Varoitus: julkaisen tämän kirjoituksen ilman faktantarkistusta. Tarkoituksenani on, että blogin kommentoijat korjaavat tekstissä mahdollisesti olevat virheet ja väärinymmärrykset.
Moni miettii tänä ilmastoahdistuksen aikana, mikä olisi oikea tapa matkustaa Suomesta Keski-Eurooppaan, kun Rail Baltica ei ole käytettävissä vuosiin.
Junalla pääsee vain Tukholman kautta ja jotenkin pitäisi päästä Tukholmaan. Myös Moskovan kautta pääsee, mutta… Lento Tukholmaan on tietysti parempi kuin lento Berliiniin ja pääsee Tukholmaan toki laivallakin, mutta se ei ole olennaisesti suihkukonetta parempi, ellei vääristä laskelmaa sälyttämällä liian suurta osaa päästöistä autokannen rahtiliikenteelle.
(Oikea tapa laskea rahdin osuus noiden uivien hotellien päästöistä on laskea, millaisia päästöjä rahdin kuljettaminen rahtialuksella aiheuttaisi.)
Mielenkiintoinen vaihtoehto on potkurikone, joka on vähän hitaampi kuin suihkukone – matka Tukholmaan kestää 1:15 – mutta ilmaston kannalta aivan olennaisesti parempi. Kotimaan reiteillä potkurikone on myös selvästi parempi kuin ajaminen sama matka yksin polttomoottoriautolla.
ATR-72 kone kuluttaa polttoainetta matkustajakilometriä kohden merkittävästi vähemmän kuin suihkukone, mutta tämä ei ole asian ydin. Potkurikone ei nouse yläilmakehään, mikä tarkoittaa, etteivät sen päästöt ole pahempia kuin yhtä suuret päästöt maan päällä. Näin olen ainakin asian ymmärtänyt. Tästä toivoisin asiantuntijoiden kommentteja.
Todettakoon, että lento Turusta Gdanskiin kestää 1:25 ja maksaa esimerkiksi ensi keskiviikkona 57 euroa.
Ilmastosyistä lentämistä on hyvä rajoittaa, mutta ei sitä voi kokonaan lopettaa. Lappi ja esimerkiksi Oulu kuihtuisivat pahasti, jos matka Ouluun kestäisi Helsingistä kuusi tuntia, niin ettei siellä voi käydä kokoustamassa työpäivän aikana, ja Lappiin puoli vuorokautta. Potkurikoneella matka kestäisi puoli tuntia pidempään kuin suihkukoneella.
Suomessa käytetty ATR 72 kone on pieni, matkustajapaikkoja vain 76. Isompi potkurikone olisi taloudellisempi, mutta nykyisenä suihkukonekautena sellaisia ei valmisteta kuin armeijoiden käyttöön.
Jos lentämistä suitsittaisiin järkevällä hintaohjauksella, potkurikoneiden suhteellinen kannattavuus kohenisi olennaisesti. Hyvää hintaohjausta oli esimerkiksi, jos suihkukone joutuisi ostamaan kolminkertaisen määrä päästöoikeuksia yläilmakehässä lentämisestä johtuen ja potkurikone vain yksinkertaisen määrän. Markkinoille tulisi varmaankin myös isompia potkurikoneita, joiden lentosäde olisi myös suurempi.