Ylen “uutinen” Sinnemäen rikosepäilystä oli likainen vaalitemppu

Ylen julkaise­ma ”uuti­nen” Sin­nemäen ”rikosepäilystä” oli mielestäni törkeä vaalitemp­pu, joka ei sovi Yleis­ra­di­olle. Kos­ka kyse on viisi vuot­ta van­has­ta tapah­tu­mas­ta, on vaikea pitää uutisen ajoit­tamista julka­istavak­si kak­si päivää ennen vaale­ja sat­tumana. Ajanko­h­ta oli niin aikainen, että se ehti vaikut­taa vaalei­hin, mut­ta niin myöhäi­nen, ettei täysin tuules­ta tem­mat­tua uutista ehdit­ty kumoa­maan. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tuon aikaise­na vara­puheen­jo­hta­jana tiedän suun­nilleen, miten asi­at menivät. Jos Yle sai jut­tuvi­h­jeen taitavasti ajoitet­tuna, uutisen sub­stanssi olisi pitänyt tes­ta­ta. Aiheesta uuti­soimises­sa ei ole mitään vikaa, mut­ta olisi pitänyt käyt­tää aikaa fak­to­jen tark­istamiseen.  Se kuu­luu laatu­jour­nal­is­mi­in. Poli­itikkoi­hin kohdis­te­taan rikosil­moituk­sia nyky­isin yht­enään ja poli­isin on ne kaik­ki tutkit­ta­va. Toimit­ta­jan pitäisi ymmärtää, ettei ilmoituk­sen kohteek­si olem­i­nen osoi­ta vielä syyl­listymistä mihinkään ja niin asia pitäisi myös yleisölle kertoa. 

Kyse oli poikkeamis­lu­van myön­tämis­es­tä raken­nuk­selle Meilah­den huvi­la-alueel­la. Lupa rak­en­taa myön­net­ti­in neljälle hak­i­jalle ja muiden hake­muk­set hylät­ti­in. Eräs hylky­tuomion saanut väit­ti Sin­nemäen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jana edis­täneen kaverin­sa asi­aa ja on näköjään tehnyt asi­as­ta peräti rikosilmoituksen.

Tähän liit­tyy kolme kysymystä:

• Rikot­ti­inko tas­a­puolisu­ut­ta ja olisiko lisäraken­nu­soikeut­ta antaa yhtä paljon kaikille.
• Onko Sin­nemä­ki niin läheisessä suh­teessa yhteen hak­i­jaan, että hän olisi toimin­nas­saan ollut jäävi
• Onko Sin­nemä­ki vaikut­tanut kyseiseen asiaan.

Tas­a­puolisu­us. Meilah­den huvi­la-alue on harv­inaisen riitainen ja kau­nainen. Sitä halu­taan suo­jel­la his­to­ri­al­lis­es­ti merkit­tävänä alueena. Alueelta löy­tyi paikko­ja lisärak­en­tamiselle, mut­ta sel­l­aisia paikko­ja, jois­sa lisärak­en­t­a­mi­nen ei riko alueen henkeä, ei ole tasais­es­ti kaikil­la ton­teil­la. Sik­si ”tas­a­puolisu­ut­ta” ei voisi nou­dat­taa muuten kuin kieltämäl­lä lisärak­en­t­a­mi­nen siel­läkin, jonne sen voi hai­tat­ta tehdä. Kateus vie kalatkin vesistä.

Sin­nemäen väitet­ty jääviys. Sin­nemä­ki siis tun­tee hak­i­jan jol­lakin tavoin. Tässä oli kyse poikkeamis­lu­vas­ta, joka hyväksyt­ti­in ennen kaavaa, mikä on yleistä, jos lupa vas­taa kaaval­u­on­nos­ta.  Alueel­la on sen jäl­keen laa­dit­tu kaa­va, jon­ka valmis­telu­un Sin­nemä­ki osal­lis­tui. Kaavas­ta valitet­ti­in hallinto-oikeu­teen ja yksi val­i­tus­pe­ruste oli Sin­nemäen esteel­lisyys. Hallinto-oikeus tote­si, ettei esteel­lisyyt­tä ollut. Jos se, että tun­tee toisen, muo­dostaisi esteel­lisyy­den, pienis­sä kun­nis­sa ei voitaisi päät­tää mis­tään, kos­ka kaik­ki tun­te­vat toisen­sa. Kun hallinto-oikeus tote­si, ettei jääviyt­tä ollut kaa­van kohdal­la, on vaikea kuvitel­la, että sitä olisi poikkeamis­lu­vankaan kohdalla.

Osal­lis­tuiko Sin­nemä­ki poikkeamis­lu­van valmis­telu­un tai siitä päättämiseen?

Sin­nemä­ki oli sil­loin apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja. Hän olisi voin­ut teo­ri­as­sa ohjeis­taa virkamiehiä asi­as­sa. Poikkeamis­lu­van valmis­tel­lut arkkite­hti vaku­ut­ti Helsin­gin Sanomis­sa, ettei ollut Sin­nemäen kanssa mis­sään tekemi­sis­sä tämän poikkeamis­lu­van kanssa.

Luvas­ta päätet­ti­in kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, jon­ka kok­ouk­seen osal­lis­tu­in. Nämä keskuste­lut ovat luot­ta­muk­sel­lisia, mut­ta voin nyt muistin­varais­es­ti pal­jas­taa, miten keskustelu muis­taak­seni meni.

Puheen­jo­hta­ja: Asia NN Poikkeamis­lu­pa Meilahdessa. Esittelijä?

Esit­telijä: Ei lisättävää

Puheen­jo­hta­ja: Keskustelu. Päät­tynyt. Hyväksytään esi­tyk­sen mukaisesti.

Tähän meni noin kymme­nen sekun­tia. Jos Sin­nemä­ki olisi ollut esteelli­nen, hänen olisi muodon vuok­si pitänyt pois­tua kok­ous­sal­ista tuon kymme­nen sekun­nin ajak­si, mut­ta hän ei kokenut ole­vansa jäävi ja samaa mieltä oli siis hallinto-oikeus.  Mis­sään tapauk­ses­sa hän ei läs­näolol­laan vaikut­tanut päätökseen.

Tässä vaalien alus­tan kohu-uutises­sa ei siis ollut mitään perää. Se oli pelkästään likainen vaalitemp­pu, johon Yle tietois­es­ti tai nai­ivi­ut­taan osal­lis­tui. Ja kiire Ylel­lä näyt­ti julka­isun kanssa olleen, kos­ka kir­joituk­ses­sa oli myös törkeä virhe, joka olisi selvin­nyt lyhyel­lää tark­istuk­sel­la. San­ot­ti­in, että olisi myön­net­ty oikeus rak­en­taa 200 neliön par­i­ta­lo 26 neliön ulko­raken­nuk­sen paikalle. Tuo ulko­raken­nus oli 175 neliötä.

= = = =

Minä ajoi­tan tämän kir­joituk­sen julka­istavak­si vaalipäivänä kel­lo 19:50, kos­ka en halua täl­lä kir­joituk­sel­la lisätä vet­tä myl­lyyn ennen vaale­ja, mut­ta en myöskään halua julka­ista vaal­i­t­u­lok­sen julk­istamisen jäl­keen, jol­loin se voitaisi­in tulki­ta reagoimisek­si vaalitulokseen.