Site icon

Asuinalueiden muuttuva arvostus

Lujat­a­lo vetäy­tyi suures­ta raken­nushankkeesta Jär­ven­pään keskus­tas­sa, kos­ka oli tul­lut siihen tulok­seen, ettei han­ke kan­na­ta. Arvio asun­to­jen myyn­ti­hin­noista oli laskenut.

Tämä menee aivan oppikir­jan mukaan. Kun Helsin­ki, Van­taa ja Espoo ovat kiihdyt­täneet asun­to­tuotan­toa, asun­to­jen hin­nat kaupunkiseudun laidoil­la kään­tyvät lasku­un. Kehyskun­nis­sa  ovat laske­neet jo jonkin aikaa.

Jos asun­nonos­ta­jien pref­er­enssit sijain­nin suh­teen pysyvät ennal­laan, asun­to­jen hin­to­jen lask­ies­sa ne laske­vat euromääräis­es­ti yhtä paljon hyvil­lä ja huonoil­la paikoil­la, eli pros­en­tu­aalis­es­ti huonoil­la paikoil­la enem­män kuin hyvillä.

Asun­to­jen hin­nat eivät ole kuitenkaan laske­neet seudun keskeisil­lä paikoil­la vaan ain­oas­taan laidoil­la. Sijain­nista ollaan siis valmi­it mak­samaan yhä vain enem­män. Tätä on jatkunut jo parikym­men­tä vuot­ta – ei vain Helsingis­sä, vaan Tam­pereel­la, Turus­sa, Tukhol­mas­sa, Van­cou­veris­sa ja kaikkialla.

Jos asun­top­u­la joskus heltiäisi ja asun­to­jen hin­nat Helsin­gin seudul­la lask­i­si­vat samalle tasolle vaikka­pa Tam­pereen kanssa, hin­nat lask­i­si­vat paikoin todel­la alas.

Se taas kiihdyt­täisi seg­re­gaa­tio­ta. ARA-asun­to­ja rak­en­ta­mal­la saadaan pien­i­t­u­loisia myös kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, mut­ta ei ole keinoa saa­da suu­rit­u­loisia huonoille paikoille. Huonoille paikoille ei kan­na­ta rak­en­taa mitään.

Jär­ven­pää ei ole mikään maail­man­lop­un alue eikä siitä sel­l­aista tule, mut­ta se on outo paik­ka korkealle asuin­tor­ni­talolle. Tor­ni­talon raken­nuskus­tan­nuk­set ylimääräi­sine pelas­tau­tu­mis­tei­neen ovat korkeat. Niitä kan­nat­taa rak­en­taa vain sinne, mis­sä sijain­nista mak­se­taan paljon. En ole edes var­ma, että Helsin­gin Kalasa­ta­ma on oiva paik­ka tor­ni­taloille. Töölön­lahti olisi ollut, mut­ta se juna meni jo.

Jär­ven­pään keskus­ta on kaupunki­maise­na ympäristönä paljon onnis­tuneem­pi kuin Itäkeskus, Mal­mi, Lep­pä­vaara tai Matinkylä. Kun kaup­pa ja kapakat keskitetään kaup­pakeskuk­seen, ympäröivä asuinalue surkas­tuu tyl­säk­si ihmisvarastoksi.

Pelkään, että Espoo on tehnyt emä­mu­nauk­sen metrokaavoituk­ses­saan. En tarkoi­ta metroa vaan sitä epäkaupunkia, jota on raken­net­tu metroasemien ympärille.

Urbaa­nia ympäristöä ei saa­da rak­en­ta­mal­la lähiö tiivi­isti. Niin saadaan vain entistä ankeampi lähiö.

Katu­maise­mas­ta tulee tyl­sä, kun talo­jen ensim­mäiset ker­rokset ovat ikku­nat­to­mia – ilmeis­es­ti seinän takana säi­lytetään auto­ja. Ensim­mäiseen ker­rokseen kuu­lu­vat kau­pat ja kahvilat.

Saat­taa olla, että näil­lä alueil­la tulota­so tulee tuot­ta­maan pet­tymyk­sen hyvi­in veron­mak­saji­in tot­tuneille Espoon päättäjille.

Jos aus­nto­tuotan­to laidoil­la hiipuu, sitä on kiihdytet­tävä keskellä

Lujat­a­lo ei ole ain­oa, joka on alka­nut suh­tau­tua epäilevästi uusien asun­to­jen menekki­in. Jos korko­jen nousu saa sijoit­ta­jat vetäy­tymään asun­tomarkki­noil­ta, voi edessä olla rak­en­tamisen nopea hiipuminen.

Joku voi ajatel­la, että asun­to­tuotan­non pitääkin alen­tua hin­ta- ja vuokrata­son suo­jelemisek­si. Minus­ta kalli­is­sa asumises­sa ei ole mitään suojelemista.

Jos rak­en­t­a­mi­nen metropo­lialueen laidoil­la hiipuu, sitä pitää kiihdyt­tää hyvil­lä paikoil­la. Aika paljon pitää asun­tokysyn­nän laskea ennen kuin rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta edes Helsin­gin ratikkakaupungissa.

Helsin­gin pitäisi olla valmis käyt­tämään hyväk­seen vapau­tu­vaa raken­nuska­p­a­siteet­tia ja tarvit­taes­sa nopeut­taa tont­tien luovut­tamista rak­en­tamiseen. Vaik­ka se vähän mak­saa  – ton­teista esimerkik­si saadaan huonom­pi hin­ta – mut­ta se on sosi­aalis­es­ti oikein. Asumisen kalleus tulee kalli­ik­si myös Helsin­gin kaupungille toimeen­tu­lo­tuki­menoina ja paineena nos­taa palkkoja.

Vielä varoituk­sen sana niille, jot­ka haali­vat pieniä yksiöitä sijoi­tusasun­noik­si. Niiden korkea vuokrata­so johtuu toimeen­tu­lo­tuk­i­lain jär­jet­tömyyk­sistä. Lakia voidaan myös muuttaa.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Arvopaperilehdessä.

 

 

 

Exit mobile version