Onko havaintoja laumaimmuniteetista?

Immuu­ni­jär­jestelmän muisti

Viilet­täessäni fil­lar­il­la sadeku­uro­ja väis­tellen Län­si-Suomes­sa kän­nykkääni tuli The Guardian­in artikke­li, jon­ka mukaan King’s Col­le­gen tutkimuk­sen mukaan Covid-19:n sairas­t­a­mi­nen ei näyt­täisi anta­van kuin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin. Vas­ta-ainei­den määrä ver­essä vähe­nee muu­ta­mas­sa kuukaudessa liian alas tor­juak­seen taudin.

Olin tästä uutis­es­ta perin kum­mis­sani, kos­ka uuti­nen soti kaikkea sitä vas­taan, mitä olin immu­ni­teetista ymmärtänyt. Minä olin ymmärtänyt, ettei olen­naista ole vas­ta-ainei­den määrä vaan niiden resep­ti immuu­ni­jär­jestelmän muis­tis­sa. Vas­ta-ainei­ta valmis­tuu pikaises­ti lisää, kun havain­to antigeenista herät­tää jär­jestelmän. Elinkäi­nen immu­ni­teet­ti tuhkarokkoon ei perus­tu siihen, että tuhkarokon vas­ta-ainei­ta olisi ver­essä , vaan siihen, että niiden resep­ti on muis­tis­sa. Immu­ni­teetitn katoami­nen taas ei johdu immuu­ni­jär­jestelmästä vaan viruk­ses­ta, joka on kehit­tänyt uuden muodon, kuten influ­enssa joka vuosi.

Tätä kir­joi­tus­ta varten piti oikein googlata, olenko ymmärtänyt väärin. Vas­taus löy­tyi niinkin läheltä kuin Hesarista, jos­sa THL:n Han­na Nohynek selit­ti asian juuri niin kuin olen sen ymmärtänyt.

Mitä ihmettä? Miten alan korkeat asiantun­ti­jat voivat olla näin eri mieltä näin keskeis­es­tä asi­as­ta immuunijärjestelmässä?Jokuhan tässä on väärässä.(Sivumennen sanoen: onko THL:n käyt­tämä neu­tral­isoin­titesti vas­ta-ainei­ta tes­tat­taes­sa liian vaa­ti­va juuri tämän saman seikan johdosta?)

Onko lau­maim­mu­ni­teetista sit­tenkin merkkejä?

Eri­laiset vas­ta-ainetestit osoit­ta­vat yhtäpitävästi, että mis­sään ei olla lähel­läkään lau­maim­mu­ni­teet­tia. Tilas­toti­eteil­i­jänä kum­mek­sun kuitenkin joitakin tilas­to­ja. Olen seu­ran­nut jonkin aikaa epi­demi­an kehit­tymistä kolmes­sa keskit­tymässä, Tukhol­mas­sa (lääni) , Lom­bar­dias­sa ja New Yorkissa (osaval­tio). Esitän seu­raa­vana aikasar­jan kuollei­den määristä, kos­ka tar­tun­to­jen määristä ei saa kun­non aikasar­jaa tes­tauskäytän­tö­jen muu­tosten vuok­si[1].

Kuva pitäisi oikeas­t­aan piirtää absolu­ut­tisel­la asteikol­la, mut­ta siitä ei näky­isi mitään muu­ta kuin jyrkkä pudo­tus ja sen jäl­keen vaaka­suo­ra vii­va lähel­lä nol­laa, joten päädyin log­a­r­it­mi­asteikkoon. Kuvas­sa on kuollei­den määrä miljoon­aa asukas­ta kohden seit­semän päivän liuku­vana summana.

Koron­akuollei­den määrä miljoon­aa asukas­ta kohden. Seit­semän päivän liuku­va summa.

Kuollei­den määrinä las­ket­tuna epi­demia on pysähtynyt näis­sä kolmes­sa läh­es kokon­aan, muu­ta­maan pros­ent­ti­in siitä, mitä se oli. Tässä suh­teessa New Yorkin osaval­tio poikkeaa rajusti muus­ta Yhdys­val­loista ja on epi­demia hidas­tunut Tukhol­mas­sa selvästi nopeam­min kuin muual­la Ruot­sis­sa. Lom­bar­dia vas­taan muu Italia on siinä mielessä outo tapaus, että muual­la Ital­ias­sa koko virus ei ole men­estynyt mis­sään vai­heessa, eri­tyis­es­ti ei eteläm­pänä. Tämä on sel­l­ainen anom­alia, että siinä on vielä selvittämistä.

Kovan hin­nan nämä kaik­ki kolme ovat mak­sa­neet: New Yorkin osaval­tios­sa ja Lom­bar­dias­sa väestöstä on kuol­lut 0,17 %  ja Tukhol­mas­sakin 0,1 %. New York Cityssä kuollei­ta on peräti 0,28 %  ja Bronxis­sa 0,34 %.

Minus­ta näyt­tää kovasti siltä, että näis­sä kaikissa kolmes­sa epi­demia on tör­män­nyt syys­tä tai tois­es­ta kat­toon. Ei täl­laista eroa New Yorkin ja muun USA:n välil­lä voi muuten selit­tää, sil­lä New York on niin tiheästi asut­tu kaupun­ki, että epi­demi­an pitäisi men­estyä vaik­ka 90 % ihmi­sistä ryhty­isi äärimäisen varovaisek­si. Tar­tutet­ta­vat ovat syys­tä tai tois­es­ta loppuneet.

[LISÄYS 26.7. Myöhem­mät tutkimuk­set tule­vat ker­tomaan mitä on tapah­tunut, mut­ta minus­ta se voisi men­nä esimerkik­si New Yorkissa näin: Tau­ti on riehunut erit­tävin voimakkaana ja tap­pa­vana huono-osais­ten asuinalueil­la, jois­sa ei ole mah­dol­lisu­ut­ta suo­jau­tua taudil­ta eristäy­tymäl­lä. Miten eristäy­dyt asun­not­tomien yöma­jas­sa? Siel­lä se on pysähtynyt tar­tutet­tavien lop­pumiseen. Sen sijaan hyväo­sais­ten alueil­la tau­ti on pysähtynyt eristäytymällä.]

Kuitenkin vas­ta-ainetestit osoit­ta­vat, että ei olla lähel­läkään lau­maim­mu­ni­teetin vaa­ti­maa 60 prosenttia.

Esitän siis vai­h­toe­htoisia ja toisi­aan täy­den­täviä arvauk­sia, joi­ta olen esit­tänyt jo postauk­ses­sa Entä jos:

Super­levit­täjät ovat jo sairas­ta­neet. Immu­ni­teetin raja on paljon alem­pana kuin 60 pros­en­tis­sa, kos­ka ihmiset eivät ole tasaista mas­saa, vaan jär­jestäy­tyneet verkos­toi­hin. Verkos­to­jen avain­henkilöt ovat tar­tun­nan saamises­sa ratkai­sevas­sa asemassa.

Vas­ta-ainetestit eivät havaitse pieniä määriä vas­ta-ainei­ta. Juuri tuon yllä ole­van immuu­ni­jär­jetelmän muistin vuok­si vas­ta-ainetestit mit­taa­vat väärää asi­aa. Ne eivät havaitse häviävän pieniä määriä vas­ta-ainei­ta eivätkä sik­si hyvin lievän tai kokon­aan oireet­toman taudin sairastaneita.

Muiden koron­avirusten aiheut­ta­mat tau­dit anta­vat suo­jan. Päiväkoti­lap­sil­la ei siis vaaraa?

Sit­ten voi tietysti olla vain niin, että siel­lä, mis­sä tau­ti on vaat­in­ut paljon uhre­ja, ihmiset ovat luon­nos­taan varovaisia. Tukhol­mas­sa kuole­man­ta­pausten lop­pumi­nen voi johtua yksinker­tais­es­ti vain siitä, että ovat oppi­neet suo­jaa­maan van­huk­sen­sa parem­min – niin kuin Suomes­sakin on opittu.

Suomea tämä ei koske

Väärinkäsi­tyk­sen vält­tämisek­si todet­takoon, ettei täl­lä ole mitään tekemistä Suomen tilanteen kanssa, ei edes Helsin­gin. Suomes­sa sairas­tanei­ta on niin vähän, ettei meil­lä ole mitään väestö­ta­son suo­jaa eli olemme täysin avoimia tar­tun­noille. Korkein­taan voimme toivoa muiden koron­avirusten anta­van suo­jan vähän aut­ta­van. Mei­dän on nyt vain sin­niteltävä toisi­amme väl­tellen ensi kevääseen, jol­loin toiv­ot­tavasti on käytet­tävis­sä rokote.

Ruot­sia asia sen sijaan voi kiin­nos­taa ja monia kehi­tys­mai­ta, joiden ei ole mah­dol­lista mitenkään estää epi­demi­an kulkemista koko väestön läpi.

 

 

 

[1] Espan­jas­sa on ilmeis­es­ti määritel­ty myös kuole­ma uud­estaan, kos­ka kuollei­den määrät ovat vähen­tyneet ker­ral­la epäilyttävästi.