Wärtsilän malli Helsingin lämmittämiseen

Moni on tiedustel­lut kan­taani Wärt­silän esi­tyk­seen Helsin­gin kaukoläm­mön tuotan­nok­si. Wärt­silän esi­tys on, että Helen rak­en­taisi 200 MW tuulisähköä ja käyt­täisi tämän läm­pöpump­pui­hin, joil­la tuote­taan kaukoläm­pö. Edullis­in­ta olisi voit­taa kiivas kil­pailu datakeskuk­sista, joiden hukkaläm­pö pri­imat­taisi­in tuulisähköl­lä kaukoläm­mön läm­pötiloi­hin, siis 90 — 120 asteiseksi.

Kun ei tuule tai kun on liian kylmä, sähkö tehtäisi­in Wärt­slältä oste­tu­il­la maakaa­sukäyt­töisil­lä moot­tor­eil­la. Var­maankin niiden hukkaläm­möstä tehdään myös kaukolämpöä.

Wärt­silän esit­tämä malli sopii kehi­tys­mai­hin, jos­sa ei ole kun­non yhteyt­tä muuhun sähköverkkoon. Jos yhteys sähköverkkoon on, irtoaa myös kytken­tä itse omis­tet­tui­hin voimaloihin.

Helen myy kaiken tuot­ta­mansa sähkön pörssi­in ja ostaa kaiken myymän­sä sähkön pörssistä. Näin molem­mille tulee oikea hin­ta. Jos yhtiö rak­en­taisi 200 MW tuulivoimaa, sen olisi järkevää tehdä sille samoin.
Kan­nat­taako kaukoläm­pöä tehdä sähköl­lä, riip­puu tyystin siitä, mikä on kunkin het­ki­nen sähkön hin­ta. Jos sähköä tarvi­taan enem­män kor­vaa­maan pala­van kiv­en voimaloi­ta Virossa, se myy­dään Viroon. Siihen, onko kaukoläm­pöä järkevää tehdä sähköl­lä, ei ole pien­in­täkään vaiku­tus­ta sil­lä, kuka tuon tuotan­non tuot­taa. Sik­si Helenin mah­dol­lisel­la tuulivoimaomis­tuk­sel­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kan­nat­taako Helenin tehdä sähköl­lä kaukoläm­pöä eikä tuulivoiman rak­en­tamista ole mitenkään syytä sitoa tähän. Jos tuulivoima on hyvä tapa tuot­taa sähköä, joku sitä var­maankin tekee ja jos kaukoläm­pä on järkevää tehdä sähköl­lä läm­pöpump­pu­jen avul­la, sitä var­maankin tehdään. Tuo 200 MW olisi alle pros­ent­ti pohjo­is­mai­sista sähkö­markki­noista, joten noil­la tuulivoimaloil­la ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, onko sähkön käyt­tämi­nen kaukoläm­mön tuotan­nos­sa järkevää.

Aika hyvin ovat asi­at Euroopas­sa sil­loin, kun pohjo­is­maiselle sähkölle ei riitä parem­paa käyt­töä kuin kaukoläm­mön tekem­i­nen CHP-laitok­sen sijasta.

Kaukoläm­pöä kan­nat­taa tehdä sähköl­lä sil­loin, kun sähkön hin­ta on riit­tävän alhaal­la ihan riip­pumat­ta siitä, omis­taako tuulivoimaa itse.

Hele­nil­lä on myös maakaa­su­voimaloi­ta, joiden hyö­ty­suhde tai ainakin raken­nusaste  (=sähkön tuotan­to) taitaa olla parem­pi kuin noiden Wärt­silän moot­tor­ei­den. Jos käyt­tää kaa­sua, sitäkin kan­nat­taa käyt­tää mielu­um­min hyväl­lä kuin huonol­la hyötysuhteella.

Olemme joka tapauk­ses­sa menos­sa aikaan, jol­loin sähkö on ajoit­tain hyvin hal­paa. Sil­loin pitäisi kaikkien kaukoläm­pöä tuot­tavien yri­tys­ten tehdä siitä läm­pöä. VM on näh­nyt järkeväk­si estää tämän sil­lä, että tuo toim­inta on korkeim­mas­sa sähköverolu­okas­sa. Tan­skas­sa sel­l­ai­sis­sa tilanteis­sa sähkö on vero­ton­ta. Jos sähkön verot­tamises­sa ylipään­sä on mitään järkeä, vero pitäisi muut­taa pros­en­tu­aalisek­si kunkin het­ken pörssisähkön hin­nas­ta. Ener­gia läm­pöpump­pui­hin kan­nat­taisi ottaa noista tuulivoimaloista hihnavedolla. 🙂

Datakeskuk­set kan­nat­taa tietysti sijoit­taa isoi­hin kaupunkei­hin, jot­ta niiden hukkaläm­pä saataisi­in hyödyk­si. Se, että päät­tää voit­taa niistä käytävän verisen kil­pailun, ei ole aivan yksinker­taista. Tässäkin sähkövero merk­it­see, että ne sijoitet­ta­neen Suomen rajo­jen ulkopuolelle.

Läm­mön lähteitä on kuitenkin käytet­tävis­sä muitakin läm­pöpump­pu­jen hyö­dyn­net­täväk­si. Helen tekee jo nyt noin 100 MW kaukoläm­möstä läm­pöpumpuil­la, kesäl­lä enemmänkin.

Nuo Wärt­silän moot­torit tun­tu­vat oudol­ta ajatuk­selta Pohjo­is­mais­sa. Jos Wärt­silän mielestä niil­lä on sijansa Itämeren alueen sähköjär­jestelmässä sil­loin kun ei tuule, mik­si Wärt­silä ei toteu­ta lois­tavaa liikei­deaansa itse? Eihän täl­lä sähkön­tuotan­non täy­den­tämisel­lä ole mitään tekemistä juuri Helenin tarvit­se­man sähkön kanssa. Se oste­taan pörssistä.