Olen kirjoittanut ennenkin, mutta kirjoitan taas siitä, että pidän Geneven pakolaissopimusta vanhentuneena ja nykyolosuhteisiin soveltumattomana.
Toisaalta määrätään, että jokaisella, joka on saanut jalkansa haluamansa maan maaperälle, on korkeatasoiset oikeudet anoa pakolaisstatusta, saada siihen asianomainen tutkinta ja vielä pitkittää mahdollista karkotusta valittamalla päätöksestä. Tämän kanssa täysin ristiriidassa on se, että toisaalta saa tehdä rajalle ampumista lukuun ottamatta mitä tahansa estääkseen pakolaisia pääsemästä maahan.
Ei kai kukaan voi väittää kokonaisuutta johdonmukaiseksi. Ei tällä tavalla valikoida pakolaisiksi suurimmassa hädässä olevia eikä pakolaisista koituva taakka jakaudu maiden kesken oikeudenmukaisesti. Miten nämä kaksi periaatetta voivat olla yhdessä voimassa?
Tätä epäloogisuutta Valko-Venäjä käyttää nyt hyväksi härskillä tavalla. Valko-Venäjän sanktioimisen lisäksi – jota siis sydämessäni kannatan – voisimme miettiä oman politiikkamme järkevöittämistä.
Aivan pöhkö on myös Dublinin sopimus, joka määrää EU:n reunavaltiot vastaamaan pakolaisista, koska pakolaiset tulevat EU:n alueelle tietysti niiden kautta. Suomi kuuluu näihin reunavaltioihin.
Vastuu pakolaisista pitäisi kuulua maille niiden kantakyvyn mukaan, mutta pakolaiset pitäisi valikoida siten, että kaikilla samassa asemassa olevilla on samat mahdollisuudet hakeutua pakolaisiksi. Nyt vain vahvimmat ja varakkaimmat pääsevät Eurooppaan.
Pääsääntöisesti pitäisi olla niin, että YK perustaa pakolaisleirejä, joista pakolaiset Eurooppaan valitaan.
Sääntöjen muuttamisella alkaa olla kiire. Seuraavina vuosikymmeninä Afrikasta suuntautuu Eurooppaan pakolaisaalto, johon verrattuna kaikki tähän asti koettu on pientä.
Spontaanipakolaisillakin on oltava mahdollisuudet, mutta riman on silloin oltava todella korkealla. Jos Aleksei Navalnyi onnistuisi pakenemaan tuhoamisleiriltä, johon hänet on sijoitettu olosuhteiden tapettavaksi, olisi hänelle tietysti myönnettävä turvapaikka.
Vaimoni suvun lähipiiriin kuului inkeriläinen Suomen puolella taistellut Mannerheim-ristin ritari, jota olisi sodan jälkeen odottanut palautus Neuvostoliittoon ja varma teloitus maanpetturina. Oli välttämätöntä, että hän pääsi pakenemaan Suomesta muualle turvaan.
Pääasiallisesti pakolaisiksi valikoitaisiin minun mallissani kuitenkin ihmisiä tasapuolisia kriteereitä käyttäen.
Pakolaisten lisäksi maahan pitäisi ottaa siirtolaiskriteerein ihmisiä, joiden voi olettaa pärjäävän ilman yhteiskunnan tukia. Osa heistä olisi niitä, jotka nyt pyrkivät maahan pakolaisina. Heidän päästämisensä maahan tuottaisi huononevan elatussuhteen kamppailevalle maalle silkkaa voittoa.
Pari vanhempaa kirjoitusta samasta aiheesta. Näitä löytyy blogin hakutoiminnon avulla paljon lisää.
24.6.2016 Geneven pakolaissopimus pitäisi uusia
7.2.2016 Ajatuksia uudesta pakolaissopimuksesta