Kieltämällä julkisia laboratorioita myymästä palvelujaan ulos Sipilän hallitus edisti kallista tehottomuutta tervedenhuollossa.
Olen aloittanut HUS:n hallituksessa. Meillä oli tänään tutustuminen HUS:n Meilahden sairaala-alueen toimintaan.
HUSLABissa minua odotti yllätys, mikä johtuu vain siitä, että en eduskunnasta päästyäni seurannut Sipilän hallituksen lainsäädäntöä.
Meilahdessa on HUSLABin huippuunsa viritetty pitkälti robotiikkaan perustuva laboratorio, joka analysoi päivässä valtavan määrän näytteitä. Ison mittakaavan ansiosta se on pystynyt painamaan kustannukset murto-osaan siitä, mitä analyysit yksityisten laboratorioiden nyrkkipajoissa maksavat.
Kysyin, että kai te myytte kapasiteettianne yksityisille. Eivät myy, koska Sipilän hallitus kielsi heitä myymästä.
Siis mitä ihmettä?
Kyse on siitä, että EU on määrännyt, että niin sanotut inhouse ‑yhtiöt saavat myydä ulos vain 20 prosenttia liikevaihdostaan. Tämän EU-lain kanssa olisi voitu elää, mutta Sipilän hallitus sääti paljon ankaramman lain. Inhouse-yhtiöät saavat Suomessa myydä ulos vain viisi prosenttia liikevaihdostaan, mutta kuitenkin vain 500 000 euroalla vuodessa. Toisin sanoen HusLab ei saa myydä käytännössä lainkaan.
Joskus aiemmin olin ollut mukana suunnittelemassa aivan päinvastaista. Koska yksityiset lääkäriasemat käyttivät tehokkaiden ja halpojen julkisten laboratorioiden sijasta omia tehottomia ja silti erittäin kannattavia (sic!) laboratorioita, oli puhe, että Kela-korvaukset annettaisiin vain halvimman tariffin mukaan.
Nyt on siis näiden yksityisten nyrkkipajojen talous turvattu sillä, että tehokkaat julkiset laboratoriot eivät saa kilpailla niiden kanssa.
Kannattaa muistaa, miksi me ylipäänsä yritämme pitää toimivia kilpailuolosuhteita maassa. Emme siksi, että yksityisten palvelujen omistajien olisi helppo tehdä rahaa, vaan jotta edistäisimme kustannustehokkuutta. Nyt kuitenkin edistetään tietoisesti tehottomuutta.
En osaa sanoa, mikä tämän hintalappu on, mutta en yllättyisi, jos se maksaisi sata miljoonaa. Laboratoriotutkimuksiin käytetään rahaa paljon ja nämä yksityiset nyrkkipajat ovat monta kertaa kalliimpia kuin HUSLABin automatisoitu laboratorio. Ja kehtaavat kepulaiset ja kokoomuslaiset vielä esiintyä talouden asiantuntijoina ja tiukkoina rahan kulun vartijoina.
Tällä on myös kansallinen merkitys. On nimittäin olemassa myös erittäin tehokkaita yksityisiä laboratorioita, mutta ei Suomessa. Nämä kansainväliset yritykset voivat tulla kilpailemaan Suomeen eivätkä tehokkaat julkiset laboratoriot saa vastata kilpailuun.
Miksi HUSLABia ei voitaisi yhtiöittää, jolloin se vapautuisi inhouse-rajoituksista?
Se kuulemma johtaisi voimavarojen haaskauksiin kilpailutuksista ja siihen, että toimintaa ei voitaisi järjestää tarkoituksenmukaisesti kokonaisuuden etua maksimoiden. Se vaarantaisi laboratorion päätehtävän, palvella julkista terveydenhoitoa. Tähän voi vielä lisätä, että aina joku valittaa kilpailutuksesta vain tehdäkseen kiusaa ja saa aikaan tuhoisen toimenpiteen pysäytyksen.
Tämä on yksi nykyisen hankintalain älyttömyyksiä. Senkin piti alun perin johtaa voimavarojen tehokkaampaan käyttöön, mutta lopputulos on perin erilainen.
Jotta ei tulisi väärinkäsitystä, minusta yksityisten palveluiden on voitava kilpailla terveydenhuollossa julkisten kanssa ja voittaa silloin, kun ne ovat parempia. Mutta niin on julkisenkin voitava kilpailla yksityisten kanssa parempi voittaa ‑periaatteella.
Kuvantamispalveluissa yksityiset voivat olla julkisia parempia, vaikka ne laboratorionäytteiden analysoinnissa tulevat kaukana jäljessä.
Jos yksityiset hankkisivat laboratoriopalvelut julkiselta, ne ehkä harkitsisivat erilaisten kokeiden tarpeellisuutta paremmin kuin nyt.
= = =
Yksi täsmennys: laboratoriolla ei tässä tarkoiteta näytteen ottoa vaan näytteen analysointia.
