Modernisaation jättömaat

His­to­ri­antutk­i­ja Jus­si Jalo­nen on kehit­tänyt oivat ter­min mod­ernisaa­tion jät­tö­maat kuvaa­maan aluei­ta, joil­ta talouden mod­ernisoin­ti on vienyt tule­vaisu­u­den. Nils Tor­valds puhui aikanaan samas­sa tarkoituk­ses­sa hylkysyr­jistä, mut­ta se tuo mieleen vihon­vi­imeisen peräkylän eikä laa­jo­ja, aiem­min men­estyneitä maakun­tia.  Yleinen ter­mi on ruostevyöhyke, mut­ta se taas keskit­tyy liikaa vain suurteollisuuteen.

Ongel­mana ydin on siinä, että mer­i­tokraat­ti­nen jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta on eri­ar­vois­ta­va suosies­saan hyvin koulutet­tu­ja men­estyjiä, joil­la on tapana muut­taa suuri­in kaupunkei­hin. Suurelta osalta aluei­ta ja ihmisiä on viety tule­vaisu­u­den usko. Seu­rauk­se­na on ollut Brex­it, keltali­ivien kap­ina, Trumpin val­in­ta pres­i­den­tik­si, ja oli­pa johta­va europu­tin­isti vähäl­lä tul­la Ran­skan presidentiksi.

Ellei tätä ongel­maa ratkaista, lib­er­aalit demokra­ti­at ovat uhattuina.

***

Kir­joitin tästä pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Se on luet­tavis­sa tästä