Helen Oy on tänään julkistanut uuden tariffin, Fiksusähkö Takuu. Se on voimakas vastaantulo korkeasta sähkön hinnasta kärsiville asiakkaille. Koska en ole tähän päätökseen aivan syytön, on kohtuullista, että kerron mistä on kyse.
Sähkön hintakaton ongelmana on, että se lisää sähkön kulutusta ja voi johtaa harmillisiin sähkökatkoihin. Ennen kaikkea se vie motivaation ajoittaa kulutusta sähkön riittävyyden mukaan.
Heleniltä tulee ensi vuonna myyntiin kohtuuhintainen tariffi, jossa alemman keskihinnan vastapainona on pörssihintaa seuraava tuntihinta. Se kannustaa säästämään sähköä, kun siitä on pulaa, ja ajoittamaan kulutusta halvan sähkön aikaan. Näin se jopa parantaa sähkömarkkinoiden toimintaa.
Fiksusähkö takuu on yhdistelmä hintakattoa ja pörssihintaa. Helen kantaa riskin sähkön keskimääräisestä hintatasosta ja kuluttaja vastuun kulutuksensa ajoittumisesta halpoihin tai kalliisiin tunteihin.
Kuluttajan lasku perustuu tässä kolmeen suureeseen: takuuhintaan 20 snt/kWh, kuukauden pörssisähkön keskihintaan (jokainen tunti samalla painolla), ja kuluttajan kulutuksen ajoittumisen perusteella laskettuun pörssisähkön keskihintaan, joka voi siis olla suurempi tai pienempi kuin pörssisähkön keskihinta. Kuluttajan pörssisähkön mukaista hintaa alennetaan pörssisähkön keskihinnan ja takuuhinnan erotuksella. Saman voi sanoa myös toisin päin. Takuuhintaa nostetaan tai lasketaan kulutuksen mukaisen pörssisähkön keskihinnan hinnan ja pörssisähkön keskihinnan erotuksella.
Jos kuukauden pörssisähkön keskiarvo on 30 snt/kWh ja kuluttajan käytön perusteella laskettu keskihinta on 33 snt/kWh, hän joutuu maksamaan kulutuksestaan 23 snt/kWh.
Silloin kun sähkö on hyvin kallista, esimerkiksi 60 snt/kWh tämän esimerkin mukaisessa tapauksessa kuluttaja maksaa sähköstä 50 snt/kWh ja kun sähkö on halpaa, vaikkapa 15 snt/kWh, se on kuluttajalle todella halpaa.
Kerrostaloasukkaan sähkön kulutus painottuu päiväsaikaan ja siksi lopullinen lasku tulee todennäköisesti olemaan takuuhintaa korkeampi. Varaavaa sähkölämmitystä käyttävässä omakotitalossa asuvan on mahdollista ajoittaa sähkön kulutustaan paremmin halpoihin tunteihin samoin kuin sähköautoaan lataavan.
Miksi tämä vastaantulo tulee näin myöhään?
Itse kuvittelin, että sähkön hinta kohtuullistuisi, kun Olkiluoto 3 aloittaa toimintansa niin kuin lokakuussa tapahtuikin. Siksi ajattelin, että tämä välivaihe on vain kestettävä ilman, että sähkömarkkinoiden logiikka pannaan päreiksi. Ei ole kuluttajien vika, ettei Olkiluoto kolmosta ole saatu vieläkään kuntoon.
Viime viikot on odotettu valtion toimia, windfall-voittoveroa ja sähkön käyttötukia. Kun valtion toimia ei kuulunut, Helen päätti toimia itse. Tämän arvioidaan maksavan yhtiölle noin sata miljoonaa euroa menetettyinä tuloina. Summa riippuu tietysti siitä, kuinka moni ottaa tämän tariffin käyttöön ja miten sähkön hinta jatkossa kehittyy. Koska tämä pienentää windfall-voittoveroa (33%) ja yhteisöveroa (20%), valtio kattaa tappiosta 53 % ja Helen 47 %.
Uutta sopimusta aletaan näillä näkymin myydä 1.1.2023 ja se tulee voimaan 16.1.2023. Tuo 15 päivän viive johtuu kuluttajasuojalaista, johon sisältyy nettikaupassa 15 päivän katumusaika.
Keille tämä on suunnattu?
Helen tarjoaa tätä sopimusta vanhoille asiakkailleen ja kaikille Helenin alueella oleville toimitusvelvollisuuden piirissä oleville kuluttajille. Kaikille suomalaisille emme voi sitä tarjota.
Kyse on kuuden kuukauden määräaikaisesta sopimuksesta. Sen myyminen lopetetaan nykynäkymien mukaan maaliskuun lopussa. Näiden asiakkaiden kohdalla se on voimassa syyskuun loppuun.
Riippuu sähkömarkkinoiden myöhemmästä kehityksestä, onko tarvetta jatkolle. Toivottavasti ei ole, vaan voimme palata sähkömarkkinoilla normaaliin aikaan.
Valtion ratkaisua yhä odotetaan
Ongelmana on, että emme tiedä, mitä toimia valtio aikoo tehdä. Jos valtion toimet ovat tämän ratkaisun kanssa ristiriidassa tai tekevät koko tariffin alennuksen turhaksi, peruutamme päätöksen. Siksi tätä tariffia aletaan myydä vasta 1.1.2023.
Vaikka olen tästä päätöksestä vastuussa, täysin ylpeä en siitä ole. Tässä rikotaan sähkömarkkinoiden periaatteena ollutta sähkön tukkumyynnin ja vähittäismyynnin erottamista toistaan. Nyt Helen käyttää tukkumyynnin voittoja vähittäismyynnin tappioiden peittämiseen. Kaikilla jakeluyhtiöillä ei ole omaa sähköntuotantoa. Siksi ne eivät voi tehdä samaa ja niiden asiakkaat joutuvat kovin eriarvoiseen asemaan.
Olisin toivonut ja toivon edelleen, valtiolta ratkaisua, joka kohtelee kaikkia yhtiöitä ja kaikkia suomalaisia tasapuolisesti. Tällä mallilla hyötyvät ne suomalaiset, joiden asuinkunta omistaa energiayhtiöt muiden joutuessa selviämään jotenkin muuten.
Itse toivon, että tämä ratkaisu johtaa pörssisähköä tavalla tai toisella ostavien osuuden kasvuun, mikä parantaisi sähkömarkkinoiden toimintaa olennaisesti.