Energiamarkkinoiden hullunmylly

Ener­gian hin­nat ovat kaikkial­la Euroopas­sa tapis­sa. Sik­si myös kaukoläm­mön hin­ta nousee, vaikkakin paljon vähem­män.

Ener­giahin­nat ovat nousseet Euroopas­sa niin paljon, että se lähen­telee jo sosi­aal­ista kri­isiä, kun pien­i­t­u­loisil­la ei ole varaa läm­mit­tää talojaan.

Eniten on nous­sut maakaa­sun hin­ta, joka on yli kuusinker­tais­tunut viime vuodes­ta. Kes­ki-Euroopas­sa mon­et talot lämpiävät taloko­htaisel­la maakaa­suläm­mi­tyk­sel­lä. Tätä tuot­taa val­tavaa huolta.

Maakaa­sun on mukana paljon poli­ti­ikkaa. Väitetään Venäjän pain­os­ta­van sil­lä avaa­maan Nord Stream 2 ‑putken Sak­saan. Tilanteet toisaal­ta Valko-Venäjän ja Puolan rajal­la sekä toisaal­ta Venäjän ja Ukrainan rajal­la heilut­ta­vat kaa­su­fu­tu­ure­ja kym­me­nil­lä prosenteilla.

Olisi voin­ut kuvitel­la, että ilmas­to­toimien vuok­si kivi­hi­ilen hin­ta olisi laskenut, mut­ta sekin on yli kolminker­tais­tunut. Myös päästöoikeuk­sien hin­ta on yli kolminkertaistunut.

Ilmas­ton suo­jeli­ja hur­raa aina, kun päästöoikeuk­sien hin­ta nousee. Juuri näin tor­ju­taan ilmas­ton­muu­tos­ta tehokkaim­min.  Polt­toainei­den hin­to­jen maail­man­markki­nahin­to­jen nousu­un suh­taudun kak­si­jakois­es­ti. Toisaal­ta ne hillit­sevät kulu­tus­ta, mut­ta samal­la ne kan­nus­ta­vat avaa­maan uusia kai­vok­sia ja esi­in­tymiä.  Kun kat­soo, mitkä val­tiot tästä hyö­tyvät, toivoisi oikeas­t­aan, että hin­nat lask­i­si­vat. Pitäväthän päästöoikeudet huol­ta siitä, että kulu­tus ei voi ainakaan Euroopas­sa nousta.

Tule­va sähkön hin­ta on iso kysymys­merk­ki. Maanan­taina se käväisi todel­la korkeal­la, yli 400 eurossa megawat­ti­tun­nil­ta. Ei olisi kiva asua sähköläm­mit­teisessä omakotitalossa.

Helenin kaukoläm­pö

Min­ua tämä kehi­tys tietysti askar­rut­taa Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheenjohtajana.

Helen oy:n bud­jet­ti on tämän hin­tarallin vuok­si tur­bu­len­tis­sa tilanteessa. Tekee­hän se kaukoläm­pöä maakaa­sul­la ja kivi­hi­ilel­lä sekä siinä ohes­sa myös päästöjä. Onnek­si yhtiö on investoin­ut huo­mat­tavasti läm­pöpump­pui­hin. Jo noin 130 megawatin ver­ran kaukoläm­pöä tehdään läm­pöpumpuil­la. On senkin hin­ta tietysti nous­sut, kos­ka sähköä siihen tarvi­taan, mut­ta ei lainkaan niin paljon kuin kaiken muun hinta.

Jos uskoisimme, että kaukoläm­mön kus­tan­nusten nousu olisi pysyvää, ei aut­taisi muu kuin viedä kus­tan­nuk­set hin­toi­hin. Muu voisi jopa johtaa syyt­teeseen saalistushinnoittelusta.

Mut­ta me emme usko. Jopa tiedämme, että Helen oy tulee jatkos­sa riip­pumat­tomam­mak­si polt­toaineista, kos­ka molem­mat kivi­hi­ilivoimalat on tarkoi­tus sulkea. Jatkos­sa läm­pöä tehdään yhä enem­män läm­pöpumpuil­la. Tarkoi­tus on tehdä joko suuri meriv­et­tä jäähdyt­tävä läm­pöpump­pu­ratkaisu tai vai­h­toe­htois­es­ti siirtää Kilpi­lah­den öljyn­jalosta­mon hukkaläm­pöä Helsinki­in. Sitä val­uu nyt mereen peräti tuhan­nen megawatin ver­ran. Suo­ras­taan ihmette­len, ettei sitä ole ryhdyt­ty käyt­tämään aiemmin.

Niin­pä Helen oy kohtu­ullis­taa kaukoläm­mön hin­nan nousun 15 pros­ent­ti­in ensi vuon­na. Läm­mön hin­ta pysyy talvel­la ja kevääl­lä suun­nilleen sil­lä tasol­la, jolle se nos­tet­ti­in syksyl­lä. Ener­giahin­nan koro­tus on vajaat 30 %, mut­ta kiin­teitä kulu­ja, jot­ka johtu­vat kaukoläm­pöverkon kus­tan­nuk­sista, ei nos­te­ta, joten kulut­ta­jien lasku nousee keskimäärin 15 %.

Onko kaukoläm­möl­lä tulevaisuutta?

CHP-tuotan­tona kaukoläm­pö oli aikanaan jät­timäi­nen ener­gian­säästöin­vestoin­ti ja myös aikamoinen rahasam­po kaupungille. Siihen perus­tui mil­jar­di-investoin­ti kaukoläm­pöverkkoon. Entä nyt, kun aika jät­tää CHP-tuotan­non? Kan­nat­taisiko kaukoläm­pö kaivaa ylös maasta?

Kaukoläm­pö ei ole yhtä kan­nat­tavaa kun aiem­min, mut­ta on se järkevää yhä. Ver­rat­tuna taloko­htaiseen läm­mi­tyk­seen opti­moitu kaukoläm­pö on yhä taloudel­lista ja säästää primäärienergiaa.

On järkevää ottaa läm­pö tal­teen mereen ohjat­tavas­ta puhdis­te­tus­ta jätevedestä ja on järkevää tehdä suuria läm­pöakku­ja, joi­hin varas­toidaan läm­pöä sil­loin, kun sitä jää yli, ja joista voidaan purkaa läm­pöä sil­loin, kun sen tuot­ta­mi­nen on kallista. Kauko­jäähdy­tys tuot­taa samal­la koneis­tol­la hyö­tykylmää ja hyötyläm­pöä. Hukkaläm­pö mer­estä otet­tuna tai Kilpi­lahdes­ta tuo­tu­na pitää jakaa jotenkin eteenpäin.

Maanan­taina sähkön hin­ta ylit­ti siis 400 €/MWh. Noin kalli­il­la sähköl­lä ei ole mitään järkeä tehdä maaläm­pöä eikä se olisi kovin ympäristöys­täväl­listäkään, kos­ka mar­gin­aal­isähkö tehdään hyvin likaises­ti. Sik­si maaläm­pöön kan­nat­taa yhdis­tää mui­ta läm­mön­tuotan­to­muo­to­ja ja siihen tarvi­taan kaukolämpöverkkoa.

Muuten olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ain­oak­si sal­li­tuk­si sähkö­sopimus­muodok­si samas­ta syys­tä, kuin mik­si ker­rostalois­sa vaa­di­taan huoneis­toko­htainen mit­taus lämpimän veden kulu­tuk­selle. Se ei nos­taisi kulut­ta­jan kus­tan­nuk­sia, mut­ta ohjaisi käyt­tämään sähköä järkevästi tehden näin mah­dol­lisek­si alen­taa kustannuksia.

Sähköy­htiöt eivät pörssisähköä juuri markki­noi, kos­ka niiden on edullista kan­taa hin­taris­ki itse. Ne otta­vat siitä nimit­täin kun­non kor­vauk­sen. Pitkäl­lä aikavälil­lä pörssisähkö tulee kulut­ta­jalle halvemmaksi.