voisi mak­saa. Aikanaan Helsingis­sä oli Pitkän­sil­lan ajok­iel­to henkilöau­toille.  Se oli vähän kova toimen­pide, mut­ta kun se pois­tet­ti­in, Kaisaniemenkatu meni niin tukkoon, että bus­si 18 piti pois­taa Kru­u­nun­haas­ta, kos­ka se seisoi liikaa ruuhkissa. Pieni mak­su olisi ollut fik­sumpi kuin ajok­iel­lon kaltainen on/off-keino.

Jos jostain vain­o­harhai­sista syistä ei hyväksytä satel­li­it­ti­paikan­nus­ta, joudu­tan käyt­tämään huo­mat­tavasti huonom­pia tyh­miä tietulle­ja. Tästä kär­si­sivät lähin­nä autoil­i­jat. Sitä en ymmär­rä, että joku pitää taskus­saan äly­puhe­lin­ta ja vas­tus­taa satelliittipaikannusta.