Site icon

Mietteitä EU:n maataloustuesta

Olen ajat sit­ten havain­nut, että ihmisen on mah­do­ton ymmärtää maat­alous­polti­ikkaa ja eri­tyis­es­ti maat­alous­tukea. Tästäkin huoli­mat­ta ajat­telin kir­joit­taa, mitä ajatuk­sia uutiset EU:n maat­aloustues­ta aiheuttavat.

Maat­alous­tuot­tei­den maail­man­markki­nahin­nat nou­se­vat euroina las­ket­tuina trendi­no­mais­es­ti, kun maail­man väk­iluku nousee ja  pel­toalaa menetetään kaupunkien, eroo­sion ja kuiv­u­u­den vuok­si, Aasian val­ta­vat väestöt vauras­tu­vat ja alka­vat syödä enem­män lihaa ja kun val­u­ut­to­jen ostovoimat vapaakau­pan myötä läh­estyvät toisi­aan. Niin­pä voisi ajatel­la, että maat­alous tarvit­sisi Euroopas­sa pikkuhil­jaa vähem­män tukea. Eri­tyis­es­ti, kos­ka maat­alousväestön määrä vähe­nee, mut­ta maat­alous­tuotan­to ei vähene, joten tuotan­to vil­jeli­jää kohden nousee.

Maat­alous­tu­ki ei täysimääräis­es­ti näy vil­jeli­jän tuke­na, kos­ka se kap­i­tal­isoituu pel­lon hin­taan. Tämän seu­rauk­se­na pel­lon hin­ta on jopa tääl­lä raukoil­la rajoil­la huo­mat­ta­van korkea. Pel­lon hin­ta on vil­jeli­jälle meno, kos­ka vil­jeli­jä joutuu kolme ker­taa vuo­sisadas­sa osta­maan tilan sis­ar­il­taan. Tosin val­tio mak­saa tästä osan niin, että maati­lan kohdal­la per­in­tövero on oikeas­t­aan negati­ivi­nen. Kaupunki­in muut­tanut sis­arus sen sijaan hyö­tyy tues­ta täysimääräis­es­ti. Suuri osa vil­jeltävästä pin­ta-alas­ta on vuokrat­tu­ja pel­to­ja. Niiden osalta maat­aloustuen nousu tai lasku menee pel­lon omis­ta­jalle eikä vil­jeli­jälle. Jos hehtaar­itu­ki nousee satasel­la, pel­lon vuokra nousee satasel­la – tai niin siinä pitäisi käydä.

Esi­tys tilako­htais­es­ta katos­ta merk­it­see samal­la ylära­jaa maati­lan koolle. Suomes­sa vil­jeli­jöi­den tulo on puol­ta pienem­pi kuin mak­set­tu maat­alous­tu­ki, eli itse vil­je­lyn tuot­ta­ma tulo on vah­vasti negati­ivi­nen. Tässä hie­man yllät­tävässä tilas­tolu­vus­sa saat­taa olla takana verot­ta­jan aika pitkämieli­nen suh­tau­tu­mi­nen maat­alouden verotet­tavaan tuloon.

Suomen maat­alous on ylivoimais­es­ti riip­pu­vaisin tues­ta koko Euroopas­sa. Ain­oana maana tuki on suurem­pi kuin maat­alous­tu­lo, elin vil­je­lyn arvo on vah­vasti negati­ivi­nen. Tämä kuva on kaa­p­at­tu Mikko Kieseläisen puheen­vuoro-kir­joituk­ses­ta Uudessa Suomessa.

Jos tilal­la on ylimääräisiä hehtaare­ja, jot­ka jäävät tuen ulkop­uolelle, niitä ei kan­na­ta vil­jel­lä vaan jakaa tila kahdek­si tai use­am­mak­si tilak­si tai vuokra­ta osa pel­loista napurille. Tuo 60 000 euron kat­to tulee vas­taan aika pian. Hehtaar­itu­ki on luokkaa 1000 €/ha/vuosi, joten kat­to tulee vas­taan jo 60 hehtaarin kohdal­la, pohjoises­sa aikaisem­min kuin etelässä. Vil­jatiloil­la tuki on noin 600 €/ha, joten kat­to tulee vas­taan 100 ha:n kohdal­la, nuo­ril­la vil­jeli­jöil­lä vähän aikaisem­min. [Lisät­ty vil­jatilo­ja koske­va lisäys] Suomes­sa on pyrit­ty selvästi tätä suurem­pi­in tiloi­hin.  Kun maat­aloustuen osu­us tilan tulok­ses­ta on Suomes­sa selvästi suurem­pi kuin muual­la EU:ssa (siis läh­es 200%), tuo kat­to merk­it­see selvästi alem­pana ole­vaa kat­toa vil­jeli­jän vuosi­t­u­loille. Siel­lä, mis­sä tuen osu­us on vain 25 % tuloista, sal­li­taan siis 240 000 euron vuosi­t­u­lot, meil­lä vain 30 000 €, jos tuo­hon euro­statin tilas­toon on uskominen.

Lakitek­stiä luke­mal­la on täysin mah­do­ton ymmärtää, miten maat­alous­tu­ki muo­dos­tuu. Tässä on taulukko vuo­den 2017 maat­aloustues­ta niin kuin siitä vil­jeli­jöille tiedote­taan. Tämä on suun­nat­tu Kauha­van viljelijöille.

Teo­ri­as­sa kat­to on kuitenkin 100 000 €, mut­ta kos­ka maat­alous­tu­lo on meil­lä niin voimakkaasti riip­pu­vaista tues­ta, aika huonos­ti toimi­vat markki­nat, jos joku vil­jelee tilaa niin, että tuki on jos­sain 60 000 €:n ja 100 000€:n välil­lä eikä vuokraa pel­to­jaan naa­purille, jol­la on kiin­tiössä vielä vähän tilaa. Mut­ta se naapurisopu!

Jos tuki on vain 25 % maat­alous­tu­losta, kuten Ran­skas­sa, on tietysti mah­dol­lista jatkaa vil­je­lyä, vaik­ka tuen raja on tul­lut vastaan.

Mak­simikoon aset­ta­mi­nen tiloille tarkoit­taa, ettei ollakaan enää tuke­mas­sa omavaraista tuotan­toa vaan elämän­muo­toa. Mak­simikoko myös sellutehtaalle?

On san­ot­tu, että maat­alous­tu­ki ei ole tukea vil­jeli­jälle vaan kulut­ta­jalle. Totu­us lie­nee jos­sain tuos­sa välis­sä. Olisi paljon parem­paa tukea vähä­varais­ten kulu­tus­ta tulon­si­ir­roil­la kuin ruuan hin­nan subventoinnilla.

Suomen vil­jelyalas­ta 70 % tukee kotieläin­tuotan­toa ja vain 30 % ihmis­ten suo­raan syömiä kasviksia.  Kun tue­taan vil­je­lyä, tul­laan samal­la tuke­neek­si myös lihan syömistä. Nau­dan­li­hana syö­tyä kalo­ria tue­taan moninker­tais­es­ti enem­män kuin perunana syötyä.Ilmasto ei kiitä.

Pari viikkoa sit­ten Län­siväylä lehdessä ker­rot­ti­in, että suurikokoisen koiran hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin city-maas­turin. En ole käynyt laskel­maa läpi. Tätäkin me siis tuemme.

 

 

Exit mobile version