Miten pientalojen lämmityksestä saadaan liki päästötöntä halvalla

Vaa­likeskusteluis­sa on väitet­ty, että talo­jen läm­mi­tyk­sen saami­nen päästöt­tömäk­si tai vähäpäästöisek­si on kohtu­ut­toman kallista. Tähän on aivan yksinker­tainen ja suh­teel­lisen edulli­nen ratkaisu: maaläm­pö sekä investointi­na halvem­pi, mut­ta käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan vähän kalli­impi ilmaläm­pöpump­pu. Suo­ma­lainen sähkö on läh­es päästötön­tä, joten täl­lainen läm­mi­tyskin on läh­es päästötöntä

Miten köy­häl­lä on näi­hin varaa? Peri­aat­teessa sen pitäisi hoitua lainal­la. Lainan korot ja kuo­le­tuk­set voi hoitaa rahoil­la, jot­ka säästyvät nykyis­es­tä fos­si­ililäm­mi­tyk­ses­tä. Ei siis tarvi­ta val­tion tukea, vaik­ka tietysti sel­l­aisia tul­laan vaatimaan.

Entä jos talol­la on niin vähän käyt­töaikaa jäl­jel­lä, ettei investoin­ti kan­na­ta? Täl­laiseen ei saa lainaa eikä pidäkään saa­da, kos­ka talo ei riitä vakuudeksi.

Jos talol­la on vähän vuosia jäl­jel­lä, siihen ei kan­na­ta kallista ener­gia­re­mont­tia lait­taakaan. Sil­loin nykyi­nen läm­mi­tys kan­nat­taa jät­tää paikalleen ja ottaa sen rin­nalle suo­ra sähköläm­mi­tys. Ei todel­lakaan iso investoin­ti. Sähkön hin­ta tulee tule­vaisu­udessa vai­htele­maan suuresti. Korkeat piik­it, joi­ta on alku­talves­ta, jäävät pois, mut­ta ajoit­tain sähkö on läh­es ilmaista.

Rin­nalle otet­tavaa sähköläm­mi­tys­tä kan­nat­taa käyt­tää, kun sähkö on hal­paa, ja van­haa läm­mi­tys­muo­toa, kun sähkö on kallista. Lop­putu­los ei ole päästötön, mut­ta paljon vähäpäästöisem­pi. Tähän on pian saatavis­sa hin­nan tun­nista­va automati­ik­ka edullis­es­ti. Sanomat­takin on selvää, että tämä edel­lyt­tää pörssisähköä, sil­lä kiin­teähin­tainen sähkö ei ole hal­paa koskaan.

Mik­si korkeat hin­tapi­ikin jäävät pois?

Alku­tal­ven korkeat hin­nat joh­tu­i­v­at siitä, että Skan­di­na­vian sään­nöstelyal­tais­sa oli poikkeuk­sel­lisen vähän vet­tä. Sik­si vesivoimaa pih­dat­ti­in. Kun joulukuu oli tuulista, sähkön hin­ta las­ki ja vesivoiman käyt­tö ajet­ti­in min­imi­in. Vesi­ti­lanne palau­tui nor­maa­lik­si ja vesivoima tuli apu­un aina, kun sähkön hin­ta olisi muuten nous­sut. Tämän vuo­den puolel­la ei huip­puhin­to­ja enää ole tarvin­nut maksaa

Ensi tal­ve­na tuulivoimaa on Suomes­sa ja Ruot­sis­sa vielä paljon enem­män kuin tänä tal­ve­na. Se seu­rauk­se­na vesivoimaa riit­tää paljon parem­min tyyniksi päiviksi , eikä huip­puhin­to­ja tule.